Mitkä koirarodut eivät allergisoi? Paremmalla puoliskolla on järkyttävä koirakuume, itselläni alkaa silmät vuotamaan kun vain näenkin koiran. Tosin olen joskus ollut pitkiäkin aikoja "koirataloissa" ilman mitään ongelmia, joten taitaa noissa roduissa jotain eroja olla.On muuten yksi huoli vähemmän kun hankkii koiran joka ei allergisoi. On ollut helppoa kun ei tarvitse miettiä haittaako jotain, kun parempi puoliskokin on koira-allergikko eikä reagoi mitenkään meidän pikku piskiimme. Muutenkin kämppä pysyy mukavan karvattomana.
Pallit pois vaan, palliton uros on paljon rauhallisempi ja helpompi käsitellä. Kannattaa leikkauttaa nyt kuin koira ilmeisesti on about vuoden vanha ja ennen kuin se on oppinut tietynlaisia käytösmalleja. Kuten narri tuossa sanoo vielä, niin koiraasi ei varmaan käytetä jalostuksessa, joten se ei tee mitään palleillaan.
Täysin tapauskohtaista. "Meidän" cottonilta lähti kulkuset, mutta mitään muuta eroa ei ole koirassa ilmennyt kuin merkkailun väheneminen. Pyrkii astumaan edelleen...Niin, koirasta tulee kyllä rauhallisempi ja siten helpompi, mutta ei se enää ole se sama villi vesseli johon olet tottunut. Meidän terrierille tehtiin kastraatio näillä todetuilla seurauksilla, ja onhan se ollut ihan hyvä päätös. Jotain siinä kuitenkin sinäkin menetät, varaudu siihen.
Mitkä koirarodut eivät allergisoi? Paremmalla puoliskolla on järkyttävä koirakuume, itselläni alkaa silmät vuotamaan kun vain näenkin koiran. Tosin olen joskus ollut pitkiäkin aikoja "koirataloissa" ilman mitään ongelmia, joten taitaa noissa roduissa jotain eroja olla.
Mutta mitkä ovat vähiten allergisoivia?
Mutta mitkä ovat vähiten allergisoivia?
Mitkä koirarodut eivät allergisoi? Paremmalla puoliskolla on järkyttävä koirakuume, itselläni alkaa silmät vuotamaan kun vain näenkin koiran. Tosin olen joskus ollut pitkiäkin aikoja "koirataloissa" ilman mitään ongelmia, joten taitaa noissa roduissa jotain eroja olla.
Mutta mitkä ovat vähiten allergisoivia?
Mutta mitkä ovat vähiten allergisoivia?
Minullakin on allergiaa, tosin aika lievää. Parisen vuotta sitten hankeimme ranskiksen. Alkuun vähän nenä vuosi, mutta aika pian totuin jo siihen.
Ranskis ei kuulemani mukaan ole kovin hyvä valinta yleensä, jos on allergiaa.
#37:n kannattaa ottaa huomioon terveysnäkökulmat rotuvalintaa tehdessä.
Jep, ihan totta. Juuri noiden sairauksien takia englanninbulldoggi on tiputettu pois pelistä, ja bokserissakin terveys tietysti askarruttaa. Vanhaenglanninbulldoggi on ainakin mainospuheiden mukaan jalostettu "terveys edellä" tiukalla linjalla kohti alkuperäistä bulldoggia.Jep, samaa neuvoa täältäkin. Bokserit tuppaavat olemaan tosi sairaita, vaikka muuten tosi kivoja ovatkin. Tuolta löytyy aika lista kaikenlaisista sairauksista. Kokemuksesta voin sanoa, että on tosi, tosi kurjaa jos koira on usein sairas tai kärsii jostain pitkäaikaisesta sairaudesta.
Vanhaenglanninbulldoggi ei ole meikäläiselle tuttu, mutta nopeasti vilkaistuna ilmeisesti terveempi tapaus kuin taas lähes rikollinen englanninbulldoggi.
Ylipäätään suosittelen kaikille koiran hankintaa harkitseville, että ei suosi sellaisia rotuja jotka on jalostettu sairaiksi. Ei ole eettisiä hankintoja ne.
Pitäisi parin viikon päästä reissata moikkaamaan erästä mimmiä, jonka huushollista otsikon mukainen otus löytyy. Itselleni ensimmäinen kohtaaminen kyseisen parhaan ystävän kanssa, ja ajattelinkin kysyä vähän vinkkiä, että mitenkäs tähän kaveriin pitäisi suhtautua käytännön tasolla, ettei mene haukkumiseksi tai murinaksi. Koirista itsellä varsin vähän kokemusta. Meneekö metsään, jos ainakin aluksi pyrin vain jättämään ko. hauvan huomiotta ja odotan, että tulee itse tekemään tuttavuutta? Sitten pari silitystä ja nimellä kehumista. Vai mitä kummaa? Entä jos se rupeaa vaikka puolustamaan sohvaa hillittömällä innolla ahteriltani? Koira lienee sekarodun ylpeä edustaja.
99 prosentin todennäköisyydellä koira tulee heti tekemään tuttavuutta, joten sen jättäminen huomiotta tulee olemaan vaikeata. Kutittelet sitä rinnasta, korvien takaa ja silität hieman sen turkkia. Voit myös kysyä emännältä minkälaisesta hellimisestä koira tykkää. Kunhan olet vähän rapsutellut ja silittänyt, koirakin rauhoittuu ja menee jonnekin makoilemaan.Pitäisi parin viikon päästä reissata moikkaamaan erästä mimmiä, jonka huushollista otsikon mukainen otus löytyy. Itselleni ensimmäinen kohtaaminen kyseisen parhaan ystävän kanssa, ja ajattelinkin kysyä vähän vinkkiä, että mitenkäs tähän kaveriin pitäisi suhtautua käytännön tasolla, ettei mene haukkumiseksi tai murinaksi. Koirista itsellä varsin vähän kokemusta. Meneekö metsään, jos ainakin aluksi pyrin vain jättämään ko. hauvan huomiotta ja odotan, että tulee itse tekemään tuttavuutta? Sitten pari silitystä ja nimellä kehumista. Vai mitä kummaa? Entä jos se rupeaa vaikka puolustamaan sohvaa hillittömällä innolla ahteriltani? Koira lienee sekarodun ylpeä edustaja.
Itselleni ensimmäinen kohtaaminen kyseisen parhaan ystävän kanssa, ja ajattelinkin kysyä vähän vinkkiä, että mitenkäs tähän kaveriin pitäisi suhtautua käytännön tasolla, ettei mene haukkumiseksi tai murinaksi. Koirista itsellä varsin vähän kokemusta. Meneekö metsään, jos ainakin aluksi pyrin vain jättämään ko. hauvan huomiotta ja odotan, että tulee itse tekemään tuttavuutta?
Meneekö metsään, jos ainakin aluksi pyrin vain jättämään ko. hauvan huomiotta ja odotan, että tulee itse tekemään tuttavuutta? Sitten pari silitystä ja nimellä kehumista. Vai mitä kummaa? Entä jos se rupeaa vaikka puolustamaan sohvaa hillittömällä innolla ahteriltani? Koira lienee sekarodun ylpeä edustaja.
Pitäisi parin viikon päästä reissata moikkaamaan erästä mimmiä, jonka huushollista otsikon mukainen otus löytyy. Itselleni ensimmäinen kohtaaminen kyseisen parhaan ystävän kanssa, ja ajattelinkin kysyä vähän vinkkiä, että mitenkäs tähän kaveriin pitäisi suhtautua käytännön tasolla, ettei mene haukkumiseksi tai murinaksi.
Reilut 7-vuotias Bostoninterrieri lähdössä viimeiselle matkalleen ens tiistaina...
Mites onkos Jatkoajassa ketään jolla olisi Basenjista kokemuksia? Ei tässä ihan vielä ole ajankohtainen koiran hankkiminen, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti ja olen jotenkin ihastunut tuohon rotuun.
Aikaisempaa kokemusta koirien kanssa on jonkun verran ja pennusta asti on tullut kasvatettua yksi Beagle, joka nyt ei taida olla lainkaan tietoinen rotunsa yleisestä luonteesta. Metsästää toki, kun on sen aika mutta muuten tykkää makoilla missä milloinkin vaikka koko päivän. Eikä lähde omin päin metsälle vaikka saakin olla vapaana niin kodin kuin mökinkin pihassa. Muutenkin luin että tulisivat toimeen hyvin muiden koirien kanssa, mutta kyllä meidän koiralla on aina enemmän ja vähemmän ongelmia varsinkin itseään suurempien koirien kanssa. Tämä piirre ilmeni vasta aikuisiällä sillä pentuna tuo ei ollut moksiksikaan vaikka minkä kokoista vipeltäjää pyöri ympärillä. No tuo dogi on enemmän vanhempieni koira ja muutenkin elämänsä ehtoopuolella. Tai no jos hyvin käy niin vasta vähän elämänsä puolen välin yli päässyt, joten eiköhän me tuon seurasta saada nauttia vielä muutamia vuosia.
