Kyllä koirat on sitten kivoja. Tyttöystävällä on 3-vuotias pumi, ja täytyy myöntää että välillä ihmettelee sitä että koirat tajuavat oikeasti mitä niille sanoo. Jos esimerkiksi sanoo sanan "lenkille" niin tämä koira alkaa hyppimään heti häntä heiluen ympäriinsä kun innostuu (okei, muutkin koirat varmaan tekevät samaa mutta kerroinpahan vaan). Tänään tosin innostus laimeni heti kun päästiin pihalle, siellä kun satoi vettä. Jäi jumittamaan minun ja tyttöystävän väliin, koska meillä oli sateenvarjo. Eikai sitä nyt kukaan halua kastua.
Muutenkin hän osaa yhdistää tiettyjä sanoja tiettyihin tapahtumiin. Tämähän on varmaankin helposti selitettävissä klassillisella ehdollistumisella, mutta silti on jännä nähdä kuinka yksi sana voi aiheuttaa niin paljon, kun koira sen ymmärtää.
Ruokaa tämä kerjää minkä ehtii, kaikki menee alas :) aina täytyy varoa ettei jätä pöydälle mitään hyvää, muuten se on voinut kadota jos kääntää selkänsä vähäksi aikaa muualle. Ei pysty millään syömään hyvällä omallatunnolla kun koira tulee laittamaan pään polvelle ja tuijottaa silmiin. Pakko siitä ruoasta on aina pieni pala antaa, on sitten kyseessä kakku, jäätelö tai mikä tahansa muu.
Tässä tällainen pieni juttu, ajattelin kertoa hiukan omia kokemuksia.