Koira – ihmisen paras ystävä

  • 462 675
  • 2 301

Vaihtorotta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Eilen vein vajaa 4-vuotiaan walesinspringerspanielin ja palan sydämestäni viimeiselle matkalle. Alkuvuodesta pevisa-lonkkakuvista löytyi E-lonkat ja alkava nivelrikko nolemmilla puolilla. Koira oli vielä tuossa vaiheessa fyysisesti oireeton, joten diagnoosi tuli täysin puun takaa. Ennen pitkää alkoi kuitenkin näkyä muutoksia koiran liikkumisessa ja varsinkin käytöksessä. Ennen aina niin iloinen, lapsirakas ja läheisyydenkipeä koira muuttui rauhattomaksi ja alkoi vetäytymään enemmän omiin oloihinsa. Lopulta arvaamattomuus ja aggressiivisuus etenkin lapsia kohtaan oli meille liikaa. Muutama ennakoimaton vale/varoitushyökkäys hampaidennäyttöineen vei luottamuksen, etenkin kun kyseessä on rotu, jonka ei pitäisi olla aggressiivinen missään tilanteessa. Perheestämme löytyy eka- ja kolmasluokkalaisen lisäksi myös pian-konttausikäinen, joten edellytyksiä turvalliselle yhteiselolle ei enää ollut, eikä koiran enää ollut hyvä olla, joten teimme päätöksen päästää koira lepoon.

Vaikea pukea sanoiksi mitä ihminen kokee kävellessään eläinlääkäristä takaisin autoon valjaita ja hihnaa kantaen. Kiitos muistoista Redi, ikävä on valtava.

Osanotto vielä myös @McTorso :lle
 

McTorso

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
@Vaihtorotta , lämmin kiitos osanotostasi. Osanotot myös sinnepäin. Surullinen kohtalo Redillä.

***
Minun surua ja arkea on helpottanut kummasti se, että vanhuksen kuolema ei jättänyt elämää koirattomaksi. Kaksivuotias labradorinnoutaja on pitänyt koirastruktuurin päällä. Pentu näki vanhuksen lähdön, eikä ole sitä etsinyt. Vaikutti kyllä siltä, että ymmärsi, mistä on kyse. Vuorokauden suri. Oli kerällä yhdessä paikassa, eikä liikkunut kuin syömään ja tarpeilleen. Nukkui seuraavana yönä kaksitoista tuntia ja oli valmis eteenpäin. Tuntuu, että pentu kasvoi samantien monta vuotta, kun vanhempi kaveri lähti viereltä. Rauhoittui paljon ja on ominut vanhuksen paikkoja ja tapoja.

Nyt sitten vuoden etuajassa täysipäiväiseksi koulukoiraksi. Ja millä tavalla onkaan aloittanut, huhhuh! Suoriutuu luokkatyöskentelystä kyllä aivan kympin arvoisesti. Vielä sitä ei pysty ottamaan mukaan palavereihin oppilaan tueksi, mutta muussa työssä siitä on kyllä jo nyt iso apu.
 

Meiken

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vaikea pukea sanoiksi mitä ihminen kokee kävellessään eläinlääkäristä takaisin autoon valjaita ja hihnaa kantaen. Kiitos muistoista Redi, ikävä on valtava.

Tässäpä tämä kuvattuna kaikessa vaikeudessaan. Sitä ei osaa sanoin kuvailla, kuinka pahalta tuo tilanne tuntuu. Meillä vaimo ilmoitti jo hyvissä ajoin, että hänestä ei tuohon hommaan ole. Eipä meikäläisestäkään siihen hommaan oikeastaan ollut, mutta jostain sain kaivettua voimat tuohon viimeiseen matkaan.
Koiran poismenon jälkeen vaimo olisi halunnut mahdollisimman pian uuden koiran, mutta itsellä meni melkein vuoden verran ennen kuin edes suostuin harkitsemaan uuden koiran ottamista. Sen verran koville tuo edellisen koiran viimeinen matka otti.
 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sitä ei osaa sanoin kuvailla, kuinka pahalta tuo tilanne tuntuu.
Paha mieli tulee myös silloin, kun itse vaan viemässä koiraa rokotukseen ym. ja näkee kun jostain huoneesta tullaan ulos pelkän hihnan kanssa. Tulee surullinen olo toisten puolesta ja kai siinä hetkessä tajuaa, että tuo sama on itsellä jossain vaiheessa edessä.

Me tosin tuossa viime keväänä tultiin vaan tyhjin käsin ulos, kun aavistettiin jo mennessä, että ei se koira sieltä enää ulos kävele… käveltiin rivakasti autolle, ettei kukaan vaan näkisi surua. Niin luonnollinen asia kuin suru onkin, niin miksi sitäkin piti yrittää peitellä?
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Jatkan vielä aiheesta. Oli myös aika kova paikka tulla tyhjään kotiin keräämään lelut ja pallot pois. Seisoin pitkään hiljaa keskellä huonetta.
Meillä viimeinen koirista lähti yli viisi vuotta sitten. Vieläkään en ole pystynyt korjaamaan kaikkia pehmoleluja olohuoneen pöydän alta pois... Siellä näyttää olevan aktivointipallokin.
 

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Tammikuussa 16 vuotta täyttävä tiibetinspanielimme aka wanha rouva alkaa olemaan jo elämänsä ehtoopuolella. Tuossa pari viikkoa sitten alkoi kusemaan sisälle. No selvisi että wanha rouva käy saunassa juomassa lämminvesivaraajan ylivuotoputken allaolevasta saavista vettä ihan urakalla. Ei mikään hyvä merkki. Nyt ei enää pääse saunaan juomaan vettä niin loppui sisälle lirauttelu siihen paikkaan. Lenkilläkin wanhan rouvan kävely on alkanut hidastumaan erittäin paljon, saa kokoajan olla odottamassa milloin hän jaksaa kävellä minut kiinni. Toivon mukaan jaksaa vielä jonkin aikaa olla keskuudessamma. Jo nyt tuntuu pahalta kun ajatteleekin hänen poismenoaan.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Tammikuussa 16 vuotta täyttävä tiibetinspanielimme aka wanha rouva alkaa olemaan jo elämänsä ehtoopuolella. Tuossa pari viikkoa sitten alkoi kusemaan sisälle. No selvisi että wanha rouva käy saunassa juomassa lämminvesivaraajan ylivuotoputken allaolevasta saavista vettä ihan urakalla. Ei mikään hyvä merkki. Nyt ei enää pääse saunaan juomaan vettä niin loppui sisälle lirauttelu siihen paikkaan. Lenkilläkin wanhan rouvan kävely on alkanut hidastumaan erittäin paljon, saa kokoajan olla odottamassa milloin hän jaksaa kävellä minut kiinni. Toivon mukaan jaksaa vielä jonkin aikaa olla keskuudessamma. Jo nyt tuntuu pahalta kun ajatteleekin hänen poismenoaan.
Nauttikaahan jokaisestä jäljellä olevasta hetkestä hänen kanssaan. Hienon iän on vanha rouva saavuttanut.
 

Horna

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Boston Bruins, Vimpelin Veto
Tammikuussa 16 vuotta täyttävä tiibetinspanielimme aka wanha rouva alkaa olemaan jo elämänsä ehtoopuolella. Tuossa pari viikkoa sitten alkoi kusemaan sisälle. No selvisi että wanha rouva käy saunassa juomassa lämminvesivaraajan ylivuotoputken allaolevasta saavista vettä ihan urakalla. Ei mikään hyvä merkki. Nyt ei enää pääse saunaan juomaan vettä niin loppui sisälle lirauttelu siihen paikkaan. Lenkilläkin wanhan rouvan kävely on alkanut hidastumaan erittäin paljon, saa kokoajan olla odottamassa milloin hän jaksaa kävellä minut kiinni. Toivon mukaan jaksaa vielä jonkin aikaa olla keskuudessamma. Jo nyt tuntuu pahalta kun ajatteleekin hänen poismenoaan.
Toivottavasti teillä on vielä paljon yhteisiä hyviä hetkiä edessä. Niissä on läsnä varmasti vielä tavallistakin enemmän.

Tässä taloudessa myös tiibetinspanieli ja ovat kyllä niin vallattomia tapauksia. Hurmurilla ikää vähän päälle 3-vuotta ja toivottavasti saisi tipsutella pienillä tassuillaan edes lähelle noin pitkään mitä sinun ''wanha rouva''. :) Välillä kun mietiskelee kaikenlaista ja myös sitä menettämistä, niin pelkkä ajatuskin.. Lemmikin omistamisen ikävin asia.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Jatkan vielä aiheesta. Oli myös aika kova paikka tulla tyhjään kotiin keräämään lelut ja pallot pois. Seisoin pitkään hiljaa keskellä huonetta.
Lemmikin eutanasiapäätös on aina kova paikka, mutta etenkin silloin, kun se valinta tulee täysin puskista eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Olen joutunut muutaman kerran tuohon tilanteeseen ja siinä kyllä lähtee ilmat keuhkoista saman tien - matka kotiin on sanoinkuvaamattoman paha, jos vielä lapset odottavat siellä...

On sitten joskus toisinkin päin.
Meidän 13-vuotias kultsupoika nukkui rauhallisesti pois omalla makuupaikallaan iltapäivällä, kun vielä aamulla olimme käyneet lenkillä muiden koirien kanssa. Tyttäreni huomasi, ettei koira ollut tajuissaan ja kun tunnustelin sitä, se ei enää hengittänyt, mutta tunsin vielä viimeiset sydämenlyönnit.
Vaikka olimme tietysti surullisia, oli tuo lähtö kuitenkin jotenkin kaunis ja lempeä - sai nukkua pois kotona oman laumansa keskellä.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Lemmikin eutanasiapäätös on aina kova paikka, mutta etenkin silloin, kun se valinta tulee täysin puskista eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Olen joutunut muutaman kerran tuohon tilanteeseen ja siinä kyllä lähtee ilmat keuhkoista saman tien - matka kotiin on sanoinkuvaamattoman paha, jos vielä lapset odottavat siellä...

On sitten joskus toisinkin päin.
Meidän 13-vuotias kultsupoika nukkui rauhallisesti pois omalla makuupaikallaan iltapäivällä, kun vielä aamulla olimme käyneet lenkillä muiden koirien kanssa. Tyttäreni huomasi, ettei koira ollut tajuissaan ja kun tunnustelin sitä, se ei enää hengittänyt, mutta tunsin vielä viimeiset sydämenlyönnit.
Vaikka olimme tietysti surullisia, oli tuo lähtö kuitenkin jotenkin kaunis ja lempeä - sai nukkua pois kotona oman laumansa keskellä.
Noin sitä toivoisi että omatkin rakkaat lemmikit lähtisi. Aika harvoin niin vain käy :( tuo olisi todella se "helpoin" tapa, sen viimeisen päätöksen tekeminen on aina yhtä helvetin vaikeaa ja kamalaa, vaikka tietää että on aika, ja sitten sen pelkän kaulapannan kanssa takaisin tuleminen sieltä lääkäristä.. Sydämestä lähtenyt aina pala mukana.

Elämäni koiran kuolemasta on jo monta vuotta, mutta edelleen tulee kyyneleet silmiin joka kerta kun tästä edes kirjoittaa. Upeita eläimiä <3
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Pentulive on täällä taas.
Tuorein Pentulive puolestaan päättyi juuri. Hienon formaatin on Yle kehittänyt ja suosion perusteella tällaiselle hyvän mielen "hitaalle" ohjelmalle on juuri nyt kova kysyntä.

Pääosassa eivät ole naamaansa esiin työntävät influensserit tai heidän markkinoimansa tuotteet, eikä mikään puolensa valitsemista huutava aatekaan vaadi barrikaadeille. Viattomat koiranpennut ovat tässä ajassa mitä parhainta todellisuuspakoa ja tosi-tv:tä.

 

WildCore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuorein Pentulive puolestaan päättyi juuri. Hienon formaatin on Yle kehittänyt ja suosion perusteella tällaiselle hyvän mielen "hitaalle" ohjelmalle on juuri nyt kova kysyntä.

Pääosassa eivät ole naamaansa esiin työntävät influensserit tai heidän markkinoimansa tuotteet, eikä mikään puolensa valitsemista huutava aatekaan vaadi barrikaadeille. Viattomat koiranpennut ovat tässä ajassa mitä parhainta todellisuuspakoa ja tosi-tv:tä.

Juuri tänään oli vaimon kanssa juttua, että sitten kun reilun 20 vuoden päästä jään eläkkeelle, niin pistetään kenneli pystyyn, jos tulee tylsää, mutta sitten muistin, että enhän minä niistä pennuista raaskisi luopua.
 

Yargon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, KeKi
Oma yhteinen taival elämäni koiran kanssa tuli tänään päätökseen. Eläinlääkärin vastaanotolla tunsin kuinka sydän löi viimeisen kerran. Tammikuussa olisi täyttänyt 11v. Olo on aika tyhjiin puhallettu nyt. En varmaan ole kunnolla vielä sisäistänyt asiaa vaikka ehtihän tuohon valmistautua. Käytännössä koko oma aikuisikäni kuljettiin ja opittiin yhdessä. Välillä tuntuu, että koira opetti isäntää enemmän kuin isäntä koiraa. Viimeinen oppitunti oli vaikein kaikista. Piti osata luopua ajoissa. Sydän särkyi, katsellessa kuinka aikanaan vaikuttavan koiran voimat ehtyivät. Nyt ei vaivaa enää kivut ja kolotukset. Oli hieno matka.

Lepo vain hieno poika. Lepo vain ystäväni.
 

Vino

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Lämmin osanottoni @Yargon. Aina näistä ystävistä/perheenjäsenistä on vaikea luopua. Kaikista vaikeinta on tehdä se päätös luopumisesta, mutta se on suurin palvelus mitä voit koirallesi tehdä.

Paljon voimia ja jaksamista suruun.
 
Vuoden paskin ilta / yö taas kohdalla. Täällä 10-vuotias narttu tärisee ja huutaa taas seuraavat 8h putkeen. Koira siis.
Nyt istun sen kanssa kodinhoitohuoneen lattialla ja kuuntelen radiosta virsiä, jotta tuo edes vähän rauhoittuisi. Pahimpien paukkeiden ajan ihan kirjaimellisesti makaan sen päällä.
Näinä hetkinä tekisi mieli sanoa, että vittu mä vihaan ihmisiä. Paras kaverini totesi, että täytyykin lähteä vähän ampumaan rahaa taivaalle, muistaen toki mainita, että kun on ravintoketjun huipulla, niin tuleehan sitä vähän mulkuksi. Siis jumalauta, tietoisena eläinten kärsimyksestä toteaa olevansa sen verran mulkku, että menee silti. Onneksi toteuttaa mulkkuuttaan 600 kilometrin päässä. Muussa tapauksessa menisin kusemaan sen tulitikut märiksi.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Vuoden paskin ilta / yö taas kohdalla. Täällä 10-vuotias narttu tärisee ja huutaa taas seuraavat 8h putkeen. Koira siis.
Nyt istun sen kanssa kodinhoitohuoneen lattialla ja kuuntelen radiosta virsiä, jotta tuo edes vähän rauhoittuisi. Pahimpien paukkeiden ajan ihan kirjaimellisesti makaan sen päällä.
Näinä hetkinä tekisi mieli sanoa, että vittu mä vihaan ihmisiä. Paras kaverini totesi, että täytyykin lähteä vähän ampumaan rahaa taivaalle, muistaen toki mainita, että kun on ravintoketjun huipulla, niin tuleehan sitä vähän mulkuksi. Siis jumalauta, tietoisena eläinten kärsimyksestä toteaa olevansa sen verran mulkku, että menee silti. Onneksi toteuttaa mulkkuuttaan 600 kilometrin päässä. Muussa tapauksessa menisin kusemaan sen tulitikut märiksi.

Tsemppiä sinne! Toivotaan, että yö menee nopeasti ja toinen edes vähän rauhoittuisi…

Meillä siitä hyvä tilanne, että meidän 7-vuotias kultsu ei reagoi mitenkään paukkeeseen. Tuossa se nytkin retkottaa rentona sohvalla mun ja vaimon välissä.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Vuoden paskin ilta / yö taas kohdalla. Täällä 10-vuotias narttu tärisee ja huutaa taas seuraavat 8h putkeen. Koira siis.
Nyt istun sen kanssa kodinhoitohuoneen lattialla ja kuuntelen radiosta virsiä, jotta tuo edes vähän rauhoittuisi. Pahimpien paukkeiden ajan ihan kirjaimellisesti makaan sen päällä.
Näinä hetkinä tekisi mieli sanoa, että vittu mä vihaan ihmisiä. Paras kaverini totesi, että täytyykin lähteä vähän ampumaan rahaa taivaalle, muistaen toki mainita, että kun on ravintoketjun huipulla, niin tuleehan sitä vähän mulkuksi. Siis jumalauta, tietoisena eläinten kärsimyksestä toteaa olevansa sen verran mulkku, että menee silti. Onneksi toteuttaa mulkkuuttaan 600 kilometrin päässä. Muussa tapauksessa menisin kusemaan sen tulitikut märiksi.
Saisi lopettaa koko paukuttelun, turhaa rahantuhlausta ja eläimet kärsii. Saati ihmiset ja niiden silmät kännipäissään kun ammutaan...

Oletko koskaan eläinlääkäriltä kysynyt lääkitystä muuten tuohon avuksi..? Ei nyt toki auta tähän hätään mutta tuli mieleen. Tsemppiä sinne loppuyöhön!
 

Theofilus

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Täällä mietitytti kovasti, että miten reilu 1v labbisuros reagoi paukutteluihin nyt ensimmäistä kertaa.

Ei tunnu huomioivan mitenkään. Saunajäähdyttelyn lomassa terassilla istuskeltiin vieressä ja ihmeteltiin tähtitaivasta. Välillä se nuuski sen verran, että liekö kuitenkin ruudinhajua ilmassa.

Tsemppiä kaikille, joiden koirilla on ikävät oltavat ilotulitteiden vuoksi. Samaa mieltä siitä, että saisi moinen joutavuus tulla kielletyksi tai vähintäänkin kovemmin rajoutetuksi.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Aika monta vuotta omien koirien poismenosta. Tyttö alkoi viimeisinä vuosinaan pelätä raketteja, mutta aika helpolla noiden kanssa kuitenkin kaikkinensa päästiin. Käytiin äsken poikkeuksellisesti paikallisessa ilotulituskeskittymässä juhlistamassa vuoden vaihtumista. Palatessa n. vartin yli tuli vastaan kaksi koirankusettajaa. Ei kyllä käynyt karvakavereita kateeksi. Vielä kävi pauke eikä nuo nyt ihan riemuissaan taluttajiaan seuranneet.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Vahva sama. Nousee itsellä ihan aggressiivisia tunteita kaikenmaailman paukuttelijoita kohtaan. Saisi olla joku päivä jolloin koirat tekisivät jotain itselleen hauskaa ja osa ihmisistä tärisisi peloissaan lauteiden alla.
No kyllähän koiria pelkääviä ihmisiä on paljon ja itsekin nuorena niitä pelkäsin. Yleensä koiran omistajat vaan totesivat että ei ne mitään tee, kunhan leikkii.

Sittemmin pelko laantunut ja kaksi koiraa itselläkin ollut, mutta sen verran kyllä opin, että jos aistin jonkun tuntevan pelkoa koirien ollessa läsnä vein koiraset toiseen huoneeseen.

Että sanoisin että etenkin vapaana koiriaan ulkoiluttavat henkilöt aiheuttavat varmaan tietämättään monelle paljon pelkoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös