Kivikausi 2012–2013 – otteet kaukalossa

  • 402 129
  • 1 815

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Kun rakennetaan uutta pelitapaa, se ei tapahdu yhdessä yössä, varsinkin kun pelitapa vaatii pelaajalta hieman enemmän. Ässien pelaaminen ollut hyvässä kuosissa, tästä kertoo kaikki tilastot, maalisuhteet, laukaisukartat jne. Ainoa mikä on ollut suuri ongelma, on ylivoimapeli.

Käy katsomassa peliaikatilastoja, niin huomaat että väitteesi räikeästä ylipeluutuksesta on myytti mitä täällä hoetaan. Dixonin keskimääräinen peliaika on noin 21 minuuttia, samoissa on suurinpiirtein kaikki liigajoukkueiden ykköshyökkääjät. Itse tiputtaisin peluutusta jonkin verran, mutta ymmärrän tuon tason pelaajan peluuttamisen varsinkin kun hyökkäyssuuntaan on aika vähän onnistujia tänä syksynä.

Siitä olen samaa mieltä, että suurin murhe on ylivoimapeli, ehdottomasti. Peliajoista sanon vielä, että osaan käyttää liigan tilastosivuja, jotka ovat viime aikoina toimineet jopa yllättävän hyvin. Linkitän hyökkäjien tilaston tähän osoitteesta sm-liiga.fi; minulle tämä tilasto kertoo, että Dixon pelaa keskimäärin minuutin enemmän kuin yhtä monta peliä pelanneet hyökkääjät mistään joukkueesta. Dixon vetää 2.-3. pakin lukemia, se on valitettava totuus. Ylivoimaa saa jauhaa, Dixonin ansioksi voi lukea sen vähän, mitä ylivoimalla nyt saadaan aikaan.

Ässät on tehnyt 5 AV-maalia, niistä Dixonin saldo on 0. Edellisen kerran alle 20 minuuttia kertyi 26.10.2012. On siinä jotain väärin, vaikka toki jatkoaikapelit on huomioitava. Joka tapauksessa Dixon pelaa runkosarjan aikana liikaa, ja jos hyytymiseen pudotuspeleissä etsitään syytä huonosta peruskunnosta, alan itkeä ääneen.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Joka tapauksessa Dixon pelaa runkosarjan aikana liikaa, ja jos hyytymiseen pudotuspeleissä etsitään syytä huonosta peruskunnosta, alan itkeä ääneen.

Dixonin peruskunnossa tuskin on ongelmaa, mikäli olisi, hän ei olisi pistepörssissä toisena ja suorittaisi tasaisesti illasta toiseen. Sillä, että Dixon pelaa hieman liikaa syksyllä ei ole merkitystä kevään peleihin. Mahdolliset ongelmat tulevat siinä vaiheessa, jos Dixonia ylipeluutetaan helmikuussa.

Dixonin ylipeluuttaminen ja viime kevään väsymys ovat jonkinnäköisiä myyttejä, jotka ovat muuttuneet totuudeksi. Ässien ongelma keväällä voi olla ratkaisupelaajien vähäinen määrä, Dixonin kentän pystyy pelaamaan pimentoon. Joukkueesta pitää löytyä ratkaisijoita laajemmalta rintamalta, mikäli halutaan keväällä pelata pitkään.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Peliajoista sanon vielä, että osaan käyttää liigan tilastosivuja, jotka ovat viime aikoina toimineet jopa yllättävän hyvin...

Tilastoista tuli mieleen, että kävin juuri tarkistamassa niistä Ässien pistesaldoa kotipeleistä:

Ässät on liigan toiseksi huonoin (!) kotijoukkue, 15 ottelua ja niistä 23 pistettä. Pistekeskiarvo 1,53/peli on liigan neljänneksi huonoin.

Hassua sinällään, sillä viime vuoden perseilyjen jälkeen tämän vuoden kotipelit ovat tuntuneet menevän paremmin. Lienee kyse siitä, että tänä vuonna on hävitty paljon tiukkoja pelejä ihan ok esityksen jälkeen, kun taas viime vuonnahan Padalla oli melko isoja asenneongelmia tietyissä matseissa.
 

Crapbag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, NY Rangers, Southampton, Fc Jazz, A's..
Vaikka en kuulukaan siihen koulukuntaan joka vannoo puolustamisen nimeen, on lähes kiistaton fakta kaikista maailman palloilusarjoista se, että puolustukset voittaa mestaruuksia ja hyökkäykset yksittäisiä pelejä. Ässien peli nyt ei ole edes mitään varsinaista sumputtamista ja kilpikonnaa, mutta harvinaisen vaikea Ässien verkkoon on maali tehdä, siitä ei päästä mihinkään.

Ässillä on ollut vuosien mittaa paljon hyviä maalivahteja, mutta harvemmin tilastot on olleet näin kaunista luettavaa, päästettyjen maalien suhteen. Raanta pääosin ja Järvenpää todella hyvänä stunttina on se mistä lähdetetään, mutta kyllä se viisikko maalivahdin edessä tekee todella paljon töitä ja oikeita asioita, on Karri Kiven pelikirjasta sitten mitä mieltä tahansa.

Kuten Tosifani on moneen kertaan todennut, on pelitavassa ja sen toteuttamisessa vielä tekemistä, sitä on turha kiistää. Mutta puheet siitä että peli on täysin sekaisin on kyllä melkoista huttua. En tiedä onko osa pelaajista vaan niin tyhmiä, että selkärangasta tulee näitä heikkoja palautuksia omiin silloinkin kun siinä ei ole mitään järkeä. Paljon on meinaan tilanteita joissa Ässähyökkääjä periaatteessa tarjoilee kiekon vastustajalle, vaikka karvauksen alta ollaan jo pääsemässä pois. Nämä eivät voi millään olla sitä peliä mitä taktisesti haetaan. Eilinen Savinaisen kaverisyöttö tasavajaalla toisen erän lopulla oli malliesimerkki näistä aivopieruista. Omaa pakkia ei varmasti ole tarkoitus laittaa liriin näillä alaspäin pelaamisilla.

Eilisestä pelistä vielä, Tappara ei tainnut saada yhtäkään ylivoimahyökkäystä vaikka saikin ottelun hallintaan ensimmäisen erän jälkeen. Muutaman paikan petasivat avopaikkaan takamiehelle, mutta niin kauan kun vastustajan namupaikat jäävät Kankaaperälle tai Saravolle, niin isompaa hätää ei pääsääntöisesti pitäisi olla. Maalinedustalla oli muutamia häslinkejä jotka Raanta selvitti, mutta aika hyvin oli eilen oma maali suojeltuna.

Ilahduttavaa eilisessä oli liike, joka näytti pitkästä aikaa riittävän näihin peleihin. Ja vielä yksi puolustus Kivittäjille, olisiko Brodin heittänyt eilen nuo vapauttavat lättysyötöt ykkösketjussa? Eiköhän tässä aukea taas se, miksi jotkut pelaajat sopivat joihinkin ruutuihin ja rooleihin. Brodinin energinen peli kuuluu tuonne 3-4 kenttiin, isommilla minuuteilla se ei oikein toimi. Olisihan hän tietysti loukkaantumissumassa voinut saada tavallaan palkkiona hyvästä duunista paikan Dixonin rinnalla, mutta pitkässä juoksussa eilisen kaltainen ketjurakenne on se millä tämä joukkue voi menestyä.

Tärkeää olisi nyt saada muutamalle pelaajalle itseluottamus kuntoon, Pihlman ja Niemi etunenässä. Maalipaikoissa näkee kyllä miten veteläksi ukot menee kun pitäisi tehdä joku ratkaisu. Ylivoima on se toinen pysyväisongelma, mutta kuten olettaa sopi, Umicevic toi siihen heti kätisyyden lisäksi myös ison annoksen luovuutta ja variaatioita. Eilen kun mylly saatiin pyörimään se ei ollut niin helposti luettavissa mitä aiemmin, Umicevic toi lisäksi sen mitä tässä on kaivattu, eli pystyy haastamaan neliön ja liikkuu koko ajan.
Savinaisen paluu pitää myös huomioida, olipa hieno nähdä taas tuolla innolla puolustava laitahyökkääjä ja hyökkäyspäässä kamppailuvoimainen pelaaja.
 

piru

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ässien hyvä puolustuspeli on yhtäkuin liigan parasvireinen maalivahti.
Sen ja ylipeluutettavien Dixonien varassa Ässät on tällähetkellä aivan täysin. Sarjataulukko on ainoa tilasto jolla on väliä muuten riittää että näkee kentälle, siellä ei vaan tapahdu oikeita asioita ja mikä pahinta kehityksen suunta on väärä ja ollut sitä jo vuoden.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ässien hyvä puolustuspeli on yhtäkuin liigan parasvireinen maalivahti.
Sen ja ylipeluutettavien Dixonien varassa Ässät on tällähetkellä aivan täysin. Sarjataulukko on ainoa tilasto jolla on väliä muuten riittää että näkee kentälle, siellä ei vaan tapahdu oikeita asioita ja mikä pahinta kehityksen suunta on väärä ja ollut sitä jo vuoden.

Täytyy sanoa, että tämä viesti kertoo kaiken sinun jääkiekon ymmärtämisestä. Tutki vaikka sm-liiga.fi sivustolta Ässien pelien laukaisukarttoja, niin huomaat miten Ässien viisikkopuolustaminen auttaa huippuvireisiä maalivahteja. Toisaalta sinun kannattaa myös tutustua pelaajien peliaikoihin, niin huomaat että Dixonin kentän laiturit pelaavat saman verran kuin muidenkin joukkueiden ykköskentät.

Ja kun katsoo kentälle, näkee että siellä tehdään paljon oikeita asioita.
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ässien pelissä on mielestäni tällä hetkellä yksi helvetin iso ongelma ja se on kiekon palauttaminen omiin. Tätä tehdään varsinkin johtoasemassa eli ellei päästä ylöspäin, niin kiekkoa ei heitetä vastustajan päätyyn ja yritetä karvata omille vaan se palautetaan takaisin omalle alueelle.

Päätyyn heittämisessä on toki se ongelma, että varmaan 4/5 tapauksessa vastustaja saa kiekon. Tässä tapauksessa vastustaja saa kiekon kuitenkin toisessa päässä kenttää ja Ässät ehtii asemoitua puolustamaan. Nyt kun palauttaminen tuntuu olevan niin saatanan vaikeaa ja kiekko menetetään vastustajalle varmaan joka toinen kerta, niin vastustaja saa kiekon Ässien puolustusalueella ja puolustusasetelma on täysin levällään. Tästä seuraa kerta toisensa jälkeen vaarallinen maalipaikka vastustajalle.

Tämä on siis minun nöyrä pyyntöni Ässien valmennusjohdolle. Älkää nyt jumalauta pakottako meidän johtoasemassa täriseviä pakkeja palauttamaan paniikissa kiekkoa alaspäin, vaan antakaa heittää se syvälle vastustajan alueelle. Nyt kun alkaa oikeasti vaikuttaa siltä, että tämä ajamanne systeemi ei vaan kertakaikkiaan tunnu tuottavan mitään muuta kuin maaleja vastustajille. Kiitos.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Tämä on siis minun nöyrä pyyntöni Ässien valmennusjohdolle. Älkää nyt jumalauta pakottako meidän johtoasemassa täriseviä pakkeja palauttamaan paniikissa kiekkoa alaspäin, vaan antakaa heittää se syvälle vastustajan alueelle. Nyt kun alkaa oikeasti vaikuttaa siltä, että tämä ajamanne systeemi ei vaan kertakaikkiaan tunnu tuottavan mitään muuta kuin maaleja vastustajille. Kiitos.

Jotenkin tällainen mielikuva osalle on tosiaan iskostunut, mutta jatketaan hieman keskustelua aiheesta.

Ensinnäkin, Ässiä vastaan tehdään erittäin vähän maaleja tasakentällisin. Tämähän nyt on fakta, jonka kaikki tietävät.

Mutta tähän sitten heittäisin mutulla sellaisen väitteen, että silloin harvoin kun vastustaja tasakentällisin Ässiä vastaan maalaa, niin useimmiten se on seurausta tilanteesta jossa ollaan nimenmaan pelattu suoraviivaisesti eteenpäin vastustajan alueelle ja viisikko on hajallaan.

En ole kynä kädessä pitänyt mitään tilastoa, joten faktaa ei ole, mutta itselläni on vain sellainen mielikuva, että vastustajan 5 vs 5 maaleista suurin osa on epäonnistuneen pystysuunnan pelin tai sooloilun seurausta. Eli joko :

1) puolustaja, kutsukaamme häntä vaikka nimellä T.Taimi, ei noudata pelisysteemiä, vaan hakee kuritonta syöttöä pystyyn, johon hyökkääjät eivät ole valmistautuneet ja vastustaja rokottaa syntyvästä tilanteeesta.

Tai

2) hyökkääjä, kutsukaamme häntä vaikka nimellä J.Armia, ei noudata pelisysteemiä, vaan alivoimaisen hyökkäyksen auetessa, hän pakille palauttamisen sijaan yrittää kuljettaa kiekkoa yksin omalta siniseltä hyökkäysalueelle menettää kiekon sinisten välissä ja vastustaja rokottaa joko suoraan tai menetystä seuraavan ylipitkän vaihdon päätteeksi.
 

Kiekkovelho

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Heikon ylivoiman lisäksi, ässien toinen heikkous on pelata etenkin useamman maalin johtoasemassa. Eilen toisessa erässä tappara tietenkin paransi peliään, mutta paljon enemmän ässien pelitaso laski ja tappara pääsi peliin mukaan, joka kavennusmaalin jälkeen vielä helpottui. Sen jälkeen ässien ei ollutkaan enää mitenkään helppoa parantaa peliään, mutta onneksi puolustus kuitenkin toimi riittävän hyvin. Toisen erän alussa näki heti, miten lähdetään pelaamaan varovaisesti, oma pää puhtaana periaatteella, joka kuitenkin ilmeni laiskuutena ja hitautena, eikä pysytty vastustajan mukana.
Toinen ongelma johtoasemassa pelaamisessa on jäähyt joita otettiin, vieläpä kaksi kertaa kiekko katsomoon tilanteessa, jossa olisi voinut varmemmin pelata.
Nämä ongelmat pitää saada karsittua minimiin.

Näiden parin epäkohdan vastineena on kuitenkin paljon hyvää, joita on jo paljon täällä mainittukin. Esimerkiksi peruspeli on pitkälti hyvää ja viisikkopuolustus toimii, mikä tekee ennestäänkin hyvistä maalivahdeista vielä parempia. Ässien maaliero +14 on loistava joukkueelle, joka on sarjassa 10. Esimerkiksi sarjakakkosella saipalla se on -1. Vain kärpillä ja jypillä on parempi maaliero. Pisteitä tietysti on liian vähän, mutta vielä on hyvät mahdollisuudet kuudenteen sijaan, kuusi pistettä ja pari peliä vähemmän pelattuna.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Heikon ylivoiman lisäksi, ässien toinen heikkous on pelata etenkin useamman maalin johtoasemassa...

Tämä on taas yksi niistä myyteistä, jota tilastot eivät tue. Tappioasemassa on helppo pelata paineettomasti ja kun vastassa on joukkue, jonka itseluottamus ei ole kohdallaan, tulee vaikeaa.

Ässien ongelma on uuden pelitavan myötä tilanteiden tunnistaminen. Kivi sanoi eilisen pelin jälkeen, että kyllä sitä kiekkoa voisi myös jossain kohtaa ylöspäinkin pelata. Seuratkaa Honkasta, tekee lähes aina oikean ratkaisu eli tunnistaa tilanteen oikein. Seuratkaa sen jälkeen Uusitaloa, hän ei tunnista tilanteita. Tästä seuraa se, että Uusitalo palauttelee ja palauttelee, mikä ei käsittääkseni ole kiekollisen pelaamisen itsetarkoitus.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Seuratkaa Honkasta, tekee lähes aina oikean ratkaisu eli tunnistaa tilanteen oikein. Seuratkaa sen jälkeen Uusitaloa, hän ei tunnista tilanteita. Tästä seuraa se, että Uusitalo palauttelee ja palauttelee, mikä ei käsittääkseni ole kiekollisen pelaamisen itsetarkoitus.

Tämä on täysin totta ja selittyy ainakin osittain sillä, että Honkanen pelasi jo Rautakorven kiekkokontrolliin vannoneessa HPK:ssa kohtuullisen varmaa peliä. Eli Honkaselle kuviot ovat tuttuja.

Osa esim. Uusitalon ongelmista johtuu varmasti siitä, ettei mies tunnista tilanteita (yv- / tv- / av- hyökkäys), mutta myös siitä että kiekko heitetään "väärälle" hyökkääjälle, jolloin ylivoimahyökkäys muuttuu muutamassa sekunnissa alivoimaiseksi. Esimerkkinä siis juurikin Armia, joka kiekollisena liian usein jäädyttää sooloilullaan hetkeksi pelin omalle siniselle ja seurauksena Ässät hyökkää kohta suoraan ylöspäin tilanteessa joka tavallaan oli ihan oikein avattu, mutta muuttui esim. 3 vs 4 hyökkäykseksi, jolloin suoraan ylöspäin pelaamisessa ei enää ole mitään järkeä.

Tiivistettynä siis Uusitalon epävarmuus yhdistettynä parin hyökkääjän kurittomuuteen keskialueella ja soppa on valmis*.


*Kyseessä ei ole vihjaus sisäpiiritiedosta tiedotelive-aiheeseen.
 

Ressa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itseäni epäilyttää se, että pystyykö Kivi ajamaan uuden pelitavan sisään tässä kauden aikana? Meinaan jos niinkin "yksinkertainen" asia kuin ylivoimapeli köhii pari kautta putkeen ilman suurempaa parannusta niin mites tuo pelitavan muutos sitten kun kyseessä on vähän isommat asiat. Ja kun muistellaan sitä tilannetta, että viime kaudella odotettiin ihan loppuun asti sitä ylivoiman parantumista...

No positiivista tosiaan on se, että maaleja päästetään vähän. Siinäpä se pieni oljenkorsi, lisäksi valoa on vielä tunnelin päässä kun vain kuusi pinnaa eroa 6. sijaan. Ja meillä vielä matsi tai parikin vähemmän pelattuna.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itseäni epäilyttää se, että pystyykö Kivi ajamaan uuden pelitavan sisään tässä kauden aikana? Meinaan jos niinkin "yksinkertainen" asia kuin ylivoimapeli köhii pari kautta putkeen ilman suurempaa parannusta niin mites tuo pelitavan muutos sitten kun kyseessä on vähän isommat asiat...

Kivi on jo ajanut sisään uuden pelitavan, pääosa joukkueesta toteutta pelitapaa hyvin.

Ässien ylivoiman ongelma on oikeanlaisten pelaajatyyppien puuttuminen. Vaikka esimerkiksi Dixon on loistava pelaaja, hänen taitotasonsa ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Meiltä puuttuu yksikertaisesti taitoa ylivoimasta ja osaksi tämä johtuu Kiven härkäpäisyydestä. Meillä on Niemi ja Umicevic, joiden syöttötaito ja pelikäsitys on huippuluokkaa, mutta he joutuvat usein pelaamaan "väärien" kavereiden kanssa. Itse kokoaisin ykkösylivoiman, johon kuuluisi Dixon, Umicevic, Niemi, Heska ja Marttinen. Tämä ryhmä pystyisi rauhoittamaan tilanteen ja pyörittämään tarpeeksi kauan. Tuohon kun saisi Marttisen tilalle paremman maalintekijän, niin tilanne olisi huomattavasti parempi.

Tämän jälkeen on ihan sama ketä kentälle laitetaan, näiden jälkeen Uusikartano on ainoa yv-tyyppinen pelaaja. Armian itsekkyys ei palvele ylivoimaa ja muilla tökkii joko pelikäsitys tai taitotaso.
 

jukero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Meillä on Niemi ja Umicevic, joiden syöttötaito ja pelikäsitys on huippuluokkaa, mutta he joutuvat usein pelaamaan "väärien" kavereiden kanssa.
Eilistä peliä en nähnyt, mutta nyt näyttää ilmeisesti siltä, että Niemi ollaan pudottamassa toistaiseksi ylivoimaketjuista. Mielestäni Niemen ylivoimakentällisen selkein ongelma verrattuna Dixonin vastaavaan alkukaudella oli ylivoimalla kiekon ylöstuonti. Nimenomaan Niemi oli pääosassa kiekon hyökkäysalueelle saamisessa, mikä oli ongelmallista, koska liike ja kiekonkäsittely eivät kuulu Niemen vahvuusalueisiin. Silloin kun Niemi pääsi jotenkuten keskeltä hyökkäysalueelle, olivat laiturien ajoitukset ja ajatukset usein erilaisia, ja nuokin tilanteet osattiin hukata.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Nimenomaan Niemi oli pääosassa kiekon hyökkäysalueelle saamisessa, mikä oli ongelmallista, koska liike ja kiekonkäsittely eivät kuulu Niemen vahvuusalueisiin. Silloin kun Niemi pääsi jotenkuten keskeltä hyökkäysalueelle, olivat laiturien ajoitukset ja ajatukset usein erilaisia, ja nuokin tilanteet osattiin hukata.

Boldatusta osasta täysin erimieltä. Minusta suurin ongelma on yritys tehdä kaksi ylivoimakenttää materiaalista, josta riittää nippanappa materiaalia yhteen kenttään.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Vaikka esimerkiksi Dixon on loistava pelaaja, hänen taitotasonsa ei ole mitenkään poikkeuksellinen..

Kaveri on kohta heittänyt SM-liigassa kaksi kautta piste-per-peli tahtiin. Millaiset lukemat olisivatkaan, jos kaverilla olisi taitotaso kohdillaan? *hymiö*

Dixonin luistelu on mielestäni erittäin hyvää, vaikkei hän varsinainen pikakiituri olekaan. Tästä olisi mm. Niemellä ja Sillanpäällä paljon opittavaa...
 

jamppa1919

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠Ässät♠
Kaveri on kohta heittänyt SM-liigassa kaksi kautta piste-per-peli tahtiin. Millaiset lukemat olisivatkaan, jos kaverilla olisi taitotaso kohdillaan? *hymiö*

Ässien valmennus on kommentoinut Dixonin taitotasosta että on selkeästi joukkueen taitavin mutta kaveri on kuulemma viimeisen päälle ammattilainen eikä tästä syystä neppaile peleissä. Treeneissä kyllä näyttää taitoaan ja mitä ihmeellisempiä kikkoja. TosiFanin Dixonin dissaamiinen alkaa saamaan jo huvittaviakin piirteitä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...TosiFanin Dixonin dissaamiinen alkaa saamaan jo huvittaviakin piirteitä.

Missä olen dissannut Dixonia???

Ainakaan ylivoimassa ei ole näkynyt Umicevicmaisia huippusyöttöjä tai kärkipelaajan ulospelaamisia vaan tasaista suorittamista. Dixon on hyvä ja taitava, mutta ylivoimassa hänen suorittamisensa ei ole mitenkään poikennut Ässien muista pelaajista.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mun verkkokalvoille on piirtynyt TPS -pelin lämärisyöttö Martikaiselle takatolpalle, joka täyttää kaikki huippusyötön kriteerit.

Olet oikeassa ja taisi hän antaa Armiallekin yhden, mutta miksi näitä ei ole enempää? Minusta Dixon ei vaan ole sellainen ylivoimapelaaja, joka uskaltaisi ylivoimasta toiseen hakea syöttöä neliön läpi yms. En tiedä on kyse taidon puutteesta vai ajattelutavasta, mutta jotain on vialla tuossa yv:ssä. No, Kiven vika.
 

sonnychiba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Ässien valmennus on kommentoinut Dixonin taitotasosta että on selkeästi joukkueen taitavin mutta kaveri on kuulemma viimeisen päälle ammattilainen eikä tästä syystä neppaile peleissä. Treeneissä kyllä näyttää taitoaan ja mitä ihmeellisempiä kikkoja.

Armia voisi ottaa mallia Dixonista. Tosin onhan ne Armian kiemurat hienoa katseltavaa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Helvetti kun on mielestäni hyvä pakkipari tuo Heshka-Marttinen. En muista vähään aikaan yhtä tasapainoista paria Ässissä olleen, menisikö jonnekin Kivi&Kaski- aikoihin asti... Heshka rauhallinen ja kiekollinen, Marttinen hivenen vielä puolustavampana vieressä. Itselleni ei ainakaan koskaan tule sellaista levotonta fiilistä, kun nämä herrat ovat jäällä.

Smolenakin onnistuminen Lahdessa sai monet Pelicans- fanit hymyilemään, kun Porista oli varoiteltu etukäteen löysästä flegusta. Samaa voisi sanoa toisinpäin Marttisesta, joka ollut kyllä erinomainen haku.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Helvetti kun on mielestäni hyvä pakkipari tuo Heshka-Marttinen. En muista vähään aikaan yhtä tasapainoista paria Ässissä olleen, menisikö jonnekin Kivi&Kaski- aikoihin asti... Heshka rauhallinen ja kiekollinen, Marttinen hivenen vielä puolustavampana vieressä. Itselleni ei ainakaan koskaan tule sellaista levotonta fiilistä, kun nämä herrat ovat jäällä.

Smolenakin onnistuminen Lahdessa sai monet Pelicans- fanit hymyilemään, kun Porista oli varoiteltu etukäteen löysästä flegusta. Samaa voisi sanoa toisinpäin Marttisesta, joka ollut kyllä erinomainen haku.

Marttinen on päivä päivältä enemmän ottamassa isoa roolia Ässä-puolustuksessa. Jos ihmeitä ei tapahdu, 2014 asti kestävää sopimusta voitaisiin pidentääkin. Tuskin suurta kilpailua kuitenkaan syntyy kenenkään kanssa. Heshka-Marttinen on kuitenkin hieno pakkipari myös ensi kaudella.

Marttinen kuvaili itseään kesän haastattelussa, että hänet voi heittää kentälle tilanteessa kuin tilanteessa, ja siitä on ollut merkkejä näkyvissä. Uusitalo voisi kapteenin asemastansa huolimatta ottaa nöyrästi mallia, unohtaa sen suonenvetokauden ja muistaa olevansa kuitenkin enemmän peruspakki kuin uusi Petteri Nummelin. Tätä menoa vertaus Caldwelliin olisi lähempänä, ellei toinen olisi sähköjänis ja toinen liiankin rauhallinen.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pelitapakeskusteluun sen verran, että pikkuhiljaa olisi syytä alkaa siirtyä pelitavan opettelusta sen käyttämisen opetteluun. Kuten myös pelitavan muuttamiseen ja sopeuttamiseen kesken ottelun vastustajan tekemien muutosten ja taululla olevan tilanteen mukaan.

Tapparapelin ensimmäisen erän jälkeen oli hyvin perusteltua odottaa, että Tapparaa nostaa karvaustaan sekä että toinen pakki tukee koko ajan hyökkäystä. Eli käytännössä Tapparalla on lähes jatkuvasti neljä miestä hyvinkin lähellä Ässien maalia ja joka tapauksessa selkeästi Ässien kenttäpuoliskolla. Tässä tapauksessa on tietysti selvää, että kiekkoa ei juuri saisi tällä osalla kenttää hallussa pitää, vaan se pitäisi toimittaa mahdollisimman nopeasti Tapparan karvauksen taakse. Suomeksi sanottuna käyttöön olisi pitänyt ottaa se viimekaudesta tuttua kiekko ykkösellä oman alueen rumpuun ja paineettomalta puolelta ylös. Se, että tämä taktiikka ei toiminut viime kaudella vetäytyvää vastustajaa vastaan ei tietenkään tarkoita, että sitä ei pitäisi käyttää, jos vastustaja on pakotettu pelitilanteen takia pelaamaan aivan toisella tavalla kuin vetäytymällä.

Karkeasti voisi sanoa, että pelin ollessa tasan ja oltaessa häviöllä on perusteltua pelata kiekkokontrollia, koska tällöin saatetaan vetää vastustalta yksittäinen pelaaja höntyämään kiekon perään ja tätä kautta saattaa aueta jopa pieni ylivoimahyökkäys tai ainakin rintamahyökkäys tasavoimalla. Vastaavasti, jos koko vastustajan ryhmittymä makaa edelleen keskialueen pohjalla, kiekkokontrolli mahdollistaa koko tuoreen viisikon yhtäaikaisen lähdön omista ja mahdollisuuden puhkaista vastustajan muuri vauhdilla ja viisikon yhtäaikaisuudella.

Jos taas päästään johtoon, on viisasta antaa vastustajan hyökätä ja keskittyä nostamaan kiekkoa nopeasti pois omista. Periaatteessa kiekkokontrollia voisi käyttää myös johtotilanteessa, mutta silloin pitäisi olla joka jätkällä kentällä selvää, että tavoite on vain pitää kiekkoa hallussa, eikä niinkään hyökätä. Nythän Ässillä tahtoo käydä niin, että pakit kiekottelevat keskenään ja ainakin pari hyökkääjää on jo karannut ryhmityksestä ja kyttäävät vastustajan selkien takana, eli se kiekko vain pitäisi toimittaa tapeltavaksi keskialueelle tai vastustajan päätyyn.

Mutta pointti on siis se, että menestyvä joukkue pystyy vaihtamaan pelitapaansa kesken yksittäisen ottelun, puhumattakaan siitä, että yksittäiseen otteluun voidaan lähteä aivan eri taktiikalla kuin edelliseen tai seuraavaan peliin tullaan lähtemään.

Ylivoimaan Umicevic on taivaasta pudonnut lahja. Nyt Karrin pitää painaa Dixin kalloon, tuo kiekko viivan yli, anna se Umille, hae vapaa paikka, pidä lapa jäässä, huomaa nimi huomisen lehdessä.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Tapparapelin ensimmäisen erän jälkeen oli hyvin perusteltua odottaa, että Tapparaa nostaa karvaustaan sekä että toinen pakki tukee koko ajan hyökkäystä. Eli käytännössä Tapparalla on lähes jatkuvasti neljä miestä hyvinkin lähellä Ässien maalia ja joka tapauksessa selkeästi Ässien kenttäpuoliskolla. Tässä tapauksessa on tietysti selvää, että kiekkoa ei juuri saisi tällä osalla kenttää hallussa pitää, vaan se pitäisi toimittaa mahdollisimman nopeasti Tapparan karvauksen taakse. Suomeksi sanottuna käyttöön olisi pitänyt ottaa se viimekaudesta tuttua kiekko ykkösellä oman alueen rumpuun ja paineettomalta puolelta ylös. Se, että tämä taktiikka ei toiminut viime kaudella vetäytyvää vastustajaa vastaan ei tietenkään tarkoita, että sitä ei pitäisi käyttää, jos vastustaja on pakotettu pelitilanteen takia pelaamaan aivan toisella tavalla kuin vetäytymällä.

Tätä olen minäkin yrittänyt korostaa, ehkä vaan liian epäselvästi ja selittelevästi. Siis pointti on siinä, että ei voi ennen kautta naulata teesiksi "pelaamme kiekkokontrollia vastustajasta riippumatta" ja miettiä vasta seuraavana keväänä pelien päättymisen jälkeen, menikö hyvin vai hyvin huonosti.

Reagointi on päivän sana, vaikka Sihvonen on saanut ajettua jääkiekkoilevan siihen nurkkaan, että saa välittömästi jokun sivistyssanaleiman otsaansa, jos edes haaveissansa harkitsee muuta kuin kiekkokontrollia. Tässä leikissä käy kuten viime keväänä, myös tämän pelitavan pelattua pois, jos se on ainoa mahdollisuus. Kiekkoilijalle ei voi antaa joka tilanteeseen sen seitsemää ratkaisumallia ja todeta, että valitse noista, mutta vain yhdellä ei pärjää silläkään.

EDIT

Kaikki tietysti riippuu katsantokannasta; yksittäisillä reagoinneilla ei voiteta koko kautta, vaan kauden pelaaminen perustuu pelitapaan. Jos esimerkin ottaa vaikka keväältä 2006, voisi kysyä, että missä on se Karri Kivi, joka pystyi yhdessä valmennuksen kanssa kääntämään edes yksittäisen playoff-ottelun puhtaasti reagoimalla.

Kevään 2006 2. finaalin viime hetkien tasoitusmaali käy nykyään kouluesimerkistä lajin raiskaamisessa. Forrest veti suoraan aloituksen jälkeen rännikiekon, jonka Kivenmäki jatkoi edelleen ylöspäin vapauttaen Kaipaisen läpiajoon.

Moderni malli, toki karrikoiden:

Forrest hakee kiekon, syöttää pakkiparille, joka antaa kerran takasin. Sitten sentteri hakee keskeltä tilaa palauttaen takaisin pakille, joka avaa laitaan. Maalivahti lähtee suunnilleen siinä kohtaa, jos oman vaihtoalueen jälkeen kiekko on hallussa. Ja tuleehan sinne lisää yksi pelaaja, jolle voi kiekon palauttaa alaspäin. Sitten kenttätasapainoinen rintamahyökkäys päättyy laukaukseen, jossa tosin on enemmän miehiä edessä kuin edes saisi olla kentällä.

Sääli vain, että aika loppui ja peli hävittiin, mutta toisaalta kehitettiin Suomi-kiekkoa, eikä roiskittu.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös