Kirjallisuuskysymys

[kalkkifredi]

Se on Marko Tapio ja Arktinen Hysteria.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Se on Marko Tapio ja Arktinen Hysteria.

Sieltä kopsahti ihan oikea vastaus. Bonustehtävänä kysyn, että osaatko vielä sanoa mistä osasta?

 

[kalkkifredi]

Tämä on kaksivalintakysymys, jossa selvästi koitetaan hämätä vastaajaa. Jälkimmäinen.

 

[Turha Kaukalo]

Eka osa, alkujakso vai mikä prologi lienee.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Eka osa, alkujakso vai mikä prologi lienee.

Näin on marjat.

 

[Turha Kaukalo]

Näin on marjat.

JEEEE!!!!! Kerrankin muistin jotain.

Mäkin tahon:

Laakson taloon oli "joka paikasta pari kilometriä", kuten Maywoodin asukkaat sanoivat. Se sijaitsi vehmaassa notkelmassa eikä näyttänyt lainkaan rakennetulta kuten muut talot; se tuntui kasvaneen maasta kuin iso ruskea tatti.​

Mikä kirja ja kirjasarja alkaa näin komeasti?

 

[bebeto]

Tuli mieleen että näinkin hieno ketju ollut jo yli puoli vuotta hiljaisuudessa. No, nappaanpa lähimmän kaunokirjallisen teoksen, jospa sieltä joku edes hieman haastava katkelma löytyisi:

Herroihin kuuluu monenmoista väkeä. Useat ovat akateemisia tai muuten opinkäyneitä, toiset ovat omaisuuden ja rahan ansiosta herroja, muutamat kasvatuksensa takia herrahtavat jne. Herra-käsite on Suomessa suhteellinen, metsätyömaan muonittajakin luetaan herroihin. Herroja kaikki vihaavat ja herroiksi kasvattavat monet työläiset lapsiaan. Monesti vähäväkisten lapsista tulee niin kopeita herroja etteivät hyväksy mitään kansanomaista, ei edes kirjallisuuden kansankuvauksia.


Samasta niteestä vielä toinen:

Mutta vielä kouriintuntuvampana tullaan kokemaan kahvin puute. Kahvin siunausta ja sen puutteen kirousta ei tajua ilman lavastettua esimerkkiä. Oletetaanpa, että Keski-Euroopassa olisi muka räsähtänyt vetypommi. Tänne Suomeen on hiljalleen kantautunut hirveitä tietoja tuhoista ja vielä enemmän on jäänyt arvailujen varaan. Sitä paitsi myrkyllisiä pilviä ja säteilyä on alkanut saapua tänne tuulten mukana. Joku nokinen, hätääntynyt mies on kanootilla tullut Ahvenanmaalle. Kaikki nämä kauheat uutiset koettelevat hermoja, ja melkein joka toinen ihminen saa vatsahaavan pelkästä surusta ja pelosta. No, kaivapa siinä silloin maasta voikukan juuria, paahda ne ja keitä niistä korvike. Kaada tätä tulilientä kuppiin, livauta sakariinitabletti sekaan ja kulauta mokoma helkkarin moska vatsahaavaiseen mahalaukkuusi! Ei voi kuvitella enää mitään kurjempaa liekehtivän, savuavan maan parmailla.

Kirjailijan nimi varmaan tulee kahteentoista mennessä kuin apteekin hyllyltä. Lisäksi haetaan kirjan ja teosten nimiä. Helppo, mutta nostellaan nyt hyvää ketjua.

Moi Virveli, tässä ketjussa on ollut tapana kuitata oikea vastaus lainaukseen.

 

[Virveliä kainaloon]

Moi Virveli, tässä ketjussa on ollut tapana kuitata oikea vastaus lainaukseen.

@Pisin Kääpiö 186cm Sai kuin saikin tosiaan kirjan nimen oikein. Ensin ajattelin, että tietäneehän olleensa oikeassa, kun uutta jo arvuuttikin, mutta nythän se ajatus taas minullakin alkoi sillä tapaa kulkea, että onhan tuo kai ketjun selkeyden kannalta parempi käydä erikseen kuittaamassa.

 

[bebeto]

JEEEE!!!!! Kerrankin muistin jotain.

Mäkin tahon:

Laakson taloon oli "joka paikasta pari kilometriä", kuten Maywoodin asukkaat sanoivat. Se sijaitsi vehmaassa notkelmassa eikä näyttänyt lainkaan rakennetulta kuten muut talot; se tuntui kasvaneen maasta kuin iso ruskea tatti.​

Mikä kirja ja kirjasarja alkaa näin komeasti?

Nostetaan ylös kun kukaan ei ole vielä tunnistanut.

 

[Ollakseni]

JEEEE!!!!! Kerrankin muistin jotain.

Mäkin tahon:

Laakson taloon oli "joka paikasta pari kilometriä", kuten Maywoodin asukkaat sanoivat. Se sijaitsi vehmaassa notkelmassa eikä näyttänyt lainkaan rakennetulta kuten muut talot; se tuntui kasvaneen maasta kuin iso ruskea tatti.​

Mikä kirja ja kirjasarja alkaa näin komeasti?

Kirjoitustyyli on jotenkin niin Stephen Kingiä, että tekisi mieli veikata häntä ja Musta Torni sarjaa mutta eihän kyseessä se ole.

 

[Turha Kaukalo]

Ei oo S. King ei. Mutta genre-kirjallisuutta kuitenkin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Laakson taloon oli "joka paikasta pari kilometriä", kuten Maywoodin asukkaat sanoivat. Se sijaitsi vehmaassa notkelmassa eikä näyttänyt lainkaan rakennetulta kuten muut talot; se tuntui kasvaneen maasta kuin iso ruskea tatti.

Mikä kirja ja kirjasarja alkaa näin komeasti?

Tämä sitaatti on jäänyt mysteeriksi, ja näyttää sellaiseksi myös jäävän. Vai haluaako @Turha Kaukalo antaa vihjeitä, ennen kuin hän kertoo oikean vastauksen?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Nyt tulee vahvaa (käännös)kirjallisuutta, ja teoksesta peräisin oleva sitaatti johdattelee niin sanotusti teoksen tunnistamisen ytimeen. Kuka kirjailija, mikä teos? Annetaan heti kärkeen sellainen vihje, että kyse on nobelistista.

"Olen 26 tuuman pituinen, sopusuhtainen, pääni mahdollisesti on vähän liian suuri".

 

[J.C.S.]

Googletin tuon Turhan kaukalon lainauksen. Arvelen että tällä palstalla ei ole turhan montaa kyseisen kirjallisuuden lajin lukijaa. Suurin osa kirjailijan tarjonnasta on kulunut varmaan monenkin tämän palstan kirjoittajan äidin ja mummon käsissä kun nämä olivat vielä kouluikäisiä. Lisäksi tämä ja muutamat muut saman tekijän teokset ovat tuttuja aamusarjoja televisiosta muutamien vuosien takaa.

 

[MustatKortit]

Nyt tulee vahvaa (käännös)kirjallisuutta, ja teoksesta peräisin oleva sitaatti johdattelee niin sanotusti teoksen tunnistamisen ytimeen. Kuka kirjailija, mikä teos? Annetaan heti kärkeen sellainen vihje, että kyse on nobelistista.

"Olen 26 tuuman pituinen, sopusuhtainen, pääni mahdollisesti on vähän liian suuri".

Heh, ensin olisin laittanut rahani Franz Kafkalle, mutta ei Kafka ole nobelisti...

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Heh, ensin olisin laittanut rahani Franz Kafkalle, mutta ei Kafka ole nobelisti...

Totta, lainaus ei ole Kafkaa. Ja kun Kafka pääsi paremmin tutkaan vasta kuoltuaan, niin eipä irronnut hänelle nobeliakaan.

 

[bebeto]

Nyt tulee vahvaa (käännös)kirjallisuutta, ja teoksesta peräisin oleva sitaatti johdattelee niin sanotusti teoksen tunnistamisen ytimeen. Kuka kirjailija, mikä teos? Annetaan heti kärkeen sellainen vihje, että kyse on nobelistista.

"Olen 26 tuuman pituinen, sopusuhtainen, pääni mahdollisesti on vähän liian suuri".

Ei ole tuttu pätkä mutta aina voi arvata eli Gunter Grass.

 

[Turha Kaukalo]

Googletin tuon Turhan kaukalon lainauksen. Arvelen että tällä palstalla ei ole turhan montaa kyseisen kirjallisuuden lajin lukijaa. Suurin osa kirjailijan tarjonnasta on kulunut varmaan monenkin tämän palstan kirjoittajan äidin ja mummon käsissä kun nämä olivat vielä kouluikäisiä. Lisäksi tämä ja muutamat muut saman tekijän teokset ovat tuttuja aamusarjoja televisiosta muutamien vuosien takaa.

Hyvähyvä! Kyllä näin on. Pieni Runotyttöhän se noin alkaa ja tekijänä L.M. Montgomery. Ostin vaimolle hänen nuoruutensa tärkeän kirjan ja ajattelin vähän hupailla tänne miehiselle palstalle.

Onko toi Peltirummun aloitus, @Pisin Kääpiö 186cm ? Ja Grass tekijänä silloin, joka täällä jo mainittiinkin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei ole tuttu pätkä mutta aina voi arvata eli Gunter Grass.

Onko toi Peltirummun aloitus, @Pisin Kääpiö 186cm ? Ja Grass tekijänä silloin, joka täällä jo mainittiinkin.

Hyvä arvaus, jopa erittäin hyvä. Hieno kirja on myös Peltirumpu, mutta nyt ei ole kyse tästä, eikä muustakaan Grassin teoksesta.

Eurooppalaista kirjallisuutta kylläkin. Sellainen vihjeen puolikas, että teoksen voisi kuvitella olevan minulle jollakin tapaa henkilökohtainen.

 

[MustatKortit]

Eurooppalaista kirjallisuutta kylläkin. Sellainen vihjeen puolikas, että teoksen voisi kuvitella olevan minulle jollakin tapaa henkilökohtainen.

Heh okei, nyt mä ehkä tiedän, kun yhdistin tämän vihjeesi siihen alkuperäiseen. Pitää nyt rehellisesti tunnustaa, etten ole lukenut kyseistä teosta, mutta tiedän sen nimeltä ja suunnilleen sen, että mistä teos kertoo. Kyseiseltä kirjailijalta olen lukenut tasan yhden kirjan ja se ei ole tämä haettu, vaan eräs hänen toinen teoksensa, jota myös hänen pääteoksenaan pidetään. Tätä sinun hakemaasi kirjaa on kuitenkin aikanaan lyhyesti käsitelty Matti Klingen pitämällä kirjallisuuskurssilla, jossa käsiteltiin romaanien historiallisuutta, sekä faktaa että fiktiota. Kyseinen kirjailija on myös nobelisti...

Eli miten tämän selvitin, niin en siis arvannut suorilta käsin teosta, vaan googletin arvaamani kirjailijan nimen ja sieltähän löytyi sitten tämän veikkaamani teoksen nimi. Eli en voi ottaa kunniaa oikean tiedon antamisesta. Laitan siksi arvaukseni spoilereihin, että minua paremmat kirjallisuusasiantuntijat saavat vielä yrittää.

Spoileri

Pär Lagerkvist: Kääpiö

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Heh okei, nyt mä ehkä tiedän, kun yhdistin tämän vihjeesi siihen alkuperäiseen. Pitää nyt rehellisesti tunnustaa, etten ole lukenut kyseistä teosta, mutta tiedän sen nimeltä ja suunnilleen sen, että mistä teos kertoo. Kyseiseltä kirjailijalta olen lukenut tasan yhden kirjan ja se ei ole tämä haettu, vaan eräs hänen toinen teoksensa, jota myös hänen pääteoksenaan pidetään. Tätä sinun hakemaasi kirjaa on kuitenkin aikanaan lyhyesti käsitelty Matti Klingen pitämällä kirjallisuuskurssilla, jossa käsiteltiin romaanien historiallisuutta, sekä faktaa että fiktiota. Kyseinen kirjailija on myös nobelisti...

Eli miten tämän selvitin, niin en siis arvannut suorilta käsin teosta, vaan googletin arvaamani kirjailijan nimen ja sieltähän löytyi sitten tämän veikkaamani teoksen nimi. Eli en voi ottaa kunniaa oikean tiedon antamisesta. Laitan siksi arvaukseni spoilereihin, että minua paremmat kirjallisuusasiantuntijat saavat vielä yrittää.

Spoileri

Pär Lagerkvist: Kääpiö

Oikea vastaus löytyi että kopsahti, hienoa! Kovin muodikkaasta kirjailijasta ei nyt ollut kyse, mutta vähänkin vakavammin kirjallisuuteen perehtyneet ovat hänestä kyllä hyvin tietoisia. Siteeraamani kirja operoi vahvasti vertauskuvilla. Analyyttiselle lukijalle tämä hyvän ja pahan sekä vihan ja rakkauden teemoihin keskittyvä teos on edelleen vahvaa luettavaa, vaikka kirja on kirjoitettu 1940-luvulla. Lukija voikin esimerkiksi pohtia, pyrkikö kirjailija teoksellaan kenties kertomaan jotakin tuolloisesta maailmasta ja ajan tapahtumista. Yhtä kaikki, kirjan teemat ovat ajattomia.

 

[MustatKortit]

Oikea vastaus löytyi että kopsahti, hienoa! ...

Njoo, kuten sanottua niin en osannut kyllä sitä sitaattia yhdistää, mutta noista heittämistäsi vihjeistä arvasin kirjan ja kirjailjan nimen...

Laitetaanpa pari klassikkoa tähän väliin.

Ensimmäinen on aika veikeä, klassikkoteoksen alku. En laita sen kummempaa vihjettä, mielestäni tuo lauseen sisältö jo johdattelee valistunutta lukijaa oikean vastauksen äärelle:

On yleisesti tunnustettu totuus, että naimaton varakas mies tarvitsee välttämättä rinnalleen vaimon.

Toinen on yksi lempikirjoistani. Lainaus ei ole koko kirjan alusta, mutta kylläkin eräs kirjan luku alkaa näillä sanoilla. Jälleen kerran, itse teksin sisältö palvelee vihjeenä ja johdattelee oikean vastauksen suuntaan:

On ihanaa olla nuori, kun omasta ansiostaan on kahdeksantoistavuotiaana ansainnut sotatribuunin arvonmerkit, tuntee olevansa kaikkien suosima ja pystyy änkyttämättä lukemaan esikoisteoksensa arvovaltaiselle kuulijakunnalle. Oli kuin koko Rooma olisi minun laillani elänyt kirkkainta kesää ja myrkyttynyt ilma puhdistunut hienotunteisen ja jalomielisen Agrippinan tultua liian nuoren Messalinan jälkeen keisari Claudiuksen puolisoksi.

 

[Turha Kaukalo]

Toi eka on Jane Austenin Järki ja tunteet (vai onko Ylpeys ja ennakkoluulo, menee mulla sekasin). Onko toinen kuitenkin Robert Gravesin Minä, Claudius vai sittenkin Mika Waltarin Ihmiskunnan viholliset.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Waltarin kirjaa olin minäkin tulossa tarjoamaan toisen sitaatin lähteeksi. Ensimmäinen on minulle tuntematon, ja jos Austenista on kyse, niin ei minulla tällaisista ole oikein hajuakaan. Sivumennen, tietovisoissa Jane Austenin ja Emily/Charlotte/Anne Brontën ynnä parin heidän kirjansa tunteminen nimeltä on kliseisyyteen asti varma tärppi...

 

[MustatKortit]

Toi eka on Jane Austenin Järki ja tunteet (vai onko Ylpeys ja ennakkoluulo, menee mulla sekasin). Onko toinen kuitenkin Robert Gravesin Minä, Claudius vai sittenkin Mika Waltarin Ihmiskunnan viholliset.

Waltarin kirjaa olin minäkin tulossa tarjoamaan toisen sitaatin lähteeksi. Ensimmäinen on minulle tuntematon, ja jos Austenista on kyse, niin ei minulla tällaisista ole oikein hajuakaan. Sivumennen, tietovisoissa Jane Austenin ja Emily/Charlotte/Anne Brontën ynnä parin heidän kirjansa tunteminen nimeltä on kliseisyyteen asti varma tärppi...

Siis kummatkin oikein.

Tuo ensimmäinen siis Ylpeys ja ennakkoluulo.

Toinen Waltarin Ihmiskunnan viholliset, jota itse pidän Sinuhea parempana kirjana. Sinuhea paremmiksi lasken myös Johannes Angeloksen sekä Turms Kuolemattoman.

edit. @Pisin Kääpiö 186cm : noista Austeneista ja Bronteista sen verran, että monen mieslukijan makuun saattaa tuntua turhalta, mutta itse pidän tärkeänä, että noista ainakin merkittävimmät on luettu. Jos siis ylipäänsä kirjallisuutta harrastaa ja haluaa maailmankuvaansa avartaa. Kaikkia ei toki pidä lukea, mutta ehkä nuo Austenin pari, kolme tärkeintä (Emman voisi lisätä noihin jo mainittuihin) ja siihen päälle vaikka Humiseva harju tms.

Kiinnostavaahan noissa ei ole se romantiikka ja parisuhdesekoilu, vaan tuo ajankuvaus. Kyllä maailma oli sosiaalisilta standardeiltaan kovin erilainen paikka 150 vuotta sitten.