Tässä on kiteytetty koko asia vaikka myyntejä voikin katsoa vieläkin laajemmin. Kannattajat näkevät monesti yhden kauden juuri yhtenä, se alkaa syksyllä ja päättyy joskus keväällä. Sitten katsotaan sijoitusta ja pohditaan miten meni ja aloitetaan taas seuraavana syksynä nollista.
Kyllähän johdolla on ja pitääkin olla pidemmän aikavälin tavoitteet kuin yksi liiga- tai tilikausi. Silloin pitää miettiä, että jossain määrin voi olla enemminkin tyhmää jättää jokin kauppa tekemättä kuin tehdä se, jos siitä on aidosti hyötyä pitkällä aikavälillä. Sama asia tapahtuuko kauppa syksyllä vai juuri ennen siirtorajaa.
Toki on kannattajia kohtaan moraalisesti väärin myydä kaikki pelaajat jotka vain kelpaavat jonnekin. Varsinkin jos vielä ei käytännössä ole mennyt mahdollisuudet urheilulliseen tavoitteeseen. Kuitenkin jos joukkueen ja pelaajan intressit kohtaavat niin miksei? Itse tykkäsin hirveästi esim Halonen - V Nieminen kaupasta. Toiseen suuntaan kokenut maalivahti ja toiseen suuntaan seuraavaksi kaudeksi mahdollisesti runkopelaaja, jolta olisi tällä kaudella jäänyt pelit minimiin.
Vastaavasti jos joku haluaa maksaa yhdelle pelaajalle puolen kauden palkan 10 ottelun palveluksista + mahdolliset pudotuspelit niin miksei? Ei se joukkueen peli välttämättä sekoa yhden pelaajan menetyksestä sen enempää kuin mitä se on mahdollisesti jo ollutkin, tai parin pelaajan. Jos sinulla on sopimuspelaaja joka jatkaa jokatapauksessa muualle kauden jälkeen niin peluutatko häntä vai otat hänestä rahat ja annat peliaikaa omalle juniorille, joka kenties muuten olisi ulkona kokoonpanosta? Asioilla on monta puolta, mutta keväällä on useasti myyjän markkinat ja kauppoja katsojat odottaa utj:lta läpikauden. Moraalittomiksi ne tuntuu muuttuvan siinä vaiheessa jos myyjä on pudotuspeliviivan alapuolella.
