Tuli jo eilen ennen lopettamisuutista Kimistä jotain sanottuakin, mutta pitäähän sitä tajunnanvirtaa nyt laajentaa kun homma on ns. official.
Kimi tuli formuloihin aikakautena, jolloin oma formulakiimani oli ihan tapissaan. Olihan siinä alla lähimenneisyydessä pari Häkkisen maailmanmestaruutta ja koko orkesteri vielä näkyi ilmaiskanavilta = mikäs sen parempaa.
Tarkat yksityiskohdat ovat sumentuneet, mutta muistan kyllä sen kaiken hälyn Kimin ensimmäisten testien ympärillä ja tietenkin sitten tuon kulisseissa käydyn väännön superlisenssistä – sitä kun ei voi noin vähän kokemusta omaavalle kuskille antaa, sehän tappaa kaikki siellä radalla!
Jälkeenpäinhän näistä ensimmäisistä testeistä on sitten enemmänkin tarinaa julkisuuteen livahtanut, mm. kuinka itse Schumi oli tullut koputtelemaan Sauberin parakin ovea testien jälkeen ja kysymään, että kukas tämä kaveri on ja että hän vaikuttaa erittäin nopealta.
McLaren aikaa ja sitä kokonaisuutta sitten kuvastaakin yksi sana: turhautunut. Kimi oli hirmuiskussa ja uransa ehdottomalla huipulla tuolloin ja olisi vähintään sen yhden maailmanmestaruuden silloin ansainnut, ehkä jopa ne kaksi. Mutta kun auto ei kestä, niin se ei kestä. Toki muutakin jossiteltavaa jäi, kuin pelkästään tekniikan kestävyys mutta olihan se ehdottomasti suurin tekijä tuolloin.
Aika varmasti kultaa muistoja ja osittain sinivalkoisten lasien läpi tilannetta katsoo, mutta kyllähän Kimi oli tuolloin puhtaan vauhtinsa puolesta maailman kahden parhaan kuskin joukossa, ellei jopa paras. Paljon hienoja hetkiä, mutta se kokonaisuus turhautti. Suzuka 2005 on yksi hienoimmista kisoista ikinä, eikä pelkästään suomalaisittain katsottuna.
Kimin siirtyminen Ferrarille aiheutti sekin jonkinasteista jöpötystä nuoressa sällissä joka herkeämättä seurasi lajia. Se talli, jossa kaikki kuljettajat haluaisivat ajaa ja voittaa mestaruuden. Ensimmäinen vuosi toikin sen kaikkein halutuimman ja loppukauden nousu oli ihan käsittämätön, vaikka kieltämättä siinä aika paljon onneakin tarvittiin. Mutta kaikki laskettiin ja toisaalta siinä ehkä vähän saatiin sitä tuuria takaisin mitä McLaren aikoina menetettiin.
Kimi kirjoitti viimeistään tuolloin itsensä lajin historiaan kuljettajana, joka on ensinnäkin voittanut maailmanmestaruuden ja vieläpä Ferrarilla. Kokonaisuutena Kimin ensimmäistä(kään) stinttiä Ferrarilla ei tietysti voi erityisen onnistuneena pitää, vaikka ei Kimillä kyllä aina ruudukon kärkiautoakaan ollut käsissä. Alonson puskeminen Kimin tilalle tietysti ihan oma lukunsa, ei siitä tässä enempää.
Kimin rallivuodet eivät hirveästi jaksaneet innostaa muutoin kuin uutisotsikoiden tasolla, mutta paluu Lotukselle sitäkin enemmän. Kukaan tuskin osasi odottaa sitä menestystä, jonka Kimi saavutti ja kaikkein vähiten talli itse, kun meni sorvaamaan sen kuuluisan bonuspainotteisen sopimuksen ja Kimi, kirjaimellisesti, oli ajaa koko tallin konkurssiin. Kivana miehenä jätti saatavia perimättä, että tallin muu hlökuntakin saisi palkkansa ja pitää työnsä. Ei Kimi tietenkään yksinään menestystä luonut mutta kaksi sopivaa palaa ns. kohtasivat tuolloin oikeaan aikaan.
Toista stinttiä Ferrarilla on vähän katkeransuloista muistella, se ei vain yksinkertaisesti oikein lähtenyt. Syitä oli monia mutta ei lähdetä niitä tässä enempää perkaamaan, kaikki varmasti ne tietävät.
Kimistä ihmisenä, persoonana on tullut aina tykättyä. Edustaa sellaista suomalaista stereotypiaa jossa ei turhia selitellä eikä vatuloida. PR-hommat ja tyhmät kysymykset eivät kiinnostaneet ja sen vastapuolet saivat huomata. Väittäisin itse olevani perusluonteeltani (osaan kyllä olla hyvin sosiaalinenkin mutta niin taitaa Kimikin olla kameroiden takana) hyvin samanlainen, joka varmasti selittää hyvin pitkälti sen miksi Kimi ihan henkilönäkin kiinnostaa, ei pelkästään ajosuoritusten takia.
Ja onhan Kimi edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeenkin, ihan helvetin suosittu ukko maailmalla. Ei sitä oikein osaa edes itse ymmärtää miten paljon Kimiä fanitetaan ympäri maailmaa. En ole oikein koskaan itse perustanut hirveästi mistään tykkäyksistä tai seuraajien määrästä somessa, mutta kyllähän sekin jostain kertoo, että Kimin eilisestä ilmoituksesta oli heti illan aikana tykätty yli miljoona kertaa Instagramissa. Samaan aikaan F1:n viralliset tilit tunkee jatkuvalla syötöllä Kimiin liittyvää tarinaa ulos ja porukka tykkää.
Olen joskus huvikseni mielessäni kehitellyt sellaista TOP-5 listaa henkilöistä, jotka haluaisi tavata kerran elämässään ja heittää saunaillan siihen päälle. Kimi on todella korkealla tällä listalla.
Harvoin, jos koskaan, on suomalaisen urheilijan ja minulle henkilökohtaisesti tuntemattoman henkilön lopettamisuutinen tuntunut näin haikealta kuin nyt, ihan itsekin tullut tässä asiaa ihmeteltyä. Tämä on myös hyvin vahvasti sukupolvikokemus, koska on yksinkertaisesti tottunut siihen että siellä se Kimi on lähtöviivalla, kuten on ollut viimeiset 20 vuotta.
En ole yhtään seurannut mikä meno Italiassa on tällä hetkellä koronarajoitusten suhteen, eli miten paljon Monzan kisaan on porukkaa tulossa mutta toivottavasti siellä saadaan kunnon pöhinä päälle Kimin kunniaksi.
Kerran Ferrarin maailmanmestari, aina Ferrarin maailmanmestari. Ja edelleenkin Ferrarin viimeisin maailmanmestari.
Forza Kimi!