Voisikohan joku viisaampi selvittää minulle, miten tämä oikein toimisi? Siis jos tosiaan maksettaisiin työntekijöille viikoittain saman verran kuin ennenkin, mutta palkkasumma vain jaettaisiin eri tavalla päiväkohtaisesti. Niissä firmoissa, jotka jo ovat sunnuntaisin auki, mikään ei kokonaisuutena muuttuisi, ja ne, jotka eivät ole sunnuntaisin auki, voisivat pahimmillaan joutua ongelmiin, jos peruspalkkojen nousu koskisi myös heitä.Esim. että jos sunnuntailisä poistuisi, niin se pitäisi kompensoida peruspalkassa. AY-liike pitää aivan varmasti siitä huolen että viikkopalkka ei muutu, vaikka sunnuntaista ei enää tuplapalkkaa maksettaisikaan. Raaka tosia-asia on se, että varsinkin palveluyritykset tulisivat olemaan enemmän auki sunnuntaisin, ja mikä tärkeintä, ne työllistäisivät siten enemmän.
Miten hyvä aines on kiinnostunut ensisijaisesti lyhyestä työajasta? Luulisin sen olevan kiinnostuneen haastavimmista töistä, esim. tutkijan töistä, joissa kelloa ei katsota kun töitä tehdään.Opettajan työaika on suuri syy ammatin suosioon ja tästä syystä koulutukseen hakeutuu paljon hyvää ainesta.
Miten hyvä aines on kiinnostunut ensisijaisesti lyhyestä työajasta? Luulisin sen olevan kiinnostuneen haastavimmista töistä, esim. tutkijan töistä, joissa kelloa ei katsota kun töitä tehdään.
Väitteeni perustuu empiiriseen tutkimukseen opettajaksi opiskelevien parissa, luotettavuudesta en mene takuuseen.
Työaika on varmasti yksi syy hakeutua alalle. Otan kuitenkin pari esimerkkiä julkiselta sektorilta jossa muutokseen on sopeuduttu jo vuosia sitten. Sotilaiden ja palomiesten eläkeiän nostot saneltiin läpi takavuosina, muitakin etuja karsittiin mm lomia ja vapaita. Tulipalot sammuvat edelleen ja upseereita valmistuu edelleen kadettikoulusta. Käsittääkseni pääsyvaatimukset molempiin kouluihin ovat edelleen hyvin korkeat.Jokainen saa uskoa mitä haluaa ja elää uskossaan vahvana. Opettajan työaika on suuri syy ammatin suosioon ja tästä syystä koulutukseen hakeutuu paljon hyvää ainesta.
Voisikohan joku viisaampi selvittää minulle, miten tämä oikein toimisi? Siis jos tosiaan maksettaisiin työntekijöille viikoittain saman verran kuin ennenkin, mutta palkkasumma vain jaettaisiin eri tavalla päiväkohtaisesti. Niissä firmoissa, jotka jo ovat sunnuntaisin auki, mikään ei kokonaisuutena muuttuisi, ja ne, jotka eivät ole sunnuntaisin auki, voisivat pahimmillaan joutua ongelmiin, jos peruspalkkojen nousu koskisi myös heitä.
Työaika on varmasti yksi syy hakeutua alalle. Otan kuitenkin pari esimerkkiä julkiselta sektorilta jossa muutokseen on sopeuduttu jo vuosia sitten. Sotilaiden ja palomiesten eläkeiän nostot saneltiin läpi takavuosina, muitakin etuja karsittiin mm lomia ja vapaita. Tulipalot sammuvat edelleen ja upseereita valmistuu edelleen kadettikoulusta. Käsittääkseni pääsyvaatimukset molempiin kouluihin ovat edelleen hyvin korkeat.
Miksi peruspalkkojen nousu koskisi myös niitä jotka eivät ole nyt sunnuntaisin auki eivätkä jatkossakaan?
Pitäisi luopua yleissitovuudesta. Tuplapalkkaus pois laista, niin kuin koko muussakin maailmassa ja eri alojen järjestöt sopisivat sunnuntailisistä keskenään. Jos joku työantaja haluaa ja pystyy pitämään työntekijänsä tyytyväisinä sunnuntain lisäpalkalla niin tehköön niin.
Tässä jäi nyt edelleen epäselväksi, mikä olisi se etu, mikä saataisiin niissä firmoissa, jotka ovat sunnuntaisin auki. Siis jos tehtäisiin niin, että nykyisen sunnuntailisät poistettaisiin, mutta se kompensoitaisiin peruspalkassa. Se sijaan ilman tuota kompensaatiota asia on selvä.
Eli siis sunnuntailisät kompensoitaisiin nykyisten sunnuntaituntien mukaan, mutta sitten myöhemmin sunnuntain aukioloa laajennettaisiin ilman lisäkompensaatiota? Ja tämä siis olettaen, että sunnuntain myynti on keskimääräistä parempaa. Tai joku vastaava järjestely, Muuta esimerkkiä en nyt oikein keksi, miten tuo toimisi. Jotenkin tuntuu, että tuossa kuviossa osa työntekijöistä kokisi tulleensa kusetetuksi.No vaikkapa esimerkiksi laajemmilla aukioloajoilla mahdollinen liikevaihdon kasvu ja oikein tehtynä myös liikevoitto. Vapaus yrittää enemmän eli poistaa yksi este mahdollistaa yrityksiä tuottaa enemmän. Tämä koskee toki eniten kaupan- ja ravintola-alaa, joissa tuotot ovat sidottu aukioloaikoihin ja sisään käveleviin asiakkaisiin.
No vaikkapa esimerkiksi laajemmilla aukioloajoilla mahdollinen liikevaihdon kasvu ja oikein tehtynä myös liikevoitto. Vapaus yrittää enemmän eli poistaa yksi este mahdollistaa yrityksiä tuottaa enemmän. Tämä koskee toki eniten kaupan- ja ravintola-alaa, joissa tuotot ovat sidottu aukioloaikoihin ja sisään käveleviin asiakkaisiin.
No jos katsoo opettajien keskiansioita vaikka täältä MTV:n uutisesta niin en ylestäisi että opettajien palkka on kovin alhainen (siitä huolimatta että luokanopettajan alkupalkka siltä voi kuulostaa): Näin opettajat tienaavat: Luokanopettajilla pienin tilipussi - Kotimaa - Uutiset - MTV.fiEikös nuo kesä-heinä-elo -vapaat näy jo valmiiksi tuossa opettajan vuosipalkassa, joka on ainakin omaan silmään aika alhainen? Tuskinpa kovinkaan moni pyrkii opettajaksi sen takia, että palkka suhteessa etuihin (lomat) olisi jotenkin loistelias.
Ei se varmaan alhainen ole suhteutettuna yleiseen palkkatasoon, mutta vertailtaessa esim. muihin akateemisen tutkinnon vaativiin ammatteihin ei tuo reilu 3000 näyttäydy kovin kummoisena. Kilpailu on myös kovaa niistä paikoista, joissa tienaa hieman enemmän (esim. lukion opettajat).No jos katsoo opettajien keskiansioita vaikka täältä MTV:n uutisesta niin en ylestäisi että opettajien palkka on kovin alhainen (siitä huolimatta että luokanopettajan alkupalkka siltä voi kuulostaa): Näin opettajat tienaavat: Luokanopettajilla pienin tilipussi - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi
No siinä kannattaa muistaa se työaika myös. Jos äidinkielenopettajana viikkotunnit on 18 ja jotain valmisteluja siihen päälle niin olisi aika outoa että siitä saisi saman palkan kuin 40 tuntia viikossa jossain Vaisalassa työskentelevä insinööri.vertailtaessa esim. muihin akateemisen tutkinnon vaativiin ammatteihin ei tuo reilu 3000 näyttäydy kovin kummoisena.
Eikö kannattaisi poistaa myös esim. erinäisiä turvalaitteiden käyttöpakkoja ja sitä kautta saataisiin taas mahdollisuutta tuottaa enemmän, kun ei mene aikaa turhuuksiin työntekijöillä. Tietysti tätä nykyaikaa kuvastaa käytävä keskustelu, mutta kyllä ne minimipalkat ja erinäiset lisät ovat auttaneet Suomessa hillitsemään esim. tuloerojen kasvua ja pitämään ns. halpatyövoiman jollainlailla kurissa. Toki jokainenhan on nähnyt mihin nykysuuntaus tähtää.
On ikuinen suo edessä, jos alkaa opettajien kanssa keskustella heidän työajoistaan. 45 minuutin tunnit kestävät 60 minuuttia, viikossa on noin 20 työtuntia, joka vastaa muiden alojen 40 tuntia ja runsaan kahdeksan kuukauden työvuosi vastaa 12 kuukautta muissa töissä ja kaiken lisäksi ovat menetetyt ylitunnit, joista mikään muu ammattiryhmä ei itke.
No siinä kannattaa muistaa se työaika myös. Jos äidinkielenopettajana viikkotunnit on 18 ja jotain valmisteluja siihen päälle niin olisi aika outoa että siitä saisi saman palkan kuin 40 tuntia viikossa jossain Vaisalassa työskentelevä insinööri.
Miksi? Miten se liittyy viestiini tai tähän keskusteluun edes?Haluaisin nähdä kun sinä tarkistaisit ja arvioisit n. 300 äidinkielen ainetta.
Massiiviseen työttömyyteen?. Toki jokainenhan on nähnyt mihin nykysuuntaus tähtää.
Miksi? Miten se liittyy viestiini tai tähän keskusteluun edes?
Massiiviseen työttömyyteen?
Minimipalkat tai palkat yleensäkään eivät tuloeroja merkittävästi selitä. Tuloerot johtuvat pääomatuloista ja omistamiseen liittyvistä lainsäädännöistä ml verotus. Tuloerot eivät myös ole mikään yksiselitteinen mittari.
Eli kuvittelet että minulla on jotain henkilökohtaista sinua vastaan, joten minun pitää lukea ja korjata 300 äidinkielen ainetta? Ei tuossa ole mitään järkeä...Lue viestini loppuun niin ymmärrät.
