Kiina – takapihan jättiläinen

[Sako]

En löytänyt Kiinalle omistettua ketjua haulla, joten teen sellaisen.

Tiananmeren aukion tapahtumat pari vuosikymmentä sitten muistuttavat taloudellisesti menestyvän ja suurvaltaluokkaan nousseen maan ihmisoikeuksien tilasta. Silloin opiskelijoiden vaatimukset demokratiasta jyrättiin tankeilla ja ampumalla. Mielipidevankeja Kiinassa on edelleen runsaasti. Pikanttina yksityiskohtana voidaan mainita tämän kommunistien hallitseman maan kapitalismista mielipidevankien elimillä käytävä kauppa.

Hongkong palautui briteiltä vuokra-ajan jälkeen ja alueella luvattiin demokratiaa. Se on osoittatunut kovin kiinalaisittain totetetuksi eli vapaa valinata mutta vain Bekingin asettamista ehdokkaista.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288745372346.html
Hongkongissa opiskelijat on lähteneet sankoin joukoin osoittamaan mieltä korostetun rauhallisesti. Tämä on erittäin vakava haaste keskusvallalle eli kommunistiselle puolueelle (aate on tosin laventunut fasismiksi talouden vapauttamisen myötä) ja pelot väkivallasta ei ole aiheettomia. Jos Hongkongia ei pistetä aisoihin, on demokratiavaatimusten leviäminen manner Kiinaan varmaa. Toisaalta Kiinan talous ei halua häiriötekijöita, joita mielenosoitusten väkivaltaisesta kukistamisesta voi seurata.

Miten Kiina vastaa hongkongilaisten haasteeseen? Harvainvalta ei voi antaa mielenosoittajien voittaa. Oma näkemykseni on, että väkivaltaa käytetään tarvittava määrä. Riippuu opiskelijoiden sitkeydestä kuinka suuri kärsimysnäytelmä tuolla saadaan aikaan.

 

[Saskatoon]

Siinä mielessä täytyy nostaa hattua kiinalaisille, että johtajia kannattaa vaihtaa tarpeeksi usein toisin kuin venäläiset. En sitten tiedä kuinka hyvin noin suuressa valtiossa demokratia voisi edes toimia kun tuota populaa on niin helvetisti. Tämäkin case voi päättyä monella tavalla, verettömästi tuskin kuitenkaan.

 

[Sako]

Kiinan vahvuus on tosiaan siinä, että he pystyvät vaihtamaan fyyreriä järjestätyneesti, ilman vallankaapausta tms.

 

[ms.qvist]

Siinä mielessä täytyy nostaa hattua kiinalaisille, että johtajia kannattaa vaihtaa tarpeeksi usein toisin kuin venäläiset. En sitten tiedä kuinka hyvin noin suuressa valtiossa demokratia voisi edes toimia kun tuota populaa on niin helvetisti. Tämäkin case voi päättyä monella tavalla, verettömästi tuskin kuitenkaan.

Kiinan ongelma on tietty se ettei demokratiasta ole kokemusta, joten siirtyminen demokraattiseen päätöksentekoon voi olla todella kivulias prosessi - niin kivulias ettei keskusjohtoinen valta välttämättä halua tai uskalla ottaa riskiä moisen onnistumisesta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä demokraattisessa Kiinassa ajauduttaisi myös siihen, että entistä pontevammin osa alueista haluaisi itsenäistyä tai saada vähintäänkin lisää omaa päätäntävaltaa - Tiibet nyt tulee itsenäisyyttä kaipaavana alueena ensinnä mieleen.

Väestömäärä ei sinänsä ole este demokratian mahdollisuudelle, onhan Intiakin yli miljardilla asukkaallaan maailman suurin demokratia, eikä sielläkään demokratian historia kovinkaan monen sukupolven mittainen ole (ja kivuliaan taipaleen Intiakin on kulkenut). Mutta Kiinan kohdalla haasteita toki on runsaasti ja tie tulisi olemaan kivulias ja mahdollisesti osittaiseen hajaannukseen johtava - toisaalta niin kävi Intiankin kohdalla, mikä kenties oli lopulta alueellinen ja kansallinen etu.

Pitänee hiukan myöhemmin kirjoitella kattavammin ajatuksia ylös, tämä on vain tällainen kapoisa raapaisu tähän aiheeseen.

vlad.

 

[hammer lynx]

Kiinassa tulee käytyä kohtuullisen usein. Ensi viikolla seuraavan kerran. Vietän myös Hongkongissa aikaa kolmen viikon päästä.
Mielenkiintoista tulee olemaan, jos mellakat eivät ole lantuneet.

 

[Baldrick]

Kuulemma Kiinan pohjoisosissa on uutisointi suht rehellisen (puhuttu kuitenkin mielenosoituksista, vaikka kyseessä kuulemma ihan täyspäiset mellakat) alun myötä muuttunut muotoon: "Hong Kong juhlii kaduilla Kiinan kansallispäivää!" Kuvia ilmeisesti myös muokattu hieman festivaalimaisemmiksi. On ne kyllä velikultia.

 

[Sako]

Keskusjohdolta on tullut tukea Hongkongin paikallisille pomoille eli perisksi se ei ole antamassa. Ei sen suhteen yllätyksiä. Uusin käänne on opiskelijoiden ja paikallisjohdon neuvottelut. Kiina vaikuttaa valinneen näännytystaktiikan.

 

[ms.qvist]

Keskusjohdolta on tullut tukea Hongkongin paikallisille pomoille eli perisksi se ei ole antamassa. Ei sen suhteen yllätyksiä. Uusin käänne on opiskelijoiden ja paikallisjohdon neuvottelut. Kiina vaikuttaa valinneen näännytystaktiikan.

Uskoisin, että Kiinassa keskusjohto ymmärtää ja tiedostaa Hongkongin keskeisen aseman ja sen, että alue on aivan toisella tapaa kv. median huomion keskipisteenä, joten siellä ei voida käyttää samoja otteita joita voidaan käyttää vaikkapa Tiibetissä tai muualla ns. syrjäseuduilla, josta sitten seuraa se, että Hongkongissa pyritään välttämään verenvuodatusta viimeiseen saakka antamatta kuitenkaan juuri laisinkaan periksi mielenosoittajille. Hongkongissa mielenosoittajat voidaan yrittää väsyttää ja näännyttää ja näin saada heidät luopumaan aikeistaan, jossain Tiibetissä - jonne on olennaisesti vaikeampi ulkopuolisten päästä - on sitten helpompi turvautua raakaan voimaan huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa. Mutta merkkien perusteella Hongkongissa varustaudutaan myös muuhunkin kuin näännyttämiseen, eilen luin Hongkongin alueen turvallisuusjoukoille tuotavan runsaasti kumiluoteja - jokainen voi arvata miksi.

vlad.

 

[Sako]

Nuo gangsterit on kyenneet Tianinmenin aukion kaltaiseen verilöylyyn - medoian katseiden alla - ja nykyisen pomon pitäisi olla kovalla linjalla, joten väkivaltaan varmasti varaudutaan.

 

[ms.qvist]

Nuo gangsterit on kyenneet Tianinmenin aukion kaltaiseen verilöylyyn - medoian katseiden alla - ja nykyisen pomon pitäisi olla kovalla linjalla, joten väkivaltaan varmasti varaudutaan.

On kuitenkin huomioitava, että Tianmenin verilöylystä on useampi vuosikymmen aikaa ja tuolloin Kiina oli kuitenkin jonkin verran sulkeutuneempi valtio ja toisaalta tuolloin Tianmenin mielenosoituksen katsottiin olevan uhka koko Kiinan yhtenäisyydelle, joten maan johto ei lopulta nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin voimakeinojen käytön ja mielenosoituksen täydellisen tukahduttamisen. Mutta tähän päätökseen ei ihan hetkessä päädytty vaan aikansa siihen meni. Tietenkin jos Hongkongissa tilanne ajautuu samaan ja mielenosoitusten katsotaan uhkaavan valtakunnan yhtenäisyyttä, tuskin Pekingissä kovinkaan montaa hetkeä enää mietitään mitä keinoja käytetään ja mitä ei. Tähän voi jo viitata se, että alueelle tuodaan jatkuvalla syötöllä lisää kumiluoteja - varustautuminen on siis jo alkanut.

En ole kovinkaan intensiivisesti vielä seurannut Hongkongin tapahtumia, mutta jos Peking alkaa sijoitella alueelle turvallisuusjoukkoja muilta Kiinan alueilta, kaukaa Hongkongista, se voi olla ensimmäinen signaali siitä, että voimakeinoihin turvautumista ollaan ryhdytty vakaasti harkitsemaan. Tianmenin aukion verilöylyn allahan Kiinan johto teki tietoisen päätöksen ja siirti Pekingiin joukkoja muualta Kiinasta, koska ei uskottu ja luotettu siihen, että paikallisjoukot tottelisivat ja käyttäisivät ampuma-aseita ja brutaalia voimaa pekinginläisiä vastaan.

vlad.

 

[Sako]

Kommunistisen puolueen valta-asema on uhattuna niin nyt kuin Taivaallisen Rauhan Aukiollakin kauan sitten. Ei Kiinan yhtenäisyys nähdäkseni ole uhattuna.

 

[Deko]

Ei Kiinan yhtenäisyys nähdäkseni ole uhattuna.

Jossain määrin on, koska vaikka 92% prosenttia kiinalaisista on etnisesti samaa porukkaa (han), Kiinan kokoisessa maassa prosentuaalisesti pienetkin vähemmistöt ovat todellisuudessa hyvin suuria. Esimerkiksi uiguureja on alle prosentti Kiinan väestöstä, mutta heitä on silti yhdeksän miljoonaa.

 

[ms.qvist]

Kommunistisen puolueen valta-asema on uhattuna niin nyt kuin Taivaallisen Rauhan Aukiollakin kauan sitten. Ei Kiinan yhtenäisyys nähdäkseni ole uhattuna.

Mielessäni kytken Kiinan kommunistisen puolueen valta-aseman kuin myös Kiinan yhtenäisyyden hyvin tiukasti samaan pakettiin, toisen horjuminen voi johtaa toisenkin horjumiseen ja siksi kommunistinen puolue pitää kiinni Kiinan yhtenäisyydestä (ei anna alueille liikaa valtaa), koska samalla se tarkoittaa sitä, että kommunistisen puolueen valta-asema ei ole uhattuna.

vlad.

 

[Sako]

On tuossa hajoamisessa pointtia, mutta minä en osaa nähdä parin murusen irtoamista Kiinan hajoamisena. Yli 90% väestöstä on han-kiinalaisia.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1412387051164
Poliisin epäillään usuttavan rikollisjengejä mielenosoittajien kimppuun Hongkongissa

Kiina on saanut vaikutteita Venäjältä ja panee muut taistelemaan omaa sotaansa, ainakin näin aluksi.

 

[Deko]

Toisaalta uiguurien asuttama Xinjiang/Itä-Turkestan ja Tiibet muodostavat yhdessä 30 prosenttia Kiinan pinta-alasta.

Hongkongissakin on omat itsenäisyys- ja autonomialiikkeensä, jotka epäilemättä nostavat kannatustaan mellakoiden pitkittyessä.

 

[Sako]

Kiina on kehittänyt kansainvälisen kriisin rakentamalla muutaman saaren Etelä-Kiinan merelle eli ketjun sotilastukikohtia. Jotkut asiantuntijat ennustelee konfliktia USAn ja Kiinan välille. Alueen pienemmät naapurit on hankalassa paikassa, sillä sotilaallisesti ei pärjää ja miten muuten tuota voi estää?
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1417152299323?ref=hs-art-artikkeli
http://edition.cnn.com/2015/05/20/politics/south-china-sea-navy-flight/index.html

Tässä olisi Tom Clancylle romaanin paikka, missä diktatuurit Kiina ja Venäjä ottaisi mittaa sekä NATOsta että Aasian länteen nojaavista maista...tuli justiinsa luettua Punainen myrsky nousee uudestaan, siitä tämä ajatus.

 

[chauron]

Kiinan vahvuus on tosiaan siinä, että he pystyvät vaihtamaan fyyreriä järjestätyneesti, ilman vallankaapausta tms.

Johtuen syystä, että tuo fyyrer on vain keulakuva ja todellisuudessa maata johtaa puolue.

 

[Sako]

Tuo puolue on täysin verrattavissa NSDAP:nen, joten sen pomoa voidaan verrata fureriin, vaikka heidän mallinsa ei olekaan niin persoona keskeinen.

 

[hammer lynx]

Kiina on kehittänyt kansainvälisen kriisin rakentamalla muutaman saaren Etelä-Kiinan merelle eli ketjun sotilastukikohtia. Jotkut asiantuntijat ennustelee konfliktia USAn ja Kiinan välille. Alueen pienemmät naapurit on hankalassa paikassa, sillä sotilaallisesti ei pärjää ja miten muuten tuota voi estää?
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1417152299323?ref=hs-art-artikkeli
http://edition.cnn.com/2015/05/20/politics/south-china-sea-navy-flight/index.html

Tässä olisi Tom Clancylle romaanin paikka, missä diktatuurit Kiina ja Venäjä ottaisi mittaa sekä NATOsta että Aasian länteen nojaavista maista...tuli justiinsa luettua Punainen myrsky nousee uudestaan, siitä tämä ajatus.

Clancy on jo kirjoittanut aiheesta kirjan Karhu ja lohikäärme/The bear and the dragon. Siinä toisin Venäjä ei ollut nykyisen kaltainen fasistinen diktatuuri. Kirjassa Kiina hyökkää Venäjälle.

 

[Mosku]

Clancy on jo kirjoittanut aiheesta kirjan Karhu ja lohikäärme/The bear and the dragon. Siinä toisin Venäjä ei ollut nykyisen kaltainen fasistinen diktatuuri. Kirjassa Kiina hyökkää Venäjälle.

Mestari on jo kuollut.
Tom Clancy – Wikipedia

 

[chauron]

Clancy on jo kirjoittanut aiheesta kirjan Karhu ja lohikäärme/The bear and the dragon. Siinä toisin Venäjä ei ollut nykyisen kaltainen fasistinen diktatuuri. Kirjassa Kiina hyökkää Venäjälle.

Putin ilmeisesti lukenut kyseisen kirjan. Yksi osa Venäjänkin varustautumispyrkimyksiä on fakta, että heillä etelässä Kiina varustaa itseään ihan käsittämättömällä tavalla, kuten esimerkiksi kokonaisia saarilinnakkeita rakentamalla. Tuollaista sotilaallista voimaa vastaan tarvitaan voimakas armeija, jotta Kiina ei vain kävele Siperiaan rikkauksien ääreen.

Samalla toki lännen suuntaan kukkoillaan ja pyritään turvaamaan "etupiiri" Euroopan puolella. Itäisen venäjän varustautumisesta ei ole kuulunut paljoa, mutta aivan varmasti siellä tapahtuu myös. Varsinkin näillä jännitealueilla, missä on jo aiemminkin otettu yhteen: Ussurin rajavälikohtaus – Wikipedia

 

[Gwai Lo]

Likipitäen mahdotonta kuvitella avointa konfliktia Kiinan ja Yhdysvaltain välille - jo siitä syystä, että maiden taloudet ovat niin naitetut yhteen. Kiinan nykyinenkin johto on painottanut ulkopolitiikassaan lähinnä jatkuvuutta entiseen menoon, eli pitäydytään kansallisen suvereniteetin vaalimisessa eikä niinkään olla aloitteentekijöitä. Sisäpolitiikka on kuitenkin Kiinassa kaikki kaikessa, ja puolueen legitimiteetti lepää sen varassa, että se kykenee turvaamaan kansalaisten elinolojen jatkuvan kohentumisen. Ja miksipä ei pystyisi, ellei sitten menisi kalistelemaan tärkeimmän yksittäisen kauppakumppaninsa kanssa?

Alueellisena toimijana Kiina on toki vaikea naapuri ihan jo kokonsa puolesta. ASEAN-maiden yhteenlaskettukaan väkiluku ei ole kuin noin puolet Kiinan väkimäärästä eikä talous sitäkään. Ja ASEAN taitaa olla muutenkin aika onneton konfliktiensovitteluelin, kun ties kuinka monella jäsenmaalla on omat aluevaateensa Etelä-Kiinan merellä. Ja tietysti Kiina tämän suvereniteettidoktriininsa mukaisesti myös karsastaa näitä multilateraalisia järjestelyitä, kun kahden kesken vaakakupit ovat lähes kenen tahansa kanssa kallellaan sinne päin.

Olen muuten elänyt siinä käsityksessä, että Kiinan merivoimat on melko vaatimattomat vielä. Joku asiaan paremmin vihkiytynyt osaa varmaan kertoa tarkemmin millainen tekijä Kiina on vesillä?

 

[Nebula]

Olen muuten elänyt siinä käsityksessä, että Kiinan merivoimat on melko vaatimattomat vielä. Joku asiaan paremmin vihkiytynyt osaa varmaan kertoa tarkemmin millainen tekijä Kiina on vesillä?

Global Firepower auttaa usein näissä kysymyksissä. Ei tuo nyt hirmu pieni tuo laivasto ole. Tosin "vaan" yksi lentotukialus.

 

[Gwai Lo]

Global Firepower auttaa usein näissä kysymyksissä. Ei tuo nyt hirmu pieni tuo laivasto ole. Tosin "vaan" yksi lentotukialus.

Totta tosiaan laivasto vaikuttaa isolta, tiedä sitten kuinka iso nuiden apualusten määrä tuossa luvussa on. Se ainut lentotukialus tosin on vanhaa neuvostojäämistöä, eikä kaiketi vieläkään täysin operationaalisessa kunnossa. Ilmeisesti sen on tarkoitus toimia enemmänkin mallina ja harjoittelualuksena tulevia kotitekoisia aluksia varten.

Wikipedia tietää tarkemmin: Chinese aircraft carrier Liaoning - Wikipedia, the free encyclopedia

 

[Carlos]

Johtuen syystä, että tuo fyyrer on vain keulakuva ja todellisuudessa maata johtaa puolue.

Itse asiassa Kiinalla on ehkä maailman paras hallitusmuoto. Vai voiko joku väittää että ns. länsimainen ns. edistyksellinen demokratia jotenkin toimisi? Länsimaisessa mallissa kaikki keskittyy lyhytjänteiseen hyvävelikerholaisuuteen, ilman mitään mahdollisuutta tai edes halua minkäänlaiselle jatkuvuudella tai uhrauksille. Tuloksena ainakin Euroopassa on läjä maita jotka eivät toimi, joiden kehitys junnaa paikallaan, joissa lähinnä keskitytään palaveeraamiseen, neuvotteluun, keskusteluun, ja itselle hyvän uran turvaamiseen. Maita ei johdeta mitenkään, ylipäätänsä päätöksiä ei tehdä juuri ollenkaan, ollaan ja möllötetään ja toivotaan että pahat asiat jotenkin menisi pois ja tulisi jostain ihmeestä talouskasvu että kaikki olisi taas hyvin ja voisi keksiä lisää menoja ja veroja. Ja tottakai, uusia poliittisia elimiä pitää aina perustaa, niitä ei ole koskaan tarpeeksi.

Ja sitten se Kiina? Kiinassa kasvatetaan maan tulevia johtajia erittäin pitkällä tähtäimellä, kunnes he ovat valmiita astumaan valtaan. Ja vallassa ollessaan he ovat kaikkea muuta kuin keulakuvia, heillä on tiedot ja taidot toimia Kiinan parhaaksi. Ei siten että kaikilla on kivaa, vaan siten mikä on Kiinan parhaaksi. Siinä ei muutama miljoona ihmistä jossain merkitse mitään, mutta maata halutaan kehittää. Ennenkaikkea etuna on se pitkäjänteisyys, valtion projektit ja painopisteet kestää pidempään kuin 4 vuotta kerrallaan. Jos jossain nähdään ongelmia, niihin yleensä puututaan.

Asiasta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta väitän että 50-100 vuoden päästä Kiina on valovuosia edellä muuta maailmaa, juurikin sen takia miten maata johdetaan. Eurooppa tulee olemaan aina vaan enemmän jälkeenjäänyt ulkoilmamuseo, joka yrittää epätoivoisesti pitää yllä sitä mitä se on / on ollut, ilman että kukaan kärsii ja kenellekään tulee paha mieli. Tunnetaan myös nimellä saattohoito.

Kiinalla on 5000 vuotta historiaa, ei esi-historiaa kuten meillä. Kiinan johto näkee Kiinan dynastiana, ja haluaa vaalia sitä tuhansia vuosia eteenpäinkin. Länsimaissa tuskin kukaan poliitikko miettii edes kahta vaalikautta eteenpäin. Toki Kiinassakin on korruptiota ja hyvävelisysteemejä, ihmisoikeudet vähän miten sattuu, mutta yleensä ottaen systeemi toimii. Virheet todetaan, myönnetään, ja sitten niille konkreettisesti tehdään jotain. Milloin Euroopassa?