Ylen Aasian kirjeenvaihtajalta lyhyt videopätkä Oseanian, eikun Kiinan kevyestä valvontakamera-infrasta. Maassa on käytössä ainakin 600 miljoonaa valvontakameraa, joista valtaosa arvatenkin suurimmissa asutuskeskuksissa. Se tekee mukavat 0,43 kameraa per kiinalainen. Ei paljon yksityisyydensuoja paina.
Yle - videokirje
Kiinassa käydessä kameroiden määrän kasvaminen vuodesta toiseen on silmiinpistävää. Samoin kasvojentunnistuksen käytännön sovellukset.
Luotijunaliput ja kotimaan lentoliput liitetään kasvotunnisteeseen ja ID-kortin sirusta haettavalla tiedolla astellaan porteista sisään. Ei siellä mitään QR-koodia enää matkalipuissa käytetä. Kasvotunniste tekee tuloaan myös maksupalveluihin. Uusimmat versiot tunnistavat kasvot ja lähimaksusirut siirtyvät seuraavaksi historiaan.
Ulkkarikin tunnistettiin jo melkoisen tarkkaan ja jonnekin sekin data jäi talteen. Lentokentällä, kotimaan lennolla pois lähtiessä ihmettelin kummallista kameralllista näyttöruutua julkisen tilan tolpassa. Kävi ilmi, että sen tarkoitus oli kertoa lähtöportti ja boardingin alkamisaika kasvotunnisteella, joka ilmeisesti oli passintarkastuksen yhteydessä (tai monesta paikasta kerättyä tietoa yhdistelemällä) kasattu. Koko nimi, passin numero, lennon numero ja muut tiedot lävähtivät ällistyttävän nopeasti ruutuun pyytämättä ja yllättäen. Tämä tapahtui Nanjingissa, joka ei todellakaan ole kovimpien high-tech kaupunkien joukossa.
Jos Kiinalaisella viranomaisella on haku päällä, löytyy ihminen ison datan avulla melkoisen äkkiä. Jälkiä jää joka paikkaan eikä niistä ole mahdollisuutta kieltäytyä.