Kielipoliisit

[pedro]

[- -] merkin nimi on interrobang (wikipedia) (en tiedä merkin suomenkielistä nimeä) [- -]

Itse itseäni lainaten: tarkemmin ajatellen tuolle merkille voisi sopia nimeksi vaikka mitä vittua -merkki — tai asiallisemmissa yhteyksissä mitvit-merkki.

 

[Torspo82]

Rupeaa rasittamaan yhä yleistynyt kysymyssanojen (väärin)käyttö. Miksi ihmeessä se lause pitää aloittaa verbillä ja laittaa se kysymyssana sinne keskelle lausetta? Onkohan se miksi niin suosittua nykyään? Onkohan siihen mikä syynä, että näin tehdään? Kuulostaa aivan jumalattoman urpolta.

 

[tant gredulin]

Rupeaa rasittamaan yhä yleistynyt kysymyssanojen (väärin)käyttö. Miksi ihmeessä se lause pitää aloittaa verbillä ja laittaa se kysymyssana sinne keskelle lausetta? Onkohan se miksi niin suosittua nykyään? Onkohan siihen mikä syynä, että näin tehdään? Kuulostaa aivan jumalattoman urpolta.

Yoda-talk? Tyylikeinojahan nämä. Kuten lauseiden pilkkominenkin. Tai pahoinpitely. Mainostoimistokieltä?

 

[pedro]

Niin kuin hanu tuossa yllä toteaa, kummatkin ovat kieliopillisesti väärin, joten käyttö on ihan oman maun mukaista.

[- -]

Mutta koska tämä on kielipoliisi ketju, niin unohdetaan mutu jutut ja pidetään kiinni säännöistä. Eli ei kahta välimerkkiä peräkkäin.

Tähän vielä: Kotus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) ei ole ihan Ioota Rhoon linjoilla: Milloin tulee kaksi välimerkkiä peräkkäin? Toisaalla verkossa Jukka K. Korpela ottaa kantaa asiaan, ja mm. lainaa Kielitoimiston oikeinkirjoitusopasta:

Huutomerkin ja kysymysmerkin yhdistelmä (!? tai ?!) ilmaisee tunnesävyistä ihmettelyä. Se onkin asiatekstissä harvinainen.

Näin halpaa!?
Onko tässä enää mitään järkeä?!​

Tässä tosin "Se onkin asiatekstissä harvinainen" voidaan kyllä lukea varmaan lukea suunnilleen "Sitä älä käytä, jos et halua näyttää peelolta."

Onko tämän kuolleen hevosen pieksemisessä sitten mitään mieltä tämän keskustelun kannalta? Ehkäpä jotain sen suuntaista, että kannattaa suhtautua hieman varauksellisesti kovin ehdottomiin sääntöihin, vaikka ne olisivatkin houkuttelevan helppoja muistaa, niin kuin esimerkiksi "ei koskaan kahta välimerkkiä peräkkäin."

Kannattaa panna merkille vielä sellainenkin seikka, että Unicodeen on katsottu tarpeelliseksi sisällyttää merkit 'DOUBLE QUESTION MARK' (U+2047); 'QUESTION EXCLAMATION MARK' (U+2048) ja 'EXCLAMATION QUESTION MARK' (U+2049), mikä antaisi ymmärtää, että ainakin jollekulle merkeille olisi ainakin teoreetillisesti käyttöä. Merkit näyttävät tältä: "⁇", "⁈" ja "⁉". Merkit ovat lainausmerkkien sisällä, mikäli selaimesi löytää fontin, josta merkit löytyvät. Esimerkiksi tekstiä maalaamalla voit havaita, että nuo merkit todella ovat "atomaarisia", siis "kaksi kysymysmerkkiä yhdessä ja samassa merkissä" jne.

 

[Palstalegenda]

Tässä viestissä on kaksi virkettä, jotka eivät ole kielitoimiston suositusten mukaisia. "Virallisesti" siis virke ei voi alkaa eli tai ja sanalla.

Kyllä tuossa viestissäsi oli ainakin kolme erhettä:

lukuunottamatta

Se kun on "lukuun ottamatta", perkele.

 

[Radiopää]

Olenko kiinnittänyt asiaan vasta nyt huomiota vai onko viime aikoina tapahtunut muutos siinä, että ihmiset eivät enää osaa kirjoittaa päivämääriä oikein? Jatkuvasti saa tälläkin foorumilla lukea viestejä, joissa päivämäärät on kirjoitettu yhdellä pisteellä (29.1)?

Saatanan ärsyttävää ja kaikki ne, jotka kirjoittavat päivämäärät noin, ansaitsevat luunapin otsaan.

 

[Palstalegenda]

Saatanan ärsyttävää ja kaikki ne, jotka kirjoittavat päivämäärät noin, ansaitsevat luunapin otsaan.

Kuten myös ne, jotka kirjoittavat "viime aikoina", yhteen kirjoitettuna. Sekä ne, jotka kirjoittavat: "joissa päivämäärät ovat kirjoitettu", eivätkä: "joissa päivämäärät on kirjoitettu".

Tämähän on jännä ketju...

 

[Lawless]

Jatkuvasti saa tälläkin foorumilla lukea viestejä, joissa päivämäärät ovat kirjoitettu yhdellä pisteellä (29.1)?

Päivämäärät on kirjoitettu. Ärsyttävää tuollainen. Lippupalvelun verkkosivuillakin luki vielä joitakin vuosia sitten aina varattuani liput "Liput ovat rekisteröity". Jumalauta! Joko "liput on rekisteröity" tai "liput ovat rekisteröidyt", mutta ei noin.

Samaa mieltä sinänsä tuosta päivämääräasiasta.

 

[Radiopää]

Vika (on) korjattu ja sakot maksettu. Saisinko vielä vastauksen kysymykseeni. Onko päivämäärien kirjoittaminen yhdellä pisteellä yleistynyt viime aikoina vai olenko alkanut kiinnittää siihen huomiota vasta nyt?

 

[Kissa Jansson]

Vika (on) korjattu ja sakot maksettu. Saisinko vielä vastauksen kysymykseeni. Onko päivämäärien kirjoittaminen yhdellä pisteellä yleistynyt viime aikoina vai olenko alkanut kiinnittää siihen huomiota vasta nyt?

Meikä-Janssoni tätä samaa Ihmettelyketjussa ihmetteli jo tovi sitten.

 

[Kaulasuoja]

kyynerpää, puollustaa, puollustaja, joukkoe, enään...

Mitä lapsille opetetaan koulussa nykyään?

 

[sampio]

kyynerpää, puollustaa, puollustaja, joukkoe, enään...

Mitä lapsille opetetaan koulussa nykyään?

Voisin kuvitella, että äikässä opetetaan asioita aivan kuten ennenkin, mutta virikkeitä väärin kirjoittamiseen on paljon enemmän. Ennen kirjallisesti lahjattomat kirjoittelivat lähinnä koulussa ohjatusti, nykyään heitin tuotoksia saa lukea ympäri eri medioita. Jengi on laiskaa, ja tekstarikieli yleistyy. En väitä olevani itsekään erityisen lahjakas, mutta ainakin sen verran viitseliäs, että tarkastan ongelmalliset pointit, jos vain aikaa on.

 

[Andji]

Mistä on kieleemme tullut tapa laittaa pilkku kuin-sanan eteen? Jatkoajassa tähän ilmiöön törmää lähes päivittäin. Muutama kirjoittaja pilkuttaa muutenkin ihan miten sattuu (sori, Olkku), mutta useat muutkin syyllistyvät tuohon kaameaan kuin-sanan pilkutteluun. Oikein puistattaa, kun näkee kuin-sanan edessä pilkun. Huoleni lienee pieni, mitätön, mutta silti minua kovin häiritsevä.

Päätän voivotteluni toteamalla, että tässä lauseessa lienee potentiaalia.

 

[sampio]

Alistuskonjunktio se kuitenkin on (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes...), joten kai se joissain tapauksissa kuuluu pilkuttaa. Täytyy kuitenkin myöntää, että en aivan heti keksi pilkullista esimerkkiä.

Edit: Tarkastin pikaisesti, koska olen viitseliäs nuorehko mies, ja nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kuin-sanan ollessa osana vertailua, ei pilkkua tule --> HIFK kaatui JYPin käsittelyssä helpommin kuin luultiin. Huomautuksen kaltaisena sivulauseena pilkku tulee --> HIFK oli väsynyt, kuin joukko veteraanipelaajia sunnuntaipiknikillä.

Lähde: http://joyx.joensuu.fi/~suoniemi/Pilkku.html

 

[Radiopää]

Mistä on kieleemme tullut tapa laittaa pilkku kuin-sanan eteen?

Syynä on ilmeisesti se, etteivät ihmiset nykyään erota sanojen kuin ja kun merkitystä. Sama ongelma koskee myös sanoja vain ja vaan.

 

[sampio]

On suorastaan törkeää käyttää pilkkua päälauseen ja sivulauseen erottajana lauseenvastikkeen jo hoitaessa sen tehtävän.

Paljon mahdollista. Muutenkin kirjoitukseni vilisevät varmasti virheitä sekä pilkun käytön että muidenkin seikkojen kohdalla, mutta pidän kuitenkin tuotoksiani siinä määrin selkeänä, etten jaksa viilailla kirjoituksiani loputtomiin. Hiukan minua on kuitenkin alkanut duuniani ja vapaa-ajan harrastettani sivuten kiinnostaa armas kielemme ja sen oikeinkirjoitus, ja tätä ketjua on sillä silmällä huisia seurata. Ottaa opiksi ja opastaa.

"On suorastaan törkeää käyttää pilkkua päälauseen ja sivulauseen erottajana, kun lauseenvastike jo hoitaa sen tehtävän."

Eikö se noin menisi ilman lauseenvastiketta? Onko niin, että lauseenvastike on suositeltavin vaihtoehto, jos sitä on mahdollista käyttää?

 

[Miguel]

Mistä on kieleemme tullut tapa laittaa pilkku kuin-sanan eteen? Jatkoajassa tähän ilmiöön törmää lähes päivittäin. Muutama kirjoittaja pilkuttaa muutenkin ihan miten sattuu (sori, Olkku), mutta useat muutkin syyllistyvät tuohon kaameaan kuin-sanan pilkutteluun. Oikein puistattaa, kun näkee kuin-sanan edessä pilkun. Huoleni lienee pieni, mitätön, mutta silti minua kovin häiritsevä.

Tätä olen muinoin tässä ketjussa päivitellyt, varmaan moneenkin kertaan. Otetaan vaikkapa virke: "Suomalaiset tuhlaavat nopeammin, kuin ehtivät ansaita työllään." Ei kai kukaan täysipäinen pidä minkään sortin taukoa sanoessaan tuollaisen toteamuksen ääneen?

Ainakin yksi poikkeustapaus kuitenkin on, nimittäin tilanne, jossa "kuin" on lyhennetty ilmaus sanaparista "ikään kuin". Esimerkiksi: "Hän valahti aivan kalpeaksi, kuin olisi nähnyt aaveen." Puhutussa kielessä on makuasia ja tilannekohtainen tehokeino, pitääkö tuossa pilkun paikalla tauon vai.

Onko niin, että lauseenvastike on suositeltavin vaihtoehto, jos sitä on mahdollista käyttää?

Ei todellakaan. Valitettavasti myös ammattikirjoittajista moni käyttää lauseenvastikkeita väärin, ja silloinkin kun käyttää oikein, lause saattaa olla hirvittävän näköinen. Mainitsemasi esimerkki on useimmiten siistimpi ja varmasti varmempi vaihtoehto.

 

[Lohipoika]

Ei kai kukaan täysipäinen pidä minkään sortin taukoa sanoessaan tuollaisen toteamuksen ääneen?

Suomen kielessähän ei pilkuteta puheen mukaan vaan kieliopin perusteella. Senpä takia pilkkujen perusteleminen taukojen takia ei ole oikein.

 

[Puscutractori]

Mites muuten tuo tekevä-muoto taipuu monikossa - "me olemme sen joskus tekevät"?

Noinhan se juuri taipuisi, jos sitä joku ottaisi taivuttaakseen.

 

[Lohipoika]

Mites muuten kielioppisäännöt menevät tuon pienen a-kirjaimen kirjoittamisen kanssa? Minä olen koulussa oppinut ja aina sen kirjoittanut näin, mutta monet, varsinkin naiset, kirjoittavat sen näin. Sen tiedän, että tuo jälkimmäinen muoto on tietokoneista yleistynyt, mutta kuinka tarkasti tähän suhtaudutaan ja kuinka yleinen tuo jälkimmäinen tapa oikein on?

Samaan aiheeseen liittyen kysyisin myös, mikä on suhtautuminen numeron yksi kirjoittamiseen? Ala-asteella se opetettiin kirjoittamaan suorana viivana l, mutta jo aika nuorena minulle yleistyi tietokoneista opittu muoto 1 eli lisätään se yläväkänen sinne erottamaan se samannäköisistä kirjaimista I ja l. Lisää vastaavia esimerkkejä löytyisi (merkkien Z ja 7 keskiviivat ja numero 2), mutta näissä kyseessä taitaa vain olla vanhentunut ja uudistunut merkitsemistapa.

 

[sampio]

Ainakin yksi poikkeustapaus kuitenkin on, nimittäin tilanne, jossa "kuin" on lyhennetty ilmaus sanaparista "ikään kuin". Esimerkiksi: "Hän valahti aivan kalpeaksi, kuin olisi nähnyt aaveen." Puhutussa kielessä on makuasia ja tilannekohtainen tehokeino, pitääkö tuossa pilkun paikalla tauon vai.

Tuota samaa mainostin yllä. Tauotus puheessa on tehokeino mielestäni. Ilman pilkkua tai taukoa se mieltyy vertailuna, pilkun ja tauon kanssa täsmennyksenä.

 

[kamik]

Blair Yaworski KooKooseen

Tuollainen otsikko löytyy Mestiksen puolelta. Miten tuo otsikko pitäisi kirjoittaa, jotta se olisi oikein? KooKoohon, vai jotain muuta?

 

[lexicon]

Hesarissa kielipoliisit ovat jo kielinatseja. Jutussa mietitään kuinka aikuisille äidinkielen taidoista nälviminen on viimeisiä mahdollisuuksia käyttäytyä kuin lapsi. Tuossa melkeinpä paheksutaan kielen vanhoillista vaalimista ja ihmetellään kuinka akateemikkojen toimesta kieli on

omittu yläkerroksiin, professoreille ja lehtoreille, jotka suojelevat "kielen normeja" kuin pölyiseen pulloon suljettua kansallisaarretta, jota muut saavat lasin takaa katsella, kunhan katselevat sitä oikein.

Kuulemma syy kielen "rappeutumiselle" on se, että nykyään kaikki kirjoittavat Facebookin ja internetkeskustelujen muodossa. Eipä sitä ennenkään nuoret

[kirjoittaneet] vapaa-ajallaan toisilleen 16-sivuisia kirjeitä, joissa siteerasivat Homeroksen Odysseiaa,

juttu nasevasti muistuttaa.

Mikä on muuten niin vaikeaa sanan "koettaa" oikeinkirjoituksessa?

 

[M@rko77]

Blair Yaworski KooKooseen

Tuollainen otsikko löytyy Mestiksen puolelta. Miten tuo otsikko pitäisi kirjoittaa, jotta se olisi oikein? KooKoohon, vai jotain muuta?

Kyllä oikea muoto on mielestäni KooKoohon (=Kiekkoon), koska lyhenne päättyy vokaaliin. Niin ja -hon kuulostaakin enemmän suomen kieleltä kuin KooKooseen. Helpoilta toki olisi välttää lyhenteiden käyttämistä esim. otsikoinnissa.

 

[finnjewel]

Tuota samaa mainostin yllä. Tauotus puheessa on tehokeino mielestäni. Ilman pilkkua tai taukoa se mieltyy vertailuna, pilkun ja tauon kanssa täsmennyksenä.

Oikeaoppinen tai luontainen tauotus puheessa - tai oikeastaan sen puuttuminen - on myös seikka, josta erottaa suomea äidinkielenään ja lapsuusiän jälkeen suomea opittuna kielenä puhuvat. Vaikka kuinka olisi puhe muuten sujuvaa ja sanavarasto hyvää, on sekunnin murto-osissa mitattavien taukojen opetteleminen kutakuinkin mahdotonta.

Esimerkkinä vaikkapa sanapari "ei ole". Oikeanmittaisen tauon pitäminen näiden sanojen välillä on esim. virolaisille ylivoimaista.

Toki suomea saa minun puolestani puhua myös vääränmittaisella tauotuksella tai kieliopillisesti väärin; kunnia kaikille niille, jotka oman äidinkielensä lisäksi ovat vaivautuneet suomea oppimaan.