Kielipoliisit

  • 470 262
  • 2 993

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Palstaveli "Pula-ajan Tretjak" kirjoitti SM-liigan siirtohuhut -keskustelussa Peter Tekratista mm.

En ole siis tarkemmin seurannut edes ottamuksia ruotsissa.

Tarkoittaako kirjoittaja ettei hän ole tarkemmin seurannut edes Peterin alkoholinkäyttöä tai peliesityksiä vai kirjoittaako hän mahdollisesti ehkä ruotsin kielen "ottamuksista"?

PS. Ei millään pahalla, mutta oli ihan pakko!

Hyviä pointteja, mutta kirjoita nyt hyvä mies että "Petr Tenkrat" etenkin kun Kielipoliisi-ketjussa ollaan.

DAF kirjoitti:
-tse-muoto on nimeltään prolatiivi, jota usein opetetaan vanhana, käytöstä poistuneena sijamuotona (nykyään sitä pidetään partikkelina.)

Tiesittekö muuten, että enää ei puhuta sanaluokasta partikkeli suomen kielenhuollon eturintamassa? On vain adverbeja, vajaasti taipuvia ja taipumattomia. Mutta ei partikkeleita.
 

Loktev

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ihan oikein. Olisi pitänyt tarkistaa tuo Petr Tenkrat.

Tietääkö joku muuten miksi se sitten on Peter Stastny? Onko tsekin kielessä jokin logiikka miten näitä nimiä kirjoitetaan vai onko se vain siitä kiinni että kasteessa on sattunut saamaan joko nimen Petr tai Peter?
 

Muhkea

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, NHL:n suomalaiset
Ihan oikein. Olisi pitänyt tarkistaa tuo Petr Tenkrat.

Tietääkö joku muuten miksi se sitten on Peter Stastny? Onko tsekin kielessä jokin logiikka miten näitä nimiä kirjoitetaan vai onko se vain siitä kiinni että kasteessa on sattunut saamaan joko nimen Petr tai Peter?

En ole tästä tosiaan varma, mutta olisiko slovakian kielessä kirjoitusmuoto Peter? Stastny kun on slovakki eikä tsekki, olkoonkin että nuo kaksi kieltä ovat hyvin lähellä toisiaan.

Edit: Wikipediahan tuon kertoo, nimittäin Peter on juurikin slovakkiversio siitä nimestä. Tsekin kielessä se on Petr.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Tiesittekö muuten, että enää ei puhuta sanaluokasta partikkeli suomen kielenhuollon eturintamassa? On vain adverbeja, vajaasti taipuvia ja taipumattomia. Mutta ei partikkeleita.

En tiennyt. Itselläni on viisi vuotta vanha kielioppi hyllyssä, ja siinä adverbit ja partikkelit ovat erillään - samoin näyttäisi olevan Ison kieliopin verkkoversiossa. Ilmeisesti on muutettu sen jälkeen.
 

julle-jr

Jäsen
Sellaista tuli tässä mietittyä, että miksiköhän osa ulkomaisten kaupunkien nimistä on käännetty suomeksi ja osa ei. Esimerkkejä käännöksistä ovat vaikkapa Tukholma, Tallinna, Lontoo, Berliini, Pariisi, Kairo ja Kapkaupunki. USA:n kaupungeista taas ei taida mistään olla käännöstä, vaikka ihan hyvin joku Carolina voisi olla Karoliina, siis jos nyt esimerkiksi London voi olla Lontoo.

Miten tällainen ristiriita käännöksissä ja alkukielisissä nimityksissä on mahdollinen?
 

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sellaista tuli tässä mietittyä, että miksiköhän osa ulkomaisten kaupunkien nimistä on käännetty suomeksi ja osa ei.

Eipä tuohon taida mitään kummoisempaa logiikkaa olla. Ne nimet on käännetty, jotka on tunnettu ammoisina aikoina. Esimerkiksi Roomahan on varsin mielenkiintoinen tapaus, Venetsian ohella vissiin ainoita kaupunkeja Italiassa, joiden nimi on käännetty. Ja Espanjassa ei taida olla yhtään suomeksi käännettyä nimeä.

Amerikoissa ei tosiaan ole käännettyjä kaupungin nimiä, vaikka ihan hyvin joku Boston voisi olla "Postoni". Itse asiassa, taitaa olla jopa joku sääntö, ettei kaupunkien nimiä käännetä, mutta maiden nimet käännetään.

Niinpä Meksikon pääkaupunki on Mexico (City), eikä Meksiko, vaikka alkukielellä molemmat ovat Mexico. (Ja joo, kuuluisi niitä hipsuja, mutten nyt tavoistani poiketen niitä jaksa laittaa ;) )
 
Viimeksi muokattu:

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Amerikoissa ei tosiaan ole käännettyjä kaupungin nimiä, vaikka ihan hyvin joku Boston voisi olla "Postoni". Itse asiassa, taitaa olla jopa joku sääntö, ettei kaupunkien nimiä käännetä, mutta maiden nimet käännetään.

Poikkeuksena tuosta on Havanna (Havana). Suomi on käsittääkseni ainoa kieli, jossa tuo kirjoitetaan kahdella n:llä.

t. hanu
 

TykkiJutila

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalle Rovanperä, KalPa, Leijonat, ManU, KuPS
Pakko vähän tulla huutelemaan vieraisiin pöytiin tästä pelin poikki viheltämisestä.

Sen verran otan kantaa, että aika monta vuotta tässä Vänttisen, hytösen, louhivaaran, riskan, sipiläisen ja kumppaneiden kiekon tielle syöksyjä katselleena, niin sanottakoon, että ei sitä peliä kyllä poikki vihelletä juurikaan koskaan jos pelaaja kiekosta tällin saa, ellei kyseessä ole nyt tilanne jossa keikko mäjähtää suoraan päin näköä ja hampaat lentelee. Pelaajat kiekon tielle syöksyvät ja usein todella kovia tällejä saavat, mutta harvoinpa noista peli poikki pistetään. Usein seurauksena on se, että yhdellä jalalla tai pahimmillaan polvillaan kontaten ukot siellä pyrkii tilannetta selvittämään ja peli jatkuu. Tietysti silloin jos kiekko tulee niin kovasti, että ukko ei yksinkertaisesti pääse ylös eikä peliä pysty jatkamaan YHTÄÄN niin peli tulisi poikki laittaa jos ei maalitilanne ole päällä.

Kaikkiaan propsit salolle (vai laaksoko se nyt oli?) joka tällin joukkueen puolesta ottaa. Itse arvostan tällaiset pelaajat äärimmäisen korkealle! Hienoa kalpan kannalta, että joukkueesta näitä löytyy, itse olen elänyt vähän siinä uskossa, että kalpalla ei ihan kauheasti näitä "kiekonsyöjiä" porukasta löydy.

Nimimerkki "chubster" loistaa kieliopillisesti KalPa - Tappara -pelin jälkipeleissä. Jos osaa kirjoittaa kokonaisen sanan isolla, niin miksi se on niin vaikeaa aloittaa isolla kirjaimella Erisnimet?
 

Loktev

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Paikallisradioissa kuulee usein sanottavan:
-Tilaisuus on tarkoitettu "seitsemän kolmetoista vuotiaille". Eikös sen pitäisi olla:
"seitsemästä kolmeentoista vuotiaille"!

Samoin omaan korvaani särähtää kun kaupan kassalla maksaessani 18,05 euron laskuani kassatyttö sanoo:
"Kahdeksantoista viisi" tai "Kahdeksantoista ja viisi"
Eipä se paljon kauempaa aikaa veisi jos sanoisi:
"Kahdeksantoista euroa (ja) viisi senttiä"
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Tuota Tappara-HPK-pelin otteluraporttia lukiessa tuli taas vastaan se, mikä noissa joskus ärsyttää, eli hyppely edestakaisin eri aikamuodoissa.

Jatkoajan otteluraportti kirjoitti:
Ensimmäisen erän alku oli melko avointa peliä, jossa molemmilla joukkueilla muutama puolittainen tekopaikka. Erän puolessavälissä Tapparalle annetaan kaksi perättäistä jäähyä, jossa parhaimmat tekopaikat sai yllättäen myös Tappara, kun sekä Kim Strömberg ja Jukka Peltola pääsevät alivoimalla läpiajoihin. Tapparan viimeistely kuitenkin ontuu pelissä ja ratkaisut jäävät vajaiksi.

Ottelun edetessä pelin hallinta siirtyy entistä enemmän HPK:lle, mutta ensimmäisen maalin iskee kuitenkin Tappara. Antti Kangasniemi antoi oivaltavan syötön maalin takaa ja kun Jouni Virpiö ei heti onnistunut iskemään kiekkoa verkkoon, niin takaa tuli puolustaja Juha Leimu irtokiekolle ja jatkoi pistetehtailuaan. Pelin aikana Tapparan pakit nousivatkin innokkaasti tukemaan hyökkäyksiä aina päätyyn asti.

Yleensä nuo raportit kai kirjoitetaan imperfektissä, mutta preesensissäkin kirjoitettuja juttuja on tullut vastaan. Silloin toimittaja on ilmeisesti kirjoittanut raporttiaan pelin edetessä ja raportti on ikään kuin talteen merkittyä liveseurantaa. Mutta tuo nykyisessä ja menneessä aikamuodossa edestakaisin hyppiminen ei ole kivaa luettavaa.
 
Samoin omaan korvaani särähtää kun kaupan kassalla maksaessani 18,05 euron laskuani kassatyttö sanoo:
"Kahdeksantoista viisi" tai "Kahdeksantoista ja viisi"
Eipä se paljon kauempaa aikaa veisi jos sanoisi:
"Kahdeksantoista euroa (ja) viisi senttiä"

Kyllä se turhauttavalta tuntuu kun tuo jälkimmäinen litania toistetaan 300 kertaa. Näitäkin hommia tehneenä sanoin tyyliin "kaheksantoista-nollaviis" eli mahd. napakasti. Tai sitten vaan vakava katse ja käsi ojoon. :)
 

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Tuota Tappara-HPK-pelin otteluraporttia lukiessa tuli taas vastaan se, mikä noissa joskus ärsyttää, eli hyppely edestakaisin eri aikamuodoissa.

Yleensä nuo raportit kai kirjoitetaan imperfektissä, mutta preesensissäkin kirjoitettuja juttuja on tullut vastaan. Silloin toimittaja on ilmeisesti kirjoittanut raporttiaan pelin edetessä ja raportti on ikään kuin talteen merkittyä liveseurantaa. Mutta tuo nykyisessä ja menneessä aikamuodossa edestakaisin hyppiminen ei ole kivaa luettavaa.

Olen pannut saman merkille ja itsekin otteluraportteja, tosin eri lajista, kirjoittaneena, huomaan joskus itsekin erehtyväni kirjoittamaan tapahtumia preesensissä, minkä luonnollisesti oitis korjaan. En usko, että raporttia on kirjoitettu pelin aikana, vaan kyseessä on "urheilujournalismiin" pesiytynyt tyylilaji, jossa menneistä tapahtumista kirjoitetaan preesensissä.

Otteluselostusten kirjoittaminen on muutenkin aika konemaista puuhaa. Samat termit toistuvat raportista toiseen, vain nimet ja joukkueet vaihtuvat. Valmentaja jyrisee tai myhäilee, Ilves nyljettiin, Tapparasta tuli tylsä, Jokereilla ja Ässillä on kortit sekaisin. Petopaidat ovat tainneet jo jäädä unholaan, mutta tilalle ovat tulleet hurrikaanipaidat, jolla ilmeisesti viitataan omituiseen tyyliteltyyn J-kirjaimeen JYPin peliasussa. Punaisissa pelipaidoissa pelaavat ovat myös aina punanuttuja ja hyvin pelatessaan joukkue on suorastaan punakone.

Ottelu on usein myös jännitysnäytelmä, ellei peräti trilleri ja ensimmäinen maali "rikkoo kuparisen". Kuinkahan moni urheilukirjoittaja edes tietää, mikä ihmeen kuparista valmistettu siinä rikotaan? Tuontitavaraa Amerikasta ovat sitten nämä apinat, jotka pitkän "kuivan kauden" jälkeen karistetaan olkapäiltä.

Oma lukunsa ovat eri pelipaikkojen kliseiset nimet. Maalivahti on lehtijutuissa usein veräjänvartija, vaikka majoriteetti lukijoista on kaupunkilaisia, joille veräjä on tuiki tuntematon ilmaisu. Joskus maalivahti on myös kassari, joka tekee paraati- tai haamutorjuntoja, kun hyökkääjä, vaikkapa "laituri", on päässyt tuhannen taalan paikkaan. Luulisi muuten inflaation jo tehneen tässäkin tehtävänsä, sillä tuhat dollaria alkaa olla pikkuraha. Kulunut termi maalinteossa on myös kiekon lyöminen maaliin "haaskoilta" tai "karoilta".

Ilmeisesti urheilutoimittajat ovat joko kiireisiä tai laiskoja, sillä uusia ja paremmalla mielikuvituksella keksittyjä otteluraportteja on harvassa. En nyt millään muotoa kritisoi ylempänä esimerkkinä ollutta kirjoitusta, vaan ylipäätään kaikkea urheilujournalismia. Urheilutoimitukset ovat vuosikymmeniä olleet monelle toimittajalle aikamoinen suojatyöpaikka. Jos oikeita uutisia kirjoitettaisiin yhtä mekaanisesti ja kunnianhimottomasti, työt voisivat loppua lyhyeen.
 

Rembrandt

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Montreal Canadiens
Olen pannut saman merkille ja itsekin otteluraportteja, tosin eri lajista, kirjoittaneena, huomaan joskus itsekin erehtyväni kirjoittamaan tapahtumia preesensissä, minkä luonnollisesti oitis korjaan. En usko, että raporttia on kirjoitettu pelin aikana, vaan kyseessä on "urheilujournalismiin" pesiytynyt tyylilaji, jossa menneistä tapahtumista kirjoitetaan preesensissä.
Ei menneistä tapahtumista preesensissä kirjoittaminen sinällään ole pahasta. Nk. dramaattinen preesens on silminnäkijäkokemuksen kuvaamiseen oikeinkin hyvä tyylikeino, jolla voisi otteluraporteissa saada vaihtelua mainitsemiisi samankaltaisuuteen ja monotonisuuteen. Onnistunut käyttö vaatii kirjoittajalta toki hitusen enemmän erityisesti aikamuotojen suhteen.
 

Bast

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Trojans, TuTo, Miami Dolphins, FC Inter Turku
Onnistunut käyttö vaatii kirjoittajalta toki hitusen enemmän erityisesti aikamuotojen suhteen.

Nimenomaan sitä se vaatii. Minua kyllä jonkin verran häiritsee jatkuva preesensin ja imperfektin välillä pomppiminen, vaikkei se nyt suoranaisesti ymmärtämistä vaikeutakaan.

Enemmän kuitenkin ärsyttää kuluneiden kielikuvien käyttäminen, joka on lähinnä henkistä laiskuutta.
 

Muhkea

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, NHL:n suomalaiset
Taas ärsyynnyn lienee-sanan käytön vaikeudesta.

Turkin talous ei myöskään ole kunnossa, epäilemättä sinne jouduttaisi pumppaamaan miljarditolkulla euroja, jos maa liittyisi EU:n - summa ollee paljon suurempi kuin vaikkapa Kreikan tukemiseen "lainattu" summa.

Olla-verbin potentiaali on "lienee" eikä "ollee"
 

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Olla-verbin potentiaali on "lienee" eikä "ollee"
Tässä tapauksessa vlad pyrkinee ilmaisemaan tulevaa, siis ennustamaan Turkin EU-jäsenyystä koituvia kuluja, ja mielestäni "ollee" on tähän rakoon ihan käypä ilmaus. Toki sujuvampiakin tapoja löytyisi, mutta kirjoittaja on kaiketi halunnutkin käyttää hieman korkealentoiseta ilmaisumuotoa.
 

Muhkea

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, NHL:n suomalaiset
Tässä tapauksessa vlad pyrkinee ilmaisemaan tulevaa, siis ennustamaan Turkin EU-jäsenyystä koituvia kuluja, ja mielestäni "ollee" on tähän rakoon ihan käypä ilmaus. Toki sujuvampiakin tapoja löytyisi, mutta kirjoittaja on kaiketi halunnutkin käyttää hieman korkealentoiseta ilmaisumuotoa.

Jos pyrkii hyvään suomen kieleen, ei "ollee" ole missään tapauksessa hyvä ilmaus. Se ei valitettavasti tarkoita mitään. Sana "lienee" olisi tässäkin yhteydessä toiminut hyvin, sillä se tarkoittaa juuri sitä, mitä tulevaisuudessa ehkä (tai todennäköisesti) tapahtuu.

Ymmärrän kuitenkin, jos kirjoittaja tarkoituksella käyttää tuota ilmausta. Silloin varmaan ymmärretään, että virallisemmassa yhteydessä "lienee"-sanaa kuitenkin tulee käyttää.
 
Viimeksi muokattu:

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Jos pyrkii hyvään suomenkieleen, ei "ollee" ole missään tapauksessa hyvä ilmaus. Se ei valitettavasti tarkoita mitään. Sana "lienee" olisi tässäkin yhteydessä toiminut hyvin, sillä se tarkoittaa juuri sitä, mitä tulevaisuudessa ehkä (tai todennäköisesti) tapahtuu.
Olet kyllä oikeassa, ja aikani tuota pureskeltua, niin eihän se ihan parasta mahdollista suomea ole. Sitä en tosin väittänytkään. Lienee kävisi tuohon ihan hyvin, ja ennakoiva sävy säilyisi silti.
Ymmärrän kuitenkin, jos kirjoittaja tarkoituksella käyttää tuota ilmausta. Silloin varmaan ymmärretään, että virallisemmassa yhteydessä "lienee" -sanaa kuitenkin tulee käyttää.
Jep, uskon vladin kirjoitushistorian tuntien, että tämä ei ollut ajatuskatkos, vaan pientä kikkailua kyseisen ilmaisukeinon kanssa. Formaalissa käytössä ehdottomasti punakynää. Tässä yhteydessä, rimaa hipoen jatkoon.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
"Tulee olemaan" --> summa on varmasti suurempi*
"Tullee olemaan" --> summa on ehkä suurempi*

*ks. lainaus vladin viestistä

Edit: Ääh. Tajusin vasta nyt, mitä hait takaa. Nuo yllä olevat esimerkit ovat molemmat futuurimuotoja, joita suomi ei tunne. Ne kuitenkin sopivat mielestäni tilanteeseen paremmin kuin "lienee". Nämä on vaikeita juttuja.
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
TPS-TAP-otteluketjusta:
Jommankumman pitää tästä voitto saada, joten joko 13:sta tai viiden ottelun tappioputki katkeaa rytisten.

Miten tuo sana "kolmestatoista" istuu tuohon lauseeseen? Vai voisikohan olla että "kolmentoista" on vaan lyhennetty väärin?

Tuo on yksi sellainen virhe johon aika ajoin törmää, eli lukujen 11-19 taivutukset lyhennetään laittamalla perään :sta, oli se taivutus mikä tahansa. Ei toimi.

Ja sanotaan taas kerran että ei millään pahalla kirjoittajaa kohtaan, näihin on vaan kiva välillä tarttua kun ei ole muutakaan tekemistä.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Tuo on yksi sellainen virhe johon aika ajoin törmää, eli lukujen 11-19 taivutukset lyhennetään laittamalla perään :sta, oli se taivutus mikä tahansa. Ei toimi.
Nuo luvuthan lyhennetään tosiaan ottamalla lukusanan perään taivutusmuoto, joka on sanassa ennen -toista-päätettä.

Kolmannentoista = 13:nnen
Kolmanneksitoista = 13:nneksi
Kolmeksitoista = 13:ksi
jne.

Pilkunnussinta on tosiaankin mukavaa ajanvietettä.

Edit: Menin jo sotkemaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös