Kielipoliisit

[KiVi]

"Tulee olemaan" --> summa on varmasti suurempi*
"Tullee olemaan" --> summa on ehkä suurempi*

*ks. lainaus vladin viestistä

Edit: Ääh. Tajusin vasta nyt, mitä hait takaa. Nuo yllä olevat esimerkit ovat molemmat futuurimuotoja, joita suomi ei tunne. Ne kuitenkin sopivat mielestäni tilanteeseen paremmin kuin "lienee". Nämä on vaikeita juttuja.

 

[Vintsukka]

TPS-TAP-otteluketjusta:

Jommankumman pitää tästä voitto saada, joten joko 13:sta tai viiden ottelun tappioputki katkeaa rytisten.

Miten tuo sana "kolmestatoista" istuu tuohon lauseeseen? Vai voisikohan olla että "kolmentoista" on vaan lyhennetty väärin?

Tuo on yksi sellainen virhe johon aika ajoin törmää, eli lukujen 11-19 taivutukset lyhennetään laittamalla perään :sta, oli se taivutus mikä tahansa. Ei toimi.

Ja sanotaan taas kerran että ei millään pahalla kirjoittajaa kohtaan, näihin on vaan kiva välillä tarttua kun ei ole muutakaan tekemistä.

 

[KiVi]

Tuo on yksi sellainen virhe johon aika ajoin törmää, eli lukujen 11-19 taivutukset lyhennetään laittamalla perään :sta, oli se taivutus mikä tahansa. Ei toimi.

Nuo luvuthan lyhennetään tosiaan ottamalla lukusanan perään taivutusmuoto, joka on sanassa ennen -toista-päätettä.

Kolmannentoista = 13:nnen
Kolmanneksitoista = 13:nneksi
Kolmeksitoista = 13:ksi
jne.

Pilkunnussinta on tosiaankin mukavaa ajanvietettä.

Edit: Menin jo sotkemaan.

 

[ms.qvist]

Olla-verbin potentiaali on "lienee" eikä "ollee"

Olet oikeassa, ilmaisu ei ole kieliopillisesti oikea. Hain ehkäpä lennokasta ilmaisua, mutta parempiakin vaihtoehtoja on olemassa. Ei jatkoon!

vlad.

 

[Puscutractori]

Onkohan itse asiassa? Tuo kuulostaisi samalta kuin "tulee olemaan", joka on ns. futuurimuoto, mutta suomen kielessä ei futuuria ole. "Lienee" lienee ainut vaihtoehto näistä :)

Suomen kielessä on futuuri, joskin tuon "tulla-futuurin" käytön välttämiseksi koulussa joskus toisin opetetaan.

Esimerkki:
"...ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita."

 

[Delter]

Suomen kielessä on futuuri

No eikä ole. Suomen kielessä on preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti sekä passiivi. Näistä ensimmäistä käytetään tulevan ilmaisuna, ja vastaanottajan on asiayhteydestä ymmärrettävä, mistä on kyse. Tulla-verbin käyttö on kiertoilmaisu, aivan kuten ruotsissa on skall tai vaikkapa kommer att, mutta kumpikaan kieli ei virallisesti tunnusta futuurimuotoa.

On -*va, *-vä (esim. "on tekevä") on arkaaista suomea eikä nykykielessä kovin sujuva ilmaisutapa.

 

[Puscutractori]

No eikä ole. Suomen kielessä on preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti sekä passiivi. Näistä ensimmäistä käytetään tulevan ilmaisuna, ja vastaanottajan on asiayhteydestä ymmärrettävä, mistä on kyse. Tulla-verbin käyttö on kiertoilmaisu, aivan kuten ruotsissa on skall tai vaikkapa kommer att, mutta kumpikaan kieli ei virallisesti tunnusta futuurimuotoa.

On -*va, *-vä (esim. "on tekevä") on arkaaista suomea eikä nykykielessä kovin sujuva ilmaisutapa.

No kyllä on. "On tekevä" on arkaaista suomea, kuten sanoit, eikä nykykielessä kovin sujuva ilmaisutapa. Se kuitenkin on futuuri. Samoin suomessa on lukuisia tapoja ilmaista futuuri lauseopillisesti eli käyttämättä siihen varsinaista futuuritempusta. Tiedän, että saivartelen nyt vähän, mutta vastasin vain väitteeseen siitä, ettei suomen kielessä ole futuuria. Kouluopetuksessa ei siis aina kerrota asiaa aivan todenmukaisesti. Tarkoituksena lienee vain tuon "tulla"-futuurin välttäminen. "Nykysuomessa ei ole morfologista futuuria" olisi osuvampi tapa ilmaista asia.

Luettelit tempuksiksi aivan oikein preesensin, imperfektin, perfektin ja pluskvamperfektin. Mutta mitä passiivi listassasi tekee? Ei se ole mikään tempus.

 

[rapster]

Järjestään-sanan väärinkäyttö ärsyttää vaihteeksi täällä. Jatkoajan otteluraporttien usein varsin järkyttävistä kieliasuista valittaminen (välimerkkien ja suffiksien käyttö päin vittua, aikamuodot miten sattuu, yhdysviivojen ja ajatusviivojen käytön hahmotuksen puute jne.) kai on turhaa, koska niitä rustataan vapaaehtoisvoimin, eivätkä läheskään kaikki niitä tekevät edes halaja toimittajan uralle. Sitä paitsi maksetuilta ns. urheilutoimittajilta näkee paikoin vielä hirveämpää kielenkäyttöä – sisällöstä nyt puhumattakaan.

Siltikin: "järjestään" ei ole sanan "järjestäen" murteellinen tai mikään muukaan muoto, vaan ihan oma ilmaisunsa. Kielitoimiston sanakirja kertoo:

Järjestään
1. kaikki tyynni, poikkeuksetta, erotuksetta, järkiään. Oppilaat ovat järjestään hyvää ainesta. Kaikki järjestään.
2. järjestyksessä, järjestelmällisesti, kaikki vuorollaan. Käydä aineisto järjestään läpi. Lue järjestään, älä harpo!

 

[Lohipoika]

Minua on tällainen kielivirhe ärsyttänyt siitä saakka, kun opin asian lukion äidinkielentunnilla. Jos sivulause aloittaa virkkeen, jostain kumman syystä ihmisillä on tapana aloittaa päälause verbillä. Tämä kielivirhe on nimeltää svetismi tai svetisismi eli se tulee suomeen ruotsin kielestä, josta tämä konsukiepre, spotpa vai mikälie opetellaan jo yläasteella. Virheeseen törmää kaikkialla ihan YLEn uutisissa asti.

Väärin

Britanniassahan aatto on arkipäivä, mutta kun joulu- ja tapaninpäivä osuvat viikonloppuun, ovat maanantai ja tiistai siellä kansallisia vapaapäiviä.

Oikein

Britanniassahan aatto on arkipäivä, mutta kun joulu- ja tapaninpäivä osuvat viikonloppuun, maanantai ja tiistai ovat siellä kansallisia vapaapäiviä.

http://yle.fi/alueet/tampere/2010/12/arkivapaat_vahissa_tana_ja_ensi_vuonna_2241903.html

 

[Hemingway]

Jos sivulause aloittaa virkkeen, jostain kumman syystä ihmisillä on tapana aloittaa päälause verbillä.

Ole varma minä aivan en, oletko oikeassa tässä sinä asiassa. Kiistä tietämystäsi en, mutta jonkin verran sitä epäilen.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/10.3.html

 

[Bast]

Minua on tällainen kielivirhe ärsyttänyt siitä saakka, kun opin asian lukion äidinkielentunnilla. Jos sivulause aloittaa virkkeen, jostain kumman syystä ihmisillä on tapana aloittaa päälause verbillä. Tämä kielivirhe on nimeltää svetismi tai svetisismi eli se tulee suomeen ruotsin kielestä, josta tämä konsukiepre, spotpa vai mikälie opetellaan jo yläasteella. Virheeseen törmää kaikkialla ihan YLEn uutisissa asti.

Väärin


Oikein


http://yle.fi/alueet/tampere/2010/12/arkivapaat_vahissa_tana_ja_ensi_vuonna_2241903.html

Ei tuo minun korvaani kovin pahasti särähdä eli ei anna minusta aihetta toimenpiteille. Sanajärjestys on suomessa vapaa ja monasti sen avulla voidaan ohjata lukijan huomio oleelliseen seikkaan.

edit: no tuossa Hemingwayn linkissähän sama asia tuleekin todetuksi.

 

[SGD]

Minua on tällainen kielivirhe ärsyttänyt siitä saakka, kun opin asian lukion äidinkielentunnilla. Jos sivulause aloittaa virkkeen, jostain kumman syystä ihmisillä on tapana aloittaa päälause verbillä. Tämä kielivirhe on nimeltää svetismi tai svetisismi eli se tulee suomeen ruotsin kielestä, josta tämä konsukiepre, spotpa vai mikälie opetellaan jo yläasteella. Virheeseen törmää kaikkialla ihan YLEn uutisissa asti.

Paljon pahempi ja suhteellisen yleinen virhe on tunkea tuohon joku ylimääräinen "niin". Jos huomenna sataa, niin minun pitää mennä autolla.

 

[Loktev]

Nostetaanpa tätäkin ketjua taas ylöspäin. Tämä poliisihomma kun on niin kivaa.

Aamulehden nettisuivuilla oli seuraava otsikko:

Ilves voitti Turussa 2–4 maalein

Minun mielestäni tuosta puuttuu yksi väliviiva, siis otsikon pitäisi kuulua:

Ilves voitti Turussa 2–4-maalein

Jotkut kyllä väittävät että ennen tuota tavuviivaa pitäisi olla välilyönti, mutta itse olen toista mieltä.
Kakkosen ja nelosen väliin tulee ns. "miinusviiva" (PC-koneissa ALT 0150) ja nelosen jälkeen normaali tavuviiva!

 

[Bast]

Nostetaanpa tätäkin ketjua taas ylöspäin. Tämä poliisi homma kun on niin kivaa.

Aamulehden nettisuivuilla oli seuraava otsikko:

Ilves voitti Turussa 2–4 maalein

Minun mielestäni tuosta puuttuu yksi väliviiva, siis otsikon pitäisi kuulua:

Ilves voitti Turussa 2–4-maalein

Jotkut kyllä väittävät että ennen tuota tavuviivaa pitäisi olla välilyönti, mutta itse olen toista mieltä.
Kakkosen ja nelosen väliin tulee ns. "miinusviiva" (PC-koneissa ALT 0150) ja nelosen jälkeen normaali tavuviiva!

Itse asiassa koko otsikko on päin prinkkalaa. Pitäisi lukea Ilves voitti Turussa maalein 4-2.

Voittaneen joukkueen maalit luetellaan aina ensin. Vastaavasti Turun Sanomissa voisi lukea, että TPS hävisi Ilvekselle maalein 2-4.

 

[Erämaan kettu]

Nostetaanpa tätäkin ketjua taas ylöspäin. Tämä poliisi homma kun on niin kivaa.

Aamulehden nettisuivuilla oli seuraava otsikko:

Ilves voitti Turussa 2–4 maalein

Minun mielestäni tuosta puuttuu yksi väliviiva, siis otsikon pitäisi kuulua:

Ilves voitti Turussa 2–4-maalein

Jotkut kyllä väittävät että ennen tuota tavuviivaa pitäisi olla välilyönti, mutta itse olen toista mieltä.
Kakkosen ja nelosen väliin tulee ns. "miinusviiva" (PC-koneissa ALT 0150) ja nelosen jälkeen normaali tavuviiva!

Noinhan se juurikin menee. Tuo ns. "miinusviiva" eli pitempi viiva on viralliselta nimeltään ajatusviiva ja tuo lyhempi "tavuviiva" on virallisesti yhdysmerkki.

e. Välilyönti tulee yhdysmerkin eteen vain ns. sanaliitoissa (vs. yhdyssanat, joiden jälkeen välilyöntiä ei tule), eli esim. cum laude -arvosana, Sota ja Rauha -romaani yms.

 

[Lohipoika]

Voittaneen joukkueen maalit luetellaan aina ensin.

Eikös ne kotijoukkueen maalit luetella ensin?

 

[finnjewel]

Nostetaanpa tätäkin ketjua taas ylöspäin. Tämä poliisi homma kun on niin kivaa.

Aamulehden nettisuivuilla oli seuraava otsikko:

Ilves voitti Turussa 2–4 maalein

Minun mielestäni tuosta puuttuu yksi väliviiva, siis otsikon pitäisi kuulua:

Ilves voitti Turussa 2–4-maalein

Jotkut kyllä väittävät että ennen tuota tavuviivaa pitäisi olla välilyönti, mutta itse olen toista mieltä.
Kakkosen ja nelosen väliin tulee ns. "miinusviiva" (PC-koneissa ALT 0150) ja nelosen jälkeen normaali tavuviiva!

Viivan pituuteen en ota kantaa, mutta joku viiva tuossa kuitenkin on oltava kuten Loktev arveleekin.

Koko ongelman olisi voinut välttää tai tehdä pienemmäksi vaihtamalla sanajärjestyksen:

Ilves voitti Turussa maalein 2–4.

Senkin jälkeen voisi vielä pohtia onko enää välttämätöntä korostaa maalilukujen järjestyksellä Ilveksen olleen vierasjoukkue, kun asia todetaan jo itse tekstissä.

Eli: Ilves voitti Turussa maalein 4–2.

edit. Melko hidas!

 

[Loktev]

Korjasin alkuperäistä viestiäni.
Poliisihomma on yhdyssana!

Vielä tuosta otsikosta sellaista että joku äidinkielenopettajaksi itseään tituleeraava väitti tosissaan että tuohon nelosen jälkeen tulee välilyönti, mutta ei tosiaankaan tule!

Ilves voitti Turussa 2–4-maalein

Oikeammin kylläkin (kuten joku jo täällä kirjoitti) otsikon pitäisi olla

Ilves voitti Turussa 4–2-maalein tai
Ilves voitti Turussa maalein 4–2

 

[pedro]

Viivan pituuteen en ota kantaa, mutta joku viiva tuossa kuitenkin on oltava kuten Loktev arveleekin.

Enpä ota minäkään kantaa viivojen pituuteen. Huomautanpa vain, että käsillä olevat viiva-asiat eivät ole aivan suoraviivaisia, minkä voi todeta esim. Jukka K. Korpelan mainiosta Nykyajan kielenoppaasta, kohdista Yhdysmerkki ja Ajatusviiva, ja vielä samasta tuutista juttu Onko viivoissa ajatusta ja pituutta?

HUOM: juuri, kun olin tarkastamassa, että yo. linkit todella osoittavat oikein, lakkasi palvelin www.cs.tut.fi vastaamasta, ainakin minulle.

 

[Kaukosäädin]

Kumpi on oikein, !? vai ?!?

Mää oon aina käyttäny !?, mutta nykyään näkee useimmiten mallia ?!.

 

[mjr]

Kouluopetuksessa ei siis aina kerrota asiaa aivan todenmukaisesti. Tarkoituksena lienee vain tuon "tulla"-futuurin välttäminen. "Nykysuomessa ei ole morfologista futuuria" olisi osuvampi tapa ilmaista asia.

Tuo tulla-muoto on muuten ihan kätevä joissakin tapauksissa, kun futuuria täytyy korostaa - lienee jäänteitä jostakin muinaisesta kielinationalismista, että germanismeja ja indoeurooppalaisuuksia vilisevästä kielestämme on jollakin satunnaisgeneraattorilla valittu kohtia, joissa niitä ei saa käyttää. Mites muuten tuo tekevä-muoto taipuu monikossa - "me olemme sen joskus tekevät"?

 

[hanu]

Kumpi on oikein, !? vai ?!?

Mää oon aina käyttäny !?, mutta nykyään näkee useimmiten mallia ?!.

Periaatteessa ei kai (Rautio) kumpikaan ole eksplisiittisesti oikein. Eli virke ei oikeastaan voi päättyä kahteen välimerkkiin joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Kieliopillisesti molemmat väärin, tekstin korostuksen kannalta molemmat yhtä oikein.

Kysymys kuuluu: Kumpaa korostat, huuto- vai kysymysmerkkiä. Ja korostaako enemmän alussa vai lopussa oleva merkki.

Tässä viestissä on kaksi virkettä, jotka eivät ole kielitoimiston suositusten mukaisia. "Virallisesti" siis virke ei voi alkaa eli tai ja sanalla. Minun suomeani nuo ovat, ylioppilastutkintolautakunta ei niitä digannut ainakaan 1978, en tiedä miten nyt. Lavi muuttui magnaksi noilla "virheillä".

t. kielivammainen hanu

 

[Vintsukka]

Häkä -> häkän
Räkä -> rään

Nämä tulivat selkärangasta, mutta voivatko nuo molemmat olla oikein? "Hään" ja "räkän" eivät kuulosta hyvältä.

 

[Ioota Rhoo]

Kumpi on oikein, !? vai ?!?

Mää oon aina käyttäny !?, mutta nykyään näkee useimmiten mallia ?!.

Niin kuin hanu tuossa yllä toteaa, kummatkin ovat kieliopillisesti väärin, joten käyttö on ihan oman maun mukaista.

Minä en ole koskaan törmäänyt tilanteeseen, jossa kokisin, että !? tuntuisi oikealta, vaan aina pistän itse ?! tai lukemassani tekstissä pitäisi mielestäni olla ?! tuon toisen vaihtoehdon sijaan.

Tämä johtuu siitä, että ajattelen nuo merkit näin:

?! "kysyy huutaen"
!? "huutaa kysyen"

Ja tuo jälkimmäinen on kyllä hölmö tapa kommunikoida.

Mutta koska tämä on kielipoliisi ketju, niin unohdetaan mutu jutut ja pidetään kiinni säännöistä. Eli ei kahta välimerkkiä peräkkäin.

 

[pedro]

Niin kuin hanu tuossa yllä toteaa, kummatkin ovat kieliopillisesti väärin, joten käyttö on ihan oman maun mukaista.

Minä en ole koskaan törmäänyt tilanteeseen, jossa kokisin, että !? tuntuisi oikealta, vaan aina pistän itse ?! tai lukemassani tekstissä pitäisi mielestäni olla ?! tuon toisen vaihtoehdon sijaan.

Tämä johtuu siitä, että ajattelen nuo merkit näin:

?! "kysyy huutaen"
!? "huutaa kysyen"

Ja tuo jälkimmäinen on kyllä hölmö tapa kommunikoida.

Mutta koska tämä on kielipoliisi ketju, niin unohdetaan mutu jutut ja pidetään kiinni säännöistä. Eli ei kahta välimerkkiä peräkkäin.

Kyse taitaa enemmän olla tyyliseikasta.

Joka tapauksessa, missä kirjoitusjärjestelmä sallii, ei panna kysymysmerkkiä ja huutomerkkiä peräkkäin, vaan päällekkäin: merkin nimi on interrobang (wikipedia) (en tiedä merkin suomenkielistä nimeä), ja sen Unicode-koodinumero on U+203D. Merkin saa HTML-merkkaukseen kirjoitettua loitsulla ‽ Monissa Linux-systeemeissä merkin saa kirjoitettua näppäilemällä ensin Ctrl-Shift-U + heksadesimaalinen koodinumero (pidä Ctrl, Shift ja U samaan aikaan pohjassa, päästä näppäimet ylös, näppäile 2-0-3-D ja vaikka välilyönti tai Enter perään). Jos selaimesi tuntee fontin, jossa merkki on, näet sen tässä: ‽

Muita eksoottisia Unicode-merkkejä kaipailevalle on Alan Wood’s Unicode resources mainio apu. Kuten tavallista, on Jukka K. Korpelalla paljonkin sanottavaa merkistökysymyksistä.