"Lienee olla" ei ole suomen kieltä.
Pelkkä "lienee" riittää. Lienee ei vaadi infinitiiviä koska lienee on sama kuin "on ehkä". Kieliasun voi tarkistaa kätevästi vaihtamalla aina lienee-sanan tilalle "on ehkä".
Lienee olla.
Sen sijaan en ole varma, onko kyrpiä oikein. Miksei kyrvätä tai kyrviä?
"Lienee olla" ei ole suomen kieltä.
Pelkkä "lienee" riittää. Lienee ei vaadi infinitiiviä koska lienee on sama kuin "on ehkä". Kieliasun voi tarkistaa kätevästi vaihtamalla aina lienee-sanan tilalle "on ehkä".
Nyt tuli harvinaisen tymä (!) olo.
Jäähy ehtii päättymään.
Jäähy ehtii päättyä.
Kumpi on oikein vai ovatko molemmat? Onko niillä sitten jotain merkityseroa?
Palstaveli "Pula-ajan Tretjak" kirjoitti SM-liigan siirtohuhut -keskustelussa Peter Tekratista mm.
En ole siis tarkemmin seurannut edes ottamuksia ruotsissa.
Tarkoittaako kirjoittaja ettei hän ole tarkemmin seurannut edes Peterin alkoholinkäyttöä tai peliesityksiä vai kirjoittaako hän mahdollisesti ehkä ruotsin kielen "ottamuksista"?
PS. Ei millään pahalla, mutta oli ihan pakko!
DAF kirjoitti:-tse-muoto on nimeltään prolatiivi, jota usein opetetaan vanhana, käytöstä poistuneena sijamuotona (nykyään sitä pidetään partikkelina.)
Ihan oikein. Olisi pitänyt tarkistaa tuo Petr Tenkrat.
Tietääkö joku muuten miksi se sitten on Peter Stastny? Onko tsekin kielessä jokin logiikka miten näitä nimiä kirjoitetaan vai onko se vain siitä kiinni että kasteessa on sattunut saamaan joko nimen Petr tai Peter?
Tiesittekö muuten, että enää ei puhuta sanaluokasta partikkeli suomen kielenhuollon eturintamassa? On vain adverbeja, vajaasti taipuvia ja taipumattomia. Mutta ei partikkeleita.
Sellaista tuli tässä mietittyä, että miksiköhän osa ulkomaisten kaupunkien nimistä on käännetty suomeksi ja osa ei.
Amerikoissa ei tosiaan ole käännettyjä kaupungin nimiä, vaikka ihan hyvin joku Boston voisi olla "Postoni". Itse asiassa, taitaa olla jopa joku sääntö, ettei kaupunkien nimiä käännetä, mutta maiden nimet käännetään.
Poikkeuksena tuosta on Havanna (Havana). Suomi on käsittääkseni ainoa kieli, jossa tuo kirjoitetaan kahdella n:llä.
Pakko vähän tulla huutelemaan vieraisiin pöytiin tästä pelin poikki viheltämisestä.
Sen verran otan kantaa, että aika monta vuotta tässä Vänttisen, hytösen, louhivaaran, riskan, sipiläisen ja kumppaneiden kiekon tielle syöksyjä katselleena, niin sanottakoon, että ei sitä peliä kyllä poikki vihelletä juurikaan koskaan jos pelaaja kiekosta tällin saa, ellei kyseessä ole nyt tilanne jossa keikko mäjähtää suoraan päin näköä ja hampaat lentelee. Pelaajat kiekon tielle syöksyvät ja usein todella kovia tällejä saavat, mutta harvoinpa noista peli poikki pistetään. Usein seurauksena on se, että yhdellä jalalla tai pahimmillaan polvillaan kontaten ukot siellä pyrkii tilannetta selvittämään ja peli jatkuu. Tietysti silloin jos kiekko tulee niin kovasti, että ukko ei yksinkertaisesti pääse ylös eikä peliä pysty jatkamaan YHTÄÄN niin peli tulisi poikki laittaa jos ei maalitilanne ole päällä.
Kaikkiaan propsit salolle (vai laaksoko se nyt oli?) joka tällin joukkueen puolesta ottaa. Itse arvostan tällaiset pelaajat äärimmäisen korkealle! Hienoa kalpan kannalta, että joukkueesta näitä löytyy, itse olen elänyt vähän siinä uskossa, että kalpalla ei ihan kauheasti näitä "kiekonsyöjiä" porukasta löydy.
Jatkoajan otteluraportti kirjoitti:Ensimmäisen erän alku oli melko avointa peliä, jossa molemmilla joukkueilla muutama puolittainen tekopaikka. Erän puolessavälissä Tapparalle annetaan kaksi perättäistä jäähyä, jossa parhaimmat tekopaikat sai yllättäen myös Tappara, kun sekä Kim Strömberg ja Jukka Peltola pääsevät alivoimalla läpiajoihin. Tapparan viimeistely kuitenkin ontuu pelissä ja ratkaisut jäävät vajaiksi.
Ottelun edetessä pelin hallinta siirtyy entistä enemmän HPK:lle, mutta ensimmäisen maalin iskee kuitenkin Tappara. Antti Kangasniemi antoi oivaltavan syötön maalin takaa ja kun Jouni Virpiö ei heti onnistunut iskemään kiekkoa verkkoon, niin takaa tuli puolustaja Juha Leimu irtokiekolle ja jatkoi pistetehtailuaan. Pelin aikana Tapparan pakit nousivatkin innokkaasti tukemaan hyökkäyksiä aina päätyyn asti.
Samoin omaan korvaani särähtää kun kaupan kassalla maksaessani 18,05 euron laskuani kassatyttö sanoo:
"Kahdeksantoista viisi" tai "Kahdeksantoista ja viisi"
Eipä se paljon kauempaa aikaa veisi jos sanoisi:
"Kahdeksantoista euroa (ja) viisi senttiä"
Tuota Tappara-HPK-pelin otteluraporttia lukiessa tuli taas vastaan se, mikä noissa joskus ärsyttää, eli hyppely edestakaisin eri aikamuodoissa.
Yleensä nuo raportit kai kirjoitetaan imperfektissä, mutta preesensissäkin kirjoitettuja juttuja on tullut vastaan. Silloin toimittaja on ilmeisesti kirjoittanut raporttiaan pelin edetessä ja raportti on ikään kuin talteen merkittyä liveseurantaa. Mutta tuo nykyisessä ja menneessä aikamuodossa edestakaisin hyppiminen ei ole kivaa luettavaa.
Ei menneistä tapahtumista preesensissä kirjoittaminen sinällään ole pahasta. Nk. dramaattinen preesens on silminnäkijäkokemuksen kuvaamiseen oikeinkin hyvä tyylikeino, jolla voisi otteluraporteissa saada vaihtelua mainitsemiisi samankaltaisuuteen ja monotonisuuteen. Onnistunut käyttö vaatii kirjoittajalta toki hitusen enemmän erityisesti aikamuotojen suhteen.Olen pannut saman merkille ja itsekin otteluraportteja, tosin eri lajista, kirjoittaneena, huomaan joskus itsekin erehtyväni kirjoittamaan tapahtumia preesensissä, minkä luonnollisesti oitis korjaan. En usko, että raporttia on kirjoitettu pelin aikana, vaan kyseessä on "urheilujournalismiin" pesiytynyt tyylilaji, jossa menneistä tapahtumista kirjoitetaan preesensissä.
Onnistunut käyttö vaatii kirjoittajalta toki hitusen enemmän erityisesti aikamuotojen suhteen.
Turkin talous ei myöskään ole kunnossa, epäilemättä sinne jouduttaisi pumppaamaan miljarditolkulla euroja, jos maa liittyisi EU:n - summa ollee paljon suurempi kuin vaikkapa Kreikan tukemiseen "lainattu" summa.
Tässä tapauksessa vlad pyrkinee ilmaisemaan tulevaa, siis ennustamaan Turkin EU-jäsenyystä koituvia kuluja, ja mielestäni "ollee" on tähän rakoon ihan käypä ilmaus. Toki sujuvampiakin tapoja löytyisi, mutta kirjoittaja on kaiketi halunnutkin käyttää hieman korkealentoiseta ilmaisumuotoa.Olla-verbin potentiaali on "lienee" eikä "ollee"
Tässä tapauksessa vlad pyrkinee ilmaisemaan tulevaa, siis ennustamaan Turkin EU-jäsenyystä koituvia kuluja, ja mielestäni "ollee" on tähän rakoon ihan käypä ilmaus. Toki sujuvampiakin tapoja löytyisi, mutta kirjoittaja on kaiketi halunnutkin käyttää hieman korkealentoiseta ilmaisumuotoa.
Olet kyllä oikeassa, ja aikani tuota pureskeltua, niin eihän se ihan parasta mahdollista suomea ole. Sitä en tosin väittänytkään. Lienee kävisi tuohon ihan hyvin, ja ennakoiva sävy säilyisi silti.Jos pyrkii hyvään suomenkieleen, ei "ollee" ole missään tapauksessa hyvä ilmaus. Se ei valitettavasti tarkoita mitään. Sana "lienee" olisi tässäkin yhteydessä toiminut hyvin, sillä se tarkoittaa juuri sitä, mitä tulevaisuudessa ehkä (tai todennäköisesti) tapahtuu.
Jep, uskon vladin kirjoitushistorian tuntien, että tämä ei ollut ajatuskatkos, vaan pientä kikkailua kyseisen ilmaisukeinon kanssa. Formaalissa käytössä ehdottomasti punakynää. Tässä yhteydessä, rimaa hipoen jatkoon.Ymmärrän kuitenkin, jos kirjoittaja tarkoituksella käyttää tuota ilmausta. Silloin varmaan ymmärretään, että virallisemmassa yhteydessä "lienee" -sanaa kuitenkin tulee käyttää.
En päästäisi. Tullee olemaan on oikeasti suomea (olkoonkin tankeroa) ja tarkoittaa samaa kuin vladin käyttämä ollee. Lienee-muodolle ymmärrän juurikin Delterin kuvaileman merkityseron.Tässä yhteydessä, rimaa hipoen jatkoon.
En päästäisi. Tullee olemaan on oikeasti suomea