Kielipoliisit

[Miguel]

Minä ainakin käytän kirjoituksissani sanamuotoa kärppäpelaaja, ässäpelaaja ja jokeripelaaja. Kaikki pienellä ja yhteen.

Käytä vaan, mutta väärinhän nuo ovat. Kärpät, Ässät ja Jokerit ovat aivan samanlaisia joukkueiden nimiä kuin vaikkapa Tappara ja JYP, joiden pelureista käytetään nimityksiä Tappara-pelaaja ja JYP-pelaaja. Näin ollen sama logiikka pätee myös Kärppiin, Jokereihin ja Ässiin.

Höpön löpön. Routaisen Sydämen käyttämät muodot ovat oikeakielisiä.

Oikein ovat toki myös Tappara-pelaaja ja JYP-pelaaja. Monikollisten joukkueennimien kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Jokerit-hyökkääjä ja Kärpät-puolustaja ovat sääntöjen puitteissa, Jokeri-hyökkääjä ja Kärppä-puolustaja sen sijaan eivät. Erisnimiä ei muokata.

Jokainen saa tutkailla, kumpi näyttää paremmalta, Kärpät-hyökkääjä vai kärppähyökkääjä.

 

[RtSn]

Jokainen saa tutkailla, kumpi näyttää paremmalta, Kärpät-hyökkääjä vai kärppähyökkääjä.

Kyllä tuo kärppäpelaaja on ainakin minun silmääni parempi vaihtoehto.

 

[Lawless]

Hieman offtopiccia, mutta kyllä paras vaihtoehto mielestäni on sanoa Jokereiden (tai Jokerien tai Jokereitten) hyökkääjä jne.

 

[Jippo]

Jos tuo tuntuu jäykältä, voinee käyttää kankean ilmaisun tilalla pelaajan oikeaa nimeä?

Näinhän se on, mutta ainakin itselläni juttuja kirjoittaessa tulee sellainen tunne, että teksti on luettavampi ja jouhevampi, jos siinä vältetään turhaa toistoa. Toiston välttämisessä mainitut tavat välttää saman nimen esiintymistä ovat kullanarvoisia. Eivät urheilutoimittajat huvikseen kirjoita Jarkko Niemisestä sanoilla "maskulainen", "suomalainen", "tennisässä" jne. Tietenkin sana hän on aika hyvä korvike nimelle myös.

Seuraava keksitty ottelukuvaus on tönkkö, koska siinä on liikaa toistoa.

Finaalin sankariksi nousi vasta 21-vuotias Ville Peltonen. Peltonen aloitti maalitehtailunsa ensimmäisessä erässä, kun Peltonen laukoi Janne Niinimaan laukauksen paluukiekon maalin perukoille.

Toisessa erässä Peltonen onnistui kahdesti. Ensin Peltonen laukoi kaukaa siniviivan takaa. Ruotsin maalivahdin hanska haukkasi tyhjää ja Peltosen veto toi Suomelle kahden maalin johdon. Kolmannessa maalissaan Peltonen sai taustatukea Saku Koivulta ja MIkä Strömbergilta, joiden esityöstä Peltonen sai sijoittaa kiekon tyhjänä ammottavaan maaliin. Peltosen maali syntyi aivan erän loppuvaiheessa.

Näin Peltoselle merkittiin hattutemppu tärkeässä paikassa, sillä Peltonen ei ollut aiemmin onnistunut koskaan tekemään kolmea maalia maaottelussa.

Peltosen onnistunut iltapuhde sai vielä jatkoa kolmannessa erässä, kun Peltoselle merkittiin syöttöpiste Suomen neljänteen maaliin. Saku Koivu kaivoi kiekon nurkasta Peltoselle ja Peltonen haki vetopaikkaa keskisektorilta. Kiekko kuitenkin karkasi Peltosen lavan alta Timo Jutilalle, joka laukoi kiekon maaliin. Näin Peltosen kokonaissaldo pelissä oli 3+1, mikä on Peltosen paras pistemäärä sitten Peltosen juniorivuosien. Samalla Peltonen varmisti turnauksen pistepörssin kärkisijan, sillä ketjukaveri Koivu jäi pinnan päähän Peltosesta.

Nojoo. Mä vähän innostuin. Mutta tää toiston välttäminen on yksi päivittäisistä asioista, joihin toimittajana törmää. Välillä ne välttämiskeinot kieltämättä on tönkömpiä kuin se toisto konsanaan olisi, mutta.. ei oo helppoo.

 

[Leon]

Mutta tää toiston välttäminen on yksi päivittäisistä asioista, joihin toimittajana törmää. Välillä ne välttämiskeinot kieltämättä on tönkömpiä kuin se toisto konsanaan olisi, mutta.. ei oo helppoo.

Totta. Vaikka ei olisi edes toimittaja. Toiston välttäminen ihan päivittäisessä sähköpostin kirjoittamisessakin on välillä yhtä tuskaa. Mielikuvitusta vaan kehiin.

 

[DAF]

Käytä vaan, mutta väärinhän nuo ovat. Kärpät, Ässät ja Jokerit ovat aivan samanlaisia joukkueiden nimiä kuin vaikkapa Tappara ja JYP, joiden pelureista käytetään nimityksiä Tappara-pelaaja ja JYP-pelaaja. Näin ollen sama logiikka pätee myös Kärppiin, Jokereihin ja Ässiin.

Eivät ole väärin. Asiaa on taannoin tiedusteltu kielitoimistosta, joka ilmaisi noidenkin olevan mahdollinen muotoilu. Nimenomaisesti siis kärppäpelaaja, ässäpelaaja, sen sijaan Kärppä-pelaaja ja Ässä-pelaaja lienevät vääriä muotoja.

 

[RtSn]

Asiaa on taannoin tiedusteltu kielitoimistosta, joka ilmaisi noidenkin olevan mahdollinen muotoilu. Nimenomaisesti siis kärppäpelaaja, ässäpelaaja, sen sijaan Kärppä-pelaaja ja Ässä-pelaaja lienevät vääriä muotoja.

Hyvä, että asialle tuli vihdoin selvyys, sillä tämä jäi vaivaamaan jonkin verran. En ollut asiasta varma, joten en halunnut asiasta väitelläkään.

 

[teemu73]

Mitä hittoa? Nyt on useamman kerran osunut silmään KALAMAKSAÖLJY. Eikö tuo nyt kuitenkin ole aina ollut KALANMAKSAÖLJY? Google löytää molempia, mutta ännän kanssa kuitenkin vahvempi kannatus.

 

[East]

Mitä hittoa? Nyt on useamman kerran osunut silmään KALAMAKSAÖLJY. Eikö tuo nyt kuitenkin ole aina ollut KALANMAKSAÖLJY? Google löytää molempia, mutta ännän kanssa kuitenkin vahvempi kannatus.

Kyllähän kalanmaksaöljy on se kaikille tuttu ja helv***n pahanmakuinen tuote. Kalamaksaöljy on sitten jotain ihan muuta, jos sellaista edes on olemassa.

Eli muoto 'kalanmaksaöljy' on periaatteessa oikein, koska kyse on kalan maksasta tuotetusta öljystä eikä jostain kalasta ja maksasta väännetystä tuotteesta. Kyse on ihan puhtaasti merkityserosta.

Kalaöljy on sitten asia erikseen. Sillä ei tietääkseni ole mitään tekemistä kalan maksan kanssa, vaan öljy erotellaan kalan lihasta puristamalla.

Aukesiko?

 

[teemu73]

Aukesiko?

Kyllä kiitos. Kirjoitetaan n siellä välissä kuten kuuluukin. Kalaöljyä käytetään kaiketi lääkkeenä ainakin korkeaa kolesterolia hoidettaessa, mutta on siis ihan eri asia. Tarkkana saa olla.

 

[Rocco]

Miten sanotaan...

Kun minä puhun iästäni ja kaverini puhuu iästään, me puhumme .... mistä? Eli miten taipuu tuo ikä-sana tässä tapauksessa? I´istämme...? Ijistämme?

 

[Leon]

Miten sanotaan...

Kun minä puhun iästäni ja kaverini puhuu iästään, me puhumme .... mistä? Eli miten taipuu tuo ikä-sana tässä tapauksessa? I´istämme...? Ijistämme?

Ettekö voisi puhua naisista, autoista ja urheilusta, niin kuin äijien kuuluu?

 

[Rocco]

Ettekö voisi puhua naisista, autoista ja urheilusta, niin kuin äijien kuuluu?

Totta mooses me puhutaan, mutta kun työkaveri halusi tietää sen sanan taivutuksen, en minä.

Ja koska se on aika hot misu, niin miksen tekisi hänelle palvelusta...

 

[brehme_]

Miten sanotaan...

Kun minä puhun iästäni ja kaverini puhuu iästään, me puhumme .... mistä? Eli miten taipuu tuo ikä-sana tässä tapauksessa? I´istämme...? Ijistämme?

Puhutte siitä kuinka vanhoja olette. Menee siansaksaksi muuten. Myös kirkua-verbin ensimmäinen persoona kuuluu samaan sarjaan ("minä kirjun" ei toteudu millään x:n arvolla). Tietääkseni siis tällaisia sanoja ei ole edes olemassa

 

[Iker]

Ja koska se on aika hot misu, niin miksen tekisi hänelle palvelusta...

Puhutte siitä kuinka vanhoja olette. Menee siansaksaksi muuten.

Näin on, turha vääntää kun voi asian esittää helpomminkin peruspuhekielellä.

Mutta koska kyseessä on hot misu, niin mene silti ihmeessä tekemään hänelle se palvelus, ja anna misulle sitä mitä hän pohjimmiltaan kuitenkin haluaa..

 

[Jone29]

Ei pidä paikkaansa. Kielitoimiston mukaan erisnimet voidaan taivuttaa joko samoin kuin muutkin sanat tai vaihtoehtoisesti sitten niin, että astevaihtelu jätetään huomioimatta.

Eli tarkoittaako tämä sitä, että esim. sukunimen "Liimatta" (okei, myönnetään, oma sukunimi) voi taivuttaa näin:

Liimattan luistimen kautta kiekko pomppi lopulta maaliin saakka.

 

[Jippo]

Miten sanotaan...

Kun minä puhun iästäni ja kaverini puhuu iästään, me puhumme .... mistä? Eli miten taipuu tuo ikä-sana tässä tapauksessa? I´istämme...? Ijistämme?

kyllä tuo "i'istämme" on oikein. Samaa sarjaa on sana "koko", vaikkapa merkityksessä "saako tätä vaatetta muissa.. ko'oissa"

Tässä vielä linkki sivulle, jossa nämä molemmat knopit kerrotaan.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/merkit.html#heittomerkki

 

[Snakster]

Eli tarkoittaako tämä sitä, että esim. sukunimen "Liimatta" (okei, myönnetään, oma sukunimi) voi taivuttaa näin:

Liimattan luistimen kautta kiekko pomppi lopulta maaliin saakka.

Juuri sitä se tarkoittaa.

 

[DAF]

Juuri sitä se tarkoittaa.

Itse asiassa ei tarkoita - kielitoimiston ja Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen mukaan _sukunimeä_ pitää taivuttaa kuten sanaa, ja _etunimien_ osalta näitä poikkeuksia tehdään. Tämän vuoksi "Tuomo Ruutun" on yksiselitteisesti väärä muoto, jota ei pidä käyttää.

Se, että henkilöllä on oikeus määrätä nimensä taivutuksesta on lähinnä urbaanilegendan luonteinen asia, joka pulpahtaa aina silloin tällöin esiin - oikeakielisyyden ja oikeinkirjoituksen näkökulmasta tällaista sääntöä ei ole. Suoraan säännöt koskevat luonnollisesti toki vain suomalaisia nimiä, ulkomaalaisperäisten nimien tuominen kieleen tuo omat ongelmansa ja erikostapauksensa.

Referenssejä tähän nimitaivuttamiseen esim.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html (Kielikello 1/1991)

ja muutamista erikoistapauksista

http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/sukunimet_rapo_repo.shtml
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/sukunimet_lanki_lonka.shtml
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/kaapa.shtml

 

[Kaivanto]

Tuli jostain äskettäin lukemastani lehtiartikkelista mieleeni, että jalkapallon MM-kisojen aikoihin näkee suomenkielisissä teksteissä yhtä mittaa vieraskielisiä muotoja maannimistä Argentiina, Portugali ja Meksiko; "Argentina", "Portugal", "Mexico". Jopa YLEn teksti-tv:ssä oli lohkoarvontojen yhteydessä lohkossa D hetken Portugal. Teki mieli soittaa ja kysyä: "Portugal, missä pelaa???"

 

[Snakster]

Jopa YLEn teksti-tv:ssä oli lohkoarvontojen yhteydessä lohkossa D hetken Portugal. Teki mieli soittaa ja kysyä: "Portugal, missä pelaa???"

Tästä tuli mieleen, että aika monessa yhteydessä on vuosien varrella pistänyt silmään väite, jonka mukaan Portugalissa ja Brasiliassa puhuttaisiin portuguesia. Tai no, onhan se tietysti ihan yhtä oikein kuin kertoa, että Ruotsissa puhutaan svenskaa tai Saksassa deutschea. Näin suomeksi sitä kieltä kuitenkin kutsutaan nimellä portugali.

 

[Kaivanto]

Ohjelmatietojen mukaan Maikkarilla on tänään Venla Gaala. Kuka hän on?

 

[Andrej]

Ohjelmatietojen mukaan Maikkarilla on tänään Venla Gaala. Kuka hän on?

En nyt mene vannomaan, mutta olisko tuo se Gaalan Jussin isotissinen sisko?
http://www.nelonen.fi/jussi06/

 

[Nännimäinen]

Näin suomeksi sitä kieltä kuitenkin kutsutaan nimellä portugali.

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin suomeksihan se on porttukali.

 

[Bast]

Sellainen huomio, että jatkuvasti näkee sanottavan ja kirjoitettavan "jouhevasti" tai "jouheasti". Eihän se nyt ihan väärinkään ole, mutta oikeampi muoto kuuluu "juohevasti" ja "juoheasti". Nykysuomen sanakirjasta molemmat löytyvät, mutta jouhevan kohdalla lukee "ks. juoheva". Niin tai näin, nyt olisi kiinnostavaa tietää sanan etymologia. Mistä tämä juoheva / jouheva oikein on peräisin ja mihin sillä on alkujaan viitattu?