Kielimiehiä, eli tongue mans?

[vilpertti]

I am the tonguemaster! English is going very goodly, swedenish I am not being so very good. In the overstudent tests I was getting Laudatur in English and Cum Laude of in swedenish!

 

[Murmeli]

Lontoo vääntyy ihan kätevästi mutta siinä ne sitten suomen lisäksi onkin. Ruotsia en etes yritä osata, ranskaa puolestaan osaan muutaman sanan verran.

Ainiin, ja tuo emäntä on väittänyt, että olisin ihan erinomainen kielimies.. ;)

 

[rapster]

Jag igen fick M på svenska i överstuderandeexaminen i höst 2000 och det var överrasknande när att jag hade haft E. Jag kan inte förstå hur sensorna var so friggin dumma.

Und Deutsch habe ich gelernt mich für zwei Jahre in Übergrad. Aber das war fünf Jahre sitten.

Francais? Je ne sais pas. Est tu faux?

Ja enklanti kans hallussa.

Eli pseudokielet hanskassa.

 

[TwilightZone]

Suomi - minä osaa huono soomi ... (kirj . M)
Saksa - asunut 95-98, (kirj. pitkästä L)
Englanti - nothing very special (kirj. juuri ja juuri E )
Ranska - asunut 87-92 (kirj. pitkästä E)

ei muuta.
Mutta tämä poika lähteekin tästä nyt hallille :)

 

[Gellner]

Täällähän yllätävän moni osaa venäjää. Missäs olette moisen kielen opiskelleet? Itse opiskelin venäjää aina esikoulusta ylioppilaaksi asti. Viime vuosina kielitaitoni on kyllä päässyt rapistumaan, kun en ole venäjää missään tarvinnut. Muista kielistä ruotsi sujuu aikas hyvin, samoin kuin englanti. Saksasta osaan alkeet ja Stadin slangi on äidinkieleni :D

 

[jta]

Viestin lähetti Tunkki
Näin ollen, ylioppilaskirjoitusten tulokset ja koulussa luetut kurssit eivät ole minkäänlainen mittari siitä, osaako jotain kieltä vai ei.

Juuri näin. Kielen osaamisen mittari on nimenomaan se, kuinka hyvin kyseisellä kielellä pärjää. Ei se, kuinka sujuvasti on opetellut ulkoa kielioppisäännöt yo-kirjoituksia varten.

Itse kirjoitin aikoinani englannista ja ruotsista Laudaturit ja saksasta M:n (vanhoja arvosanoja), joten tuo yo-kirjoitusten mollaaminen ei johdu omista heikoista arvosanoistani vaan ihan käytännön kokemuksesta. Vaikka koulussa päntätäänkin kieliä vuosikausia niiden käyttö on siellä kuitenkin niin vähäistä, että vaikka selviäisikin kirjoituksista virheettömästi voi mennä sormi suuhun kun sitä taitoa oikeasti tarvittaisiin. Kieltä oppii käyttämään vain ja ainoastaan käyttämällä sitä.

 

[finnjewel]

Viestin lähetti Gellner
Täällähän yllätävän moni osaa venäjää. Missäs olette moisen kielen opiskelleet?

Nu ládna, já izutshál rússkii jizýk v instituut'je inastránnyh jizikóv. Stal pirivótshikom. Pósle tavó dázhe zhil pjat´ let v Maskvé.

Nómer pjat' sbórnai kamándai Finljándii Juu-ha Hu-ka-ri udaljón na dvie minútyi za igrói s vysakó pódnjitai kljúshkai.

Hvátit uzhé. Tizhiló bez kirílliki pisát'j.

 

[King]

No Englantia osaan hyvin, Ruotsia pitäisi osata, mutta ei muista kuin muutaman lauseen enää. Englannilla pärjää hyvin melkein kaikkialla ja tästä johtuen en katsonut hyödylliseksi opiskella muita kieliä.

 

[sampio]

Itse tulen toimeen englannilla ja virolla tyydyttävästi, ruotsi menee välttävän puolelle. Saksaksi ja espanjaksi osaisin hoitaa asiani ilman, että minulle myytäisiin huumeita vehnäjauhojen sijasta. Eli englanti, viro ja ruotsi, varauksin saksa ja espanja.

Päivitetäänpä tilannetta hiukan. Englanti on töiden ja yleisen aktiivisuuden vuoksi parantunut jonkin verran. Tai en tiedä muusta, mutta käytän sitä nykyään rohkeammin kuin nuorena kollina. Kuten tässäkin ketjussa on todettu, vain puhumalla oppii puhumaan. Sen tiedän, että virheitä teen ja äännän joitain sanoja pahastikin väärin, mutta olen alkanut uskaltaa puhua, ja se on pääasia.

Viroa en voi enää nostaa englannin kanssa samalle tasolle, koska en ole rääkinüd vägä palju viime aikoina. Ruotsin kanssa on ehkä hiukan sama juttu, tosin siinäkin peikkonani oli puhumispelko. Nykyään ei virheitä pelkää siinä määrin kuin nuorempana, joten voisin tuollakin kielellä tulla jopa paremmin toimeen kuin yo-aikaan, jolloin ruotsi lähti eximiana.

Espanjasta en muista enää kuin yksittäisiä sanoja, saksaa osaan lukion peruilta sen verran, että turistina pärjäisin. Puheesta tai tekstistä en juuri mitään ymmärrä, mutta päätteleminen auttaa jonkin verran ja ainahan sinnepäin olevia sanoja voi tyrkkiä peräkkäin. Edellämainittujen kielien lisäksi osaan sanoa italiaksi ja venäjäksi, notta puhutteko englantia.

Nyt vanhemmiten olen siis karistanut harteiltani pelon puhua vieraita kieliä. En tiedä, mistä moinen peikko tuli, mutta melko tehokkaasti se oli rapauttaa kielitaitoni. Minulla on kuitenkin melko hyvä kielipää, olen opiskellut venäjää, italiaa, espanjaa, saksaa, ruotsia, ja englantia, ja kaikissa noissa aloitin kiitettävällä arvosanalla. Ongelmani oli kuitenkin sanojen opettelu. En vain laiskuuttani jaksanut opetella sanoja, ja tähän katkesi italian ja venäjän opiskelu heti alkuunsa. Espanjan kanssa kävi amk:n alussa samoin, ruotsissa oli jatkuvasti ongelmia sanavaraston kanssa. Englannissakin huomaan kelaavani hyvin usein kiertoilmaisuja, kun en vain muista tai tiedä oikeaa sanaa. Eli syökää sanaa, nuoret!

 

[Troy]

Englanti taittuu hyvin. Ruotsi taittuu huonosti, koska sitä ei ole käyttänyt ollenkaan koulujen jälkeen. Saksasta on hallussa alkeet jollain tavalla. Venäjästä ja italiasta olen myös perusteet opiskellut. Rehellisesti sanottuna Englanti on ainut, jolla voi sanoa ihan kylmiltään pärjäävänsä.

 

[tahtookirjoittaa]

Aika hyvät kielitaidot näyttää porukalla täällä olevan.

Itse väitän tulevani englannilla toimeen.

Ruotsia ymmärrän kohtalaisesti kirjoitettuna sekä ainakin suomenruotsia myös puhuttuna, mutta jos itse joutuu puhumaan, on kieli solmussa aika pian.

 

[palle fontän]

Joskus ammoisina aikoina kesätyöpaikassa vanhat ukot pyysivät kääntelemään englantia, kun heiltä se ei oikein taittunut. Sen jälkeen tuli sitten aina sama kommentti: "Kielimieihiä - klitoris-män".

 

[Sistis]

Joo, englantia ymmärrän suhteellisen hyvin (ainakin tekstiä). Ruotsin olen jo täysin unohtanut, vaikkakin pitäisi jossain välissä yrittää käydä pakollinen TTKK.n ruotsinkurssi.... yo-kokeissa sain seuraavaa: A-Englanti: B, B-Ruotsi: M

Venäjästä osasin joskus aakkoset, mutten enää.

Suomea osaan puhua ilmeisestikin jotenkin, ilmeisesti yhtä hyvin, kuin ruotsia, kun yo-kokeessa tuli äidinkielestä niin ikään M.

Tällaista olen näemmä about 5 vuotta sitten skriivaillut. Huhhuijaa, kuinka aika rientää.

Kielitaito on kehittynyt tuossa ajassa huomattavasti. Ainakin englantia puhun nyt suhteellisen hyvin. Syynä lienee se, että tein melkein 2 vuotta oman alan töitä ulkomaalaisten seurassa ja suuri osa opintoihin liittyvästä kirjallisuudesta oli englanniksi.

Ruotsin kielitaitoa olen toisinaan pyrkinyt kehittämään lueskelemalla Aftonbladetia ja katselemalla TV-Nyttiä. Tuo mainitsemani TTY:n pakollinen ruotsin kurssi tuli suoritettua arvosanalla 3/5.

Nyt olen harrastusmielessä aloittanut omatoimisen saksanopiskelun. Syksyllä ajattelin mennä jollekin kurssille. Kyseistä kieltä en ole koskaan opiskellut ja tällä iällä uuden kielen oppiminen on jo aika hankalaa, mutta jonkinlaisen kielitaidon aion silti hankkia.

 

[Kuvernööri]

Itse olen kuvitellut puhuvani ja ymmärtäväni erittäin hyvin englantia, mutta enpä tajunnut kuinka paljon nämä alueelliset murteet voivat vaihdella:

Perus-englanti: puhe-ymmärrys erinomainen
Amerikan englanti: ymmärrys erinomainen
Brittienglanti: ymmärrys varsin hyvä
Lontoo: ymmärrys varsin hyvä
Lancashire: Melko hyvä, kun keskittyy kuuntelemaan
Scouse: Muutama sana sieltä täältä, sitten päättelyllä ja nyökkäilemällä loput
Irlanti: Ei toivoakaan

Skottiin en ole vielä päässyt lähemmin tutustumaan.

 

[er_bai_wu]

Englanti sujuva, mandariinikiinalla ja ruotsilla selviän myös. Saksaa luen, samoin tanskaa ja norjaa.

 

[Paitselo]

Itse olen kuvitellut puhuvani ja ymmärtäväni erittäin hyvin englantia,

Niinpä, Britanniassa solkataan englantia kovin monella tavalla.
Minäkin luulin hallitsevani tuon kielen suorastaan erinomaisesti - aina siihen asti kunnes jouduin verbaalisesti "vääntämään kättä" erään Newcastlesta kotoisin olevan geordie-laddyn kanssa. Sanoisin että oli hyvin valaiseva koettelemus.

Ensi syksynä ajattelin mennä kansalaisopistoon kielikursseille opettelemaan kiinaa. En kuitenkaan mandariinikiinaa, sitähän nyt hallitsee kuka tahansa, vaan appelsiinikiinaa. Kurssin parhaat saavat kuulemma jaffan.

 

[Viljuri]

Enklanti - voisi mennä paremminkin (ilman aksenttia yms.), ymmärrän kyllä kaiken, jopa jotakin myös Scousesta!
Svenska - virallisella virkamiestasolla
Deutch - alkeet suullisessa presentaatiossa, kirjallinen paremmin (Suomen koululaitos, kele!)
Français - pari kiro- ja lukusanaa, CV:een lipsahtaanee varmasti alkeet... ;)

Sekä jonkin verran suomea.

 

[mikse]

Englanti sujuva, mandariinikiinalla ja ruotsilla selviän myös. Saksaa luen, samoin tanskaa ja norjaa.

Sama juttu akselilla ruotsi vs norja&tanska. Puhumisesta ei tule mitään, koska ruotsinkielisesti ajatellen äännetään ihan miten sattuu. Lukeminen sen sijaan ei tuota ongelmia. Puheesta voi jotain ymmärtää.

Englanti no problem. Saksa ein bißchen.

 

[JuVii]

Suomea osaan kohtalaisesti ainakin puhua ja lukea. Ruotsin taidot olemattomat. Englanti kohtalainen.

 

[Hauptmann]

suomi:Äidinkieleni, kiinnitän erityisesti huomiota alkaa tehdä vs. ruveta tekemään -rakenteisiin

ruotsi:Todella vahvan M:n sain A-ruotsin yo-kirjoituksista. Siitä huolimatta puhuminen ja kirjoittaminen vaikeaa. YO-kirjoituksissa tosin elämäni paras aine (85 pistettä), kun käytin hienoja kielioppirakenteita ja välttelin virheitä.

englanti:Syksyllä kirjoitin ja sain todella vahvan C:n, keväällä olisi todennäköisesti tullut M.

saksa:Tästä kielestä kiinnostuin yläasteella ja kolmestatoista käymästäni saksan kurssista keskiarvo lähempänä 10 kuin 9. YO-kirjoituksissa todella vahva E. Kirjoittaminen ja puhuminen on kuitenkin hankalaa.

 

[Mats Bedö]

Puhun suomen lisaksi suomenruotsia, kanadaa, mexicoa ja belgiaa.

 

[smasa]

Englanti taipuu mielestäni erinomaisesti, sekä suullisesti, kuullun kannalta että kirjallisesti. Ruotsia osaan hyvin ja saksaa tyydyttävästi, vaikka olen lukenut sitä kauemmin kuin. Parasta englannissani on laaja sanavarasto, saksassa sanavarasto taas on melko heikko.

 

[scholl]

Jos puhutaan sujuvana sitä, että pystyy täysin neuvottelemaan työasioissa ja kirjoittamaan niillä kielellä tekstiä (työasiat, aikoinaan tentit jne.) niin silloin suomi, englanti, saksa ja ruotsi.
Espanjaksi menee El País tason tekstin ymmärtäminen ja puhuminen ihan kohtalaisesti, vaikka subjunktiivi ja osittain tekstin tuottaminen onkin ruosteessa. Ranska on pahasti ruosteessa. Hyvä kun ravintoloissa pystyy hoitamaan asiansa henkilökunnan kanssa. Italiaa puhun hyvin vähän, ymmärrän toki melko hyvin.
Muut kielet tosi nihkeätä. Pari sanaa baskikielellä taitaa tulla.

Hävettävää se, etten panosta kieliin tällä hetkellä kertakaikkiaan yhtään. 4-5 kieltä käytän, mutten ylläpidä tai kehitä kielitaitoani lainkaan. Aikoinaan tuli sentään opiskeltua parhaimmillaan kuuttakin kieltä samanaikaisesti yhteensä 20 tuntia viikossa + itseopiskelu päälle.

 

[Tulppu]

Aikoinaan tuli sentään opiskeltua parhaimmillaan kuuttakin kieltä samanaikaisesti yhteensä 20 tuntia viikossa + itseopiskelu päälle.

OT:Oppiiko tuollaisessa enää yhtään mitään vai tuleeko päntättyä huomatakseen että metsään meni? Ok ok...hyvä jos sulta onnistuu, kuulostaa vaan aika sanoisinko turhalta haalimiselta.

Ja takaisin otsikkoon:

Englantia niin että sukulaiset ulkomailla ymmärtävät
Ruotsia niin että ymmärtää teeveen tekstitykset tarvittaessa ja pärjää laivalla ja Tukholmassa (sen yhden pakollisen päänsärkyisen päivän)
Saksaa sen verran että ymmärtää saksaksi kerrottuna miten paperi liikkuu Suomesta etelä-Italiaan
Venäjää sen verran että erottaa sanan sieltä toisen täältä, ja osaa hymyillä ja pyytää anteeksi siltä naapurin nätiltä mimmiltä kun tönäisee sitä "vahingossa".
Ranskaa sen verran että osaa pari viininvalmistajan nimeä ulkoa
Norjaa sen verran että kaverit pohjois-Norjasta nauravat kun kuulevat
Espanjaa sen verran että tuntee itsensä epävarmaksi tilatessaan tapas-ateriaa.

Eli eipä juuri mitään. Mutta pulaan en ole vielä jäänyt.

 

[Anadigi]

Englanti on edelleen vahvin vieras kieli, jonka hallitsen suhteellisen hyvin. Lukeminen, kirjoittaminen ja kuullunymmärtäminen menee keskiarvoltaan luokkaan hyvä.

Ruotsia puhun kohtuullisesti (ainakin rannikolla) ja ymmärrän vaikka skånea. Kirjoittaminen on hankalampaa.

Saksasta osaan alkeet ja ymmärrän ihan kohtuudella luettua. Puhuminen ei suju lainkaan.

Oikeastaan kaikkea kieliosaamistani leimaa käytännön sanavaraston erittäin kapea osaaminen. Englannin sanavarasto on ihan kelvollinen, mutta ruotsin ja saksan suhteen sanavarasto on ylivoimaisesti ongelmallisin osio kielen hallitsemisen suhteen.