KHL - Raha ratkaisee?

[The Original Jags]

Toisaalta jos sarjan yleinen taso alkaa lähentyä NHL:ää, niin uskoisin ainakin osan tähdistä painottavan kovempaa sarjaa palkan sijaan. Jollekin lahjakkaalle kaverille tuo voisi toimia hyvänä korkeakouluna kohti NHL:ää ja ainakin osa kilpailuhaluisimmista ottaisi tällaisen vaihtoehdon, vaikka Sveitsistä saisi saman palkan.

Tämä ei ole realismia vielä useampaan vuoteen. Parhaat tshekkiläiset, ruotsalaiset ja suomalaiset lupaukset tullevat jatkossakin pelaamaan kotimaissaan tai Kanadan junioreissa ennen Pohjois-Amerikkaan siirtymistään.

KHL:n realistinen tavoite on jatkossakin houkutella sarjaan parhaat 22-35 vuotiaat pelaajat, jotka ovat yrittäneet NHL:ssä ilman lopullista läpimurtoa (esim. Jarkko Immonen), tai joiden menestyskäyrä NHL:ssä on ollut kohti alaviistoa (esim. Nikolai Zherdev, Aleksandr Frolov) eikä NHL enää tästä syystä maksa heille kilpailukykyistä palkkaa KHL:ään verrattuna, vaikka molemmat pelaajat (Frolov, Zherdev) halutessaan saisivat edelleen NHL-sopimuksen.

Vaikka pidän KHL:ää maailman toisiksi kovimpana kiekkoliigana, niin käytän tuossa konditionaalia aivan tarkoituksella. Muun muassa kaukalo on niin järkyttävän iso verrattuna NHL:ään, että en näe tuota minään suvereenina vaihtoehtona NHL:ään haaveilevan näkökulmasta.

Minusta vertauksia NHL:ään on turha ottaa esille kaukalon koosta keskusteltaessa. Venäjällä ja Neuvostoliitossa on aina pelattu isoissa kaukaloissa, enkä näe syytä lähteä muuttamaan tätä. Isot kaukalot on osa sikäläistä kiekkoperinnettä.

Toki KHL on kehittynyt aivan järkyttävästi siitä, mitä RSL aikanaan oli.

Kyllä kehitystä tapahtui paljon myös Superliigan aikana. Ei KHL poikkea paljoakaan Superliigasta muuten kuin siten että myös ulkomaisia joukkueita on mukana (Superliigassa pelasi vain venäläisiä joukkueita).

Superliiga perustettiin jo vuonna 1999. Vuonna 1999 Venäjällä oli vain muutama joukkue (Moskovan Dynamo, Magnitogorsk, Kazan, Omsk) jotka pystyivät maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja esim. Suomeen ja Ruotsiin verrattuna. Silti maan jääkiekon vaikeimmat vuodet olivat Superliigan perustamisvaiheessa jo ohi. 1990-luvun lopussa ei nähty enää samanlaista pelaajien joukkopakoa ulkomaille kuin vuosina 1989-1995. Toki on niin, että kun kaikki parhaat olivat jo ehtineet lähteä 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa, ei 1990-luvun puolenvälin jälkeen ollut enää paljon mistä ottaa. Joka tapauksessa 1990-luvun lopussa alkoi esiintyä myös pelaajien paluuta takaisin Venäjälle, esimerkkinä Dimitri Hristitshin, Aleksandr Selivanovin, Valeri Karpovin, Ravil Gusmanovin, Dimitri Kvartalnovin, Aleksei Kudashovin, Oleg Mikultshikin ja kumppaneiden paluu takaisin Venäjälle 2000-luvun taitteessa. He olisivat kelvanneet mihin tahansa eurosarjaan, mutta menivät silti Venäjälle. Tämä oli yksi merkki siitä, että jo 1990-luvun lopussa vaikein aika maan kiekkoilussa oli ohi.

2000-luvun puolella Superliigan taso nousi tasaisesti ja varmaan viimeistään kaudella 2003-2004 sarja oli Euroopan kovatasoisin. KHL:n tapauksessa kyse ei ole nopeasta, suuresta muutoksesta vaan pidemmällä aikavälillä tapahtuneesta kehityksestä.

Rahoitus on nyt aivan toisella mallilla

Kiekkoilun parissa liikkuvan rahan määrä on noussut tasaisesti aina 1990-luvun lopusta alkaen. Superliiga-kauden 2007-2008 ja KHL-kauden 2008-2009 välillä ei ollut tuntuvaa eroa rahankäytön suhteen.

, hallikanta taitaa olla jopa koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen uutta

Kyllä, tämä on totta. Hallikannan nopea uudistuminen (ja ylipäänsä jäähallien ja katettujen kaukaloiden määrän nopea kasvu) on ehkä positiivisin yksittäinen asia venäläisessä jääkiekossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samaan kategoriaan voi myös nousta junnuliiga MHL:n perustaminen, mutta katsotaan muutama vuosi eteenpäin ennen lopullisten arvioiden esittämistä.

Pietari, Minsk ja vastaavat kaupungit ovat mukavia paikkoja, mutta jossain kaukana idässä meno on jo aivan erilaista.

Moskova ja Pietari ovat tietysti omassa kastissaan vapaa-ajan aktiviteettien ja elintason suhteen, mutta ei esimerkiksi siperialainen Hanti-Mansiisk ole yhtään hullumpi paikka elää ja asua, jos vaan kestää sikäläisen ilmaston. Eikä Kazankaan mikään rupukylä taida olla.

- Minne joukkueita perustetaan? Olisiko "eurooppalaissa" kaupungeissa tilausta edes aluksi Vyssnaja-liigan seuroille? Joku vanha teollisuuskaupunki ei varmasti ole miellyttävin paikka asua.

Mitä tarkoitat "eurooppalaisilla" kaupungeilla? Pitää muistaa, että monet Venäjän köyhimmistä alueista sijaitsevat maan länsiosissa eli lähimpänä Eurooppaa. Länsi-Venäjän Smolensk ja Pihkova ovat köyhiä kaupunkeja moniin idän suuriin kaupunkeihin, kuten Jekaterinburg, Omsk ja Novosibirsk verrattuna. Suomea lähellä olevat Vienan ja Aunuksen Karjala ovat syrjäytynyttä ja jälkeenjäänyttä periferiaa myös Venäjän mittakaavassa.

Ei tällaisille alueille voi perustaa KHL-joukkuetta. KHL-joukkueen voi perustaa vain sinne missä on tarpeeksi rahaa, eli kaupungissa pitää olla vähintään yksi vakavarainen suuryritys, joka on valmis polttamaan rahaa KHL-joukkueeseen. Myös infran (mitat täyttävä halli jne.) pitää olla kunnossa.

- Pistäisin helvetisti tarmoa siihen, että suurien eurosarjojen (SM-liiga ja Elitserien etunenässä) kanssa saataisiin selkeät siirtosopimukset. Tällä helpotettaisiin sekä venäläisseurojen taloudenpitoa että luotaisiin selkeät puitteet sille, miten toimitaan. Samoin "euroseuroilla" olisi helpompi toimia, värväyksen "uhriksi" joutuneelle pelaajalle kun ei pahemmin tarvitsisi selitellä syytä miksi hän ei pääse vuolemaan kultaa.

Erilliselle siirtosopimukselle muiden eurosarjojen kanssa ei ole tarvetta. KHL:n sisäinen sääntö, joka kieltää siirtokorvausten maksamisen pelaajista, riittäisi aivan hyvin.

 

[The Original Jags]

Missä olen puhunut, että Granlund olisi ylivoimainen pelaaja KHL:ssä?

No, eikö "tuhoisaa jälkeä" tekevä pelaaja sitten olekaan samalla "ylivoimainen"?

Mihin muuten perustat väitteesi, että 20-vuotias Malkin on varmasti parempi pelimies kuin 20-vuotias Granlund?

Omaan muistikuvaani siitä, millainen pelaaja 20-vuotias Malkin oli viimeisellä kaudellaan Magnitogorskissa 2005-2006.

Eihän Granlund ole edes 20-vuotias. Onko sinulla kristallipallo, josta katsot näitä asioita?

Granlund on nyt samanikäinen kuin Malkin oli pelatessaan Metallurgissa kaudella 2005-2006.

Emme pysty vertailemaan sarjoja, koska sinusta kauden 2005 - 06 RSL on parempi kuin kauden 2011 - 12 SM-liiga. Joten sinun logiikallasi Granlund on parempi, jos hän tekee kaudella 2012 - 13 NHL:ssä 86 pistettä. Jäämme odottamaan tulevaa.

En nyt tottapuhuen ymmärrä, mitä tahdot tällä sanoa.

Eikä kannata edes spelukoida sillä, että Granlund tekisi ensi kaudella NHL:ssä 86 pistettä, koska näin ei tule tapahtumaan.

Mutta se on hyvä, että vertaat Granlundia NHL:n tähtiin, etkä Radulovin tapaisiin rahastajiin ja jäähdyttelijöihin.

Mikä tekee Radulovista jäähdyttelijän?

On myös hyvä, että näin myönnät Granlundin olevan selkeästi Radulovia paremman.

Väärä tulkinta. Radulov on tällä hetkellä Granlundia parempi jääkiekkoilija. Granlund saattaa olla jo vuoden tai parin päästä parempi, mutta ei vielä tällä hetkellä.

 

[The Original Jags]

Mua vähän häiritsee tässä keskustelussa se, että Granlundin hypoteettinen epäonnistuminen perustellaan Jarkko Immosen heikommalla kaudella, kun päinvastaiseksi esimerkiksi kävisi yhtä hyvin vaikka Jori Lehterä, jota tuskin yleisesti tunnustetaan ainakaan reilusti MG:tä paremmaksi pelaajaksi, mutta joka tekee silti heikossa joukkueessa lähes samanlaisia pisteitä KHL:ssä, kuin Granlund SM-liigassa.

Edustanen mielipiteessäni vähemmistöä, mutta Jori Lehterä on tämän hetken paras Euroopassa pelaava suomalainen hyökkääjä. Parempi kuin Immonen ja parempi kuin Granlund.

 

[The Original Jags]

Venäjän taloudellinen nousu on perustunut raaka-aineiden korkeaan hintaan.

Ei yksin siihen, vaan muut tekijät ovat vaikuttaneet samalla.

Siellähän on talous alkanut yskiä ja Yhtenäisen Venäjän suosio rapistunut, kun tuo kehitys ei ole jatkunut.

Jos talous kasvaa tänä vuonna 4%, en laskisi sitä vielä itse yskimiseksi, vaikka 2000-luvun 7-8% vuosittaisista kasvuluvuista onkin tultu alaspäin.

 

[sekolust]

eikä NHL enää tästä syystä maksa heille kilpailukykyistä palkkaa KHL:ään verrattuna, vaikka molemmat pelaajat (Frolov, Zherdev) halutessaan saisivat edelleen NHL-sopimuksen.

Eli siis raha lopulta on kuitenkin se, joka vetää pelaajia KHL:ään. Itse näen loppujen lopuksi melko tuhoon tuomitun yrityksen pysyä kärjessä vain rahalla: tuolloin sarjan taso on alttiimpi taloudellisille heilahteluille ja kilpailijoiden ilmaantumiselle. Vahvan brändin omaava liiga/seura pystyy paremmin vastaamaan haasteisiin; pelaajat kun jo lähtökohtaisesti haluavat sinne. Esimerkiksi nyt useat suomalaiset "rajatapaukset" lähtevät kahden suunnan sopparilla (=rahallisesti järkyttävän huono) taistelemaan NHL-paikasta ilman mitään takuita siitä, että paikka tai miljoonat ikinä osuisivat kohdalleen.

Isot kaukalot on osa sikäläistä kiekkoperinnettä.

Tämä pitää kyllä paikkansa, sitä en kiellä. Itse näkisin kuitenkin asian niin, että tiettyjä traditioita on aina välillä murrettava, jotta mentäisiin eteenpäin.
Lisäksi kiekossa on jo tapahtunut melko suuriakin muutoksia kulttuurin ja tradition suhteen. Esimerkiksi Vitjaz on nyt tuonut goonikulttuuria mukaan, valmennuskulttuuri on ulkomaisten valmentajien kautta "nykyaikaistunut" ja oman käsitykseni mukaan myös harjoittelukulttuuri on ainakin osittain muuttunut.

Pienemmällä kaukalolla saataisiin peliin lisää tempoa ja fyysisyyttä, joka voisi vedota katsojiin uudella tavalla. Mitä itse KHL:ää olen seurannut, niin täkäläinen yleisö kyllä ottaa kovat taklaukset hyvin vastaan. Samoin pienessä kaukalossa taito pääsee aivan eri tavalla oikeuksiinsa: NHL:ssä esimerkiksi Datsyk näyttää osittain siksi niin saatanan loistavalta, että pienessä tilassa hän on ainoita, joka pystyy tekemään noita temppuja.

Vuonna 1999 Venäjällä oli vain muutama joukkue (Moskovan Dynamo, Magnitogorsk, Kazan, Omsk) jotka pystyivät maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja esim. Suomeen ja Ruotsiin verrattuna.

Osittain tätä hain takaata. Kymmenessä vuodessa länsimaissa melko tuntenmton ja osittain rahaton (kuten viimeisin lainaus osoittaa) sarja on noussut maailman toisiksi kovimmaksi ja rahakkaimmaksi, halli-infraa kohoaa järkyttävää tahtia, jopa kokonaisia seuroja haluaa siirtyä sarjaan ja sarja kiinnostaa muuallakin.

Esimerkiksi nyt Tero Lehterä siirtyi sarjaan kaudelle 2003-04. Tuolloin häntä pidettiin suurena uskalikkona, hulluna ja pioneerina. Kun hän Jääkiekkolehdessä kertoili sarjasta, niin suurelle yleisölle kaikki oli uutta ja tuntematonta. Samoin esimerkiksi hallikanta oli aivan toista kuin nyt, puhumattakaan palkoista. Helvetin lyhyessä ajassa on siis menty kovasti eteenpäin ja "mentaalisesti" näkisin kehityksen olleen vuosien 2005-2011 välillä suurempaa kuin vuosien 1999-2004.

Tuota siirtymää itse tarkastelen laajemminkin, kuin vain kausien 2007-08 ja 2008-09 välisenä kehityksenä. Vain totaalinen idiootti uskoisi tuossa ajassa tapahtuneen melko suurelta osin samojen seurojen, pelaajien ja omistajien taholta jotain sellaista, joka olisi räjäyttänyt palkat. KHL:n tuleminen oli kuitenkin lopulta SE juttu, joka on avannut ovia länteen: brändiltään sarja on alusta asti ollut aivan muuta kuin RSL .

Hanti-Mansiisk ole yhtään hullumpi paikka elää ja asua, jos vaan kestää sikäläisen ilmaston. Eikä Kazankaan mikään rupukylä taida olla.

Eivät ole, enkä sitä ole väittänytkään. Hanti-Mansisk on kuitenkin helvetin varakasta ja modernia seutua, joka on mielestäni loistava paikka jääkiekkoseuralle: kaupunki on mitä ilmeisimmin erittäin viihtyisä ja seuralle on tilausta.

Mitä tarkoitat "eurooppalaisilla" kaupungeilla? Pitää muistaa, että monet Venäjän köyhimmistä alueista sijaitsevat maan länsiosissa eli lähimpänä Eurooppaa.

Hain takaata kulttuurillista taustaa ja myönnän ilmaisseeni asian huonosti. Lainausmerkkejä käytin juuri sen takia, että en tarkoittanut maantieteellistä Eurooppaa. Esimerkiksi juuri mainitsemasi alueet ja itselleni tutummat Puolan teollisuuskaupungit eivät mielestäni ole samaa kategoriaa sellaisten kaupunkien kanssa, joilla on oma historia, asumisolot ovat hyvällä mallilla ja kaupungissa on muutakin kuin yksi tehdas ja 10 kerrostaloa. Esimerkiksi Pietarin lasken tähän kategoriaan ehdottomasti.

Jos tuon haluaa yksinkertaisesti sanoa, niin mieti vaikka mukavaa kaupunkia asua. Sellaisia tarvitaan.

Erilliselle siirtosopimukselle muiden eurosarjojen kanssa ei ole tarvetta. KHL:n sisäinen sääntö, joka kieltää siirtokorvausten maksamisen pelaajista, riittäisi aivan hyvin.

Tuo vaikeuttaisi aivan helvetisti kaikkien osapuolten elämää:
- Rahakkaat KHL-joukkueet rupeaisivat todennäköisesti polttamaan vielä enemmän rahaa, hankintoja kun olisi melko vaikea tehdä kesken kauden.
- Osittain edelliseen viitaten, liigajoukkueille tulisi tarpeellisemmaksi vääntää kovia ja pitkiä soppareita ilman pykäliä. Esimerkiksi jos nuo säännöt olisivat nyt voimassa, olisi esimerkiksi Jokerit joutunut sorvaamaan Pulkkiselle niin kalliin pahvin, että hänen ei olisi tarvinnut pykälää neuvotella. Jos täysin vapaan siirtymisen mahdollistava pykälä kesken kauden löytyy nyt vaikka viiden runkopelaajan sopparista, niin menestyvän joukkueen valmentajat ja omistajat eivät kyllä hyvin nuku öitään.
- Pelaajille täysi kyvyttömyys irtautua pykälättömästä sopparista taas haittaisi selkeästi uramahdollisuuksia. Nyt pelaaja voi kuitenkin jo testata omaa "markkina-arvoaan" kesken kauden ja tarvittaessa siirtyä parempien lihapatojen ääreen.
- Neuvottelutilanteet seurojen ja pelaajien välillä olisivat melko mielenkiintoisia. Nyt esimerkiksi tiettyyn siirtosummaan sovitulla pykälällä voidaan tehdä kompromissiratkaisuja.
- Estettäisiin tilanteet, jossa kaikki osapuolet voittavat. Esimerkiksi Vehasen myynti toi Lukolle selkeästi hyötyä taloudellisella puolella, Kazanilla on nyt ehkä Euroopan paras veskari ja Vehanenkin pääsi tienaamaan eläkerahat.
- Hyvin nopeasti vaarana olisi se, että liittojen taholta kiellettäisiin erilaiset vapaan siirron mahdollistavat pykälät. Loppujen lopuksi jokainen liitto, liiga ja seura ajaa omaa etuaan. Tuo ei vaatisi mitään muuta kuin päätöksen, että ilman sopimuksen omaavan seuran suostumusta tai liigan/liiton hyväksymän monenkeskeisen sopimuksen tuomia erivapauksia sopimusta ei voida purkaa kolmannen osapuolen toimesta. Ja jos edes SM-liiga ja Elitserien pistäisivät tällaisen pykälän pystyyn, niin pelaajavirta kyllä kutistuisi aika pahasti.

Itse olisinkin hieman NHL-kasvattajakorvausten tapaisen paperin kannalta. Laitetaan paperiin selkeät päivämäärät ja summat, jotka ovat kaikkia osapuolia sitovia. Jos sopparin omaava pelaaja haluaa siirtyä kesäkuussa, maksetaan hänestä X euroa. Jos taas joulukuussa, niin X+Y. Selkeät pelisäännöt, ei ylihintoja, ryöstökalasteluja tai kiukutteluja hukatusta mahdollisuudesta. Tämän näkisin kaikkien osapuolien kantilta parhaimpana vaihtoehtoehtona, olettaen että summat eivät ole liian alhaisia tai suuria ja päivämäärätkin saadaan järjestettyä jotenkin fiksusti.

 

[king k]

Edustanen mielipiteessäni vähemmistöä, mutta Jori Lehterä on tämän hetken paras Euroopassa pelaava suomalainen hyökkääjä. Parempi kuin Immonen ja parempi kuin Granlund.

öö joo.. edustat vähemmistöä ja vieläpä voisin veikata, että olet aivan yksinäsi tämän mielipiteesi kanssa!

Jori Lehterästä ei tule koskaan, korostan sanaa koskaan esimerkiksi tulemaan NHL-pelaajaa. Tarkemmin sanottuna siis sellaista NHL-pelaajaa, joka on jatkuvasti kokoonpanossa ja pelaa itselleen sopivimmassa roolissa.. Lehterän tapauksessa tämä rooli olisi ykkös tai kakkoskentän sentteri, koska muualla hänen parhaat avut eivät tule esiin. Mikael Granlund taas tulee luultavasti olemaan ensi kaudella Wildin ykköskentässä Mikko Koivun rinnalla, se on melko varma asia. Tai jos ei ykköskentän laituri, niin sitten kakkoskentässä.

En voi kyllä käsittää, että joku voi edes ääneen sanoa Lehterän olevan edes tällähetkellä parempi pelaaja kuin mitä Granlund on.. sekotatkohan nyt Mikaelin ja Markuksen keskenään? Sitten ehkä ymmärtäisin vielä tämän väitteen. Mutta tietenkin jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, myös TOJ:lla.. vaikkakin veikkaan, että Lehterän KHL:ssä pelaaminen vaikuttaa suuresti ko. kirjoittajan mielipiteeseen Lehterän paremmuudesta verrattuna Granlundíin! Jos Jori viskoisi lättyä vaikka esim. Tapparassa vielä, niin saattaisi olla toisin. Ja tämä on vain minun oma pieni mielipiteeni!

 

[Gags]

Edustanen mielipiteessäni vähemmistöä, mutta Jori Lehterä on tämän hetken paras Euroopassa pelaava suomalainen hyökkääjä.

Mutta eikö ole kuitenkin hienoa, että länsimaisesssa demokratiassa ja sivistysvaltiossa voit esittää mielipiteesi, ilman pelkoa siitä että Spetsnaz on aamulla kotiovellasi?

Saatat kaikenlisäksi olla oikeassakin, varsinkin kun Granlund pelaa tällä hetkellä toisella mantereella.

 

[The Original Jags]

öö joo.. edustat vähemmistöä ja vieläpä voisin veikata, että olet aivan yksinäsi tämän mielipiteesi kanssa!

Lehterä on ollut tällä kaudella Euroopan kovimman sarjan selvästi paras suomalaishyökkääjä. Tämän pitäisi jo automaattisesti asettaa hänet ehdolle Euroopan parhaan suomalaishyökkääjän tittelin haltijaksi.

 

[The Original Jags]

Mutta eikö ole kuitenkin hienoa, että länsimaisesssa demokratiassa ja sivistysvaltiossa voit esittää mielipiteesi, ilman pelkoa siitä että Spetsnaz on aamulla kotiovellasi?

Bradley Manning ja Julian Assange saattavat olla tästä eri mieltä :).

 

[Rommeli]

Bradley Manning ja Julian Assange saattavat olla tästä eri mieltä :).

Vaikka perässä hymiö olikin, niin tartun kuitenkin. Et näe mitään eroa mielipiteen ilmaisemisen ja luottamuksellisen/salaiseksi luokitellun tiedon julkaisemisessa?

 

[The Original Jags]

Eli siis raha lopulta on kuitenkin se, joka vetää pelaajia KHL:ään.

kyllä.

Itse näen loppujen lopuksi melko tuhoon tuomitun yrityksen pysyä kärjessä vain rahalla: tuolloin sarjan taso on alttiimpi taloudellisille heilahteluille ja kilpailijoiden ilmaantumiselle.

Raha on ehdoton edellytys kovatasoisen ammattilaisliigan pyörittämiseen missä maassa ja lajissa tahansa. Parhaat pelaajat menevät aina sinne, mistä saa eniten rahaa.

Vahvan brändin omaava liiga/seura pystyy paremmin vastaamaan haasteisiin; pelaajat kun jo lähtökohtaisesti haluavat sinne.

Vahvan brändin luomiseen tarvitaan tosiaan muutakin kuin rahaa. Mutta ilman rahaa ei synny vahvaa brändiäkään :).

Mielestäni KHL:llä on jo tällä hetkellä (myös Suomessa) sellainen brändi ja arvostus kuin sillä tuleekin olla. Sitä pidetään yleisesti maailman kakkossarjana (mitä se onkin) ja myös media seuraa sarjan tapahtumia melko hyvin. Se pystyykö KHL nostamaan brändiään nykyistä korkeammelle riippuu täysin siitä, miten paljon enemmän hyviä pelaajia KHL pystyy vetämään puoleensa nykyiseen verrattuna.

Esimerkiksi nyt useat suomalaiset "rajatapaukset" lähtevät kahden suunnan sopparilla (=rahallisesti järkyttävän huono) taistelemaan NHL-paikasta ilman mitään takuita siitä, että paikka tai miljoonat ikinä osuisivat kohdalleen.

Tähän on tuskin tulossa muutosta aivan heti, koska NHL:ssä itsensä läpi lyöneiden pelaajien ansiotaso on edelleen KHL:n yläpuolella. Lisäksi asiaan vaikuttaa, aivan kuten sanoit, NHL:n brändin luoma vetovoima.

Tämä pitää kyllä paikkansa, sitä en kiellä. Itse näkisin kuitenkin asian niin, että tiettyjä traditioita on aina välillä murrettava, jotta mentäisiin eteenpäin.

En nyt ymmärrä miksi siirtyminen pieniin kaukaloihin olisi "eteenpäin menoa". Neuvostoliitto pystyi aikanaan luomaan maailman kovimman kiekkojoukkueen isoissa kaukaloissa, vaikka sen kiekkoresurssit olivat myös 1970- ja 1980-luvuilla merkittävästi Kanadaa pienemmät. Venäjä ei pärjää Kanadaa vastaan Kanadan apinoimisella vaan palaamalla takaisin kohti vanhaa perinteistä neukkupelityyliä, tietysti moderneja harjoitusmenetelmiä hyväksikäyttäen.

Lisäksi kiekossa on jo tapahtunut melko suuriakin muutoksia kulttuurin ja tradition suhteen. Esimerkiksi Vitjaz on nyt tuonut goonikulttuuria mukaan, valmennuskulttuuri on ulkomaisten valmentajien kautta "nykyaikaistunut" ja oman käsitykseni mukaan myös harjoittelukulttuuri on ainakin osittain muuttunut.

Ulkomaalaisista valmentajista lienee ollut hyötyä KHL:ssä, koska uudet vaikutteet ovat aina hyväksi. Mutta samalla pitää sanoa, että harjoittelussa on tultu valtavasti alaspäin neuvostoaikoihin verrattuna. Nykypelaajat eivät ole valmiita harjoittelemaan yhtä paljon ja yhtä laadukkaasti kuin Neuvostoliiton ajan pelaajat. Ja tämä kyllä näkyy myös jäällä. Pelaajilta puuttuvat samat taidot ja fyysiset valmiudet kuin 20-30 vuotta sitten pelanneilla mestaripelaajilla.

Monet venäläiset kiekkoauktoriteetit kuten Boris Majorov, Viktor Tihonov ja Sergei Gimajev ovat tästä samaa mieltä. Venäläisen pelaajan taitotaso ja fysiikka ovat menneet kovasti alaspäin verrattuna menneisiin aikoihin. Paluu vanhaan on tietysti mahdotonta, koska nykypelaajia ei saada suostumaan samaan armottomaan harjoittelurumbaan kuin 20-30 vuotta sitten pelanneet pelaajat kävivät läpi, mutta jos Venäjä haluaa nostaa kiekkoilunsa tason samalle tasolle kuin mitä se joskus oli, täytyy harjoittelussa tapahtua merkittävä muutos nykyiseen verrattuna. En tiedä ovatko ulkomaalaiset valmentajat vastaus tähän. Tuskin. Muutos täytyy lähteä Venäjän sisältä.

Helvetin lyhyessä ajassa on siis menty kovasti eteenpäin ja "mentaalisesti" näkisin kehityksen olleen vuosien 2005-2011 välillä suurempaa kuin vuosien 1999-2004.

Kyllä, pitää paikkansa. NHL:n työsulkukausi 2004-2005 oli ensimmäinen kausi kun Superliiga alkoi nousta suuren yleisön tietoisuuteen Venäjän ulkopuolella. Sitä ennen sarja oli ollut aika tuntematon monille, vaikka siellä pelasi myös ennen NHL:n työsulkukautta paljon kovia pelaajia.

Esim. kausilla 2002-2004 Superliigassa pelasi jo paljon kovia venäläisiä paluumuuttajia (Sergei Nemtshinov, German Titov, Aleksandr Semak, Dimitri Jushkevitsh, Oleg Tverdovski, Andrei Kovalenko, Valeri Zelepukin, Dimitri Kvartalnov, Aleksei Kudashov, Valeri Karpov, Ravil Gusmanov, Vjatsheslav Butsajev, Aleksandr Koroljuk, Aleksandr Selivanov, Dimitri Hristitsh, Oleg Mikultshik, Andrei Potaitshuk jne.)

Lisäksi sarjassa pelasi jo ennen työsulkukautta myös yllättävän paljon hyviä ulkomaalaisia, erityisesti tshekkejä/slovakkeja (Tomas Vlasak, Pavel Patera, Martin Prochazka, Vladimir Vujtek, Jaroslav Bednar, Jiri Marusak, Jan Caloun, Petr Tenkrat, Jan Benda, Peter Skudra, Jaroslav ja Miroslav Hlinka, David Moravec, Jan Hejda, Dusan Salficky, Tomas Chlubna, Jan Peterek) sekä muutama lähinnä Venäjällä/Ukrainassa juuret omaavat kanadalainen (David Nemirovsky).

Esimerkiksi Suomessa Venäjän Superliigasta ei ennen työsulkukautta tiedetty juuri mitään ja sitä varmaan ylenkatsottiinkin, vaikka sarja oli tason puolesta viimeistään kaudella 2003-2004 Euroopan ykkönen. Suomalaisten yleisempään tietoisuuteen sarja on noussut vasta KHL:n myötä ja varsinkin suomalaispelaajien "invaasion" myötä. Nykyään sarjassa pelaa noin 30 suomalaista.

Eivät ole, enkä sitä ole väittänytkään. Hanti-Mansisk on kuitenkin helvetin varakasta ja modernia seutua, joka on mielestäni loistava paikka jääkiekkoseuralle: kaupunki on mitä ilmeisimmin erittäin viihtyisä ja seuralle on tilausta.

Jep, itse asiassa Hanti-Mansiiskin autonominen tasavalta on koko Venäjän vaurainta seutua, jos vaurautta mitataan bkt/asukas mittarilla. Se menee jopa Moskovan edelle. Hanti-Mansiiskin bkt/asukas on korkeampi kuin Suomessa. Tämä kyllä näkyy tuolla erityisesti infrassa (kuten linkittämältäni sivultakin näkee). Kaikki on viimeisen päälle rakennettu. Kaiken kaikkiaan todella erikoinen keskellä pohjoisen Siperian tundraa oleva "keidaskaupunki".

Tuo vaikeuttaisi aivan helvetisti kaikkien osapuolten elämää:
- Rahakkaat KHL-joukkueet rupeaisivat todennäköisesti polttamaan vielä enemmän rahaa, hankintoja kun olisi melko vaikea tehdä kesken kauden.

Päinvastoin. Liigan sisäisellä siirtokorvauksen kieltävällä sopimuksella päästään tilanteeseen, jossa seurat joutuvat maksamaan vain pelaajien palkat eikä siirtokorvauksia ollenkaan.

- Osittain edelliseen viitaten, liigajoukkueille tulisi tarpeellisemmaksi vääntää kovia ja pitkiä soppareita ilman pykäliä.

Euroopassa on pelaajien markkinat, koska hyvistä pelaajista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa (paljolti johtuen KHL:n vaikutuksesta). Ne pelaajat jotka ovat kiinnostuneita pelaamaan KHL:ssä eivät tekisi sellaisia sopimuksia muihin eurosarjoihin, jotka tekisi KHL:ssä pelaamisen mahdottomaksi pidemmällä aikavälillä.

Jos täysin vapaan siirtymisen mahdollistava pykälä kesken kauden löytyy nyt vaikka viiden runkopelaajan sopparista, niin menestyvän joukkueen valmentajat ja omistajat eivät kyllä hyvin nuku öitään.

Totta, mutta viittaan edelleen siihen, että hyvistä pelaajista on Euroopassa paljon enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Jos esim. SM-liigaseuralle tarjoutuu tilaisuus kiinnittää hyvä pelaaja sopimuksella, joka mahdollistaa vapaan siirtymisen KHL:ään, niin uskon että suurin osa liigaseuroista olisi valmis tähän.

- Hyvin nopeasti vaarana olisi se, että liittojen taholta kiellettäisiin erilaiset vapaan siirron mahdollistavat pykälät.

Tämä on mahdollista, mutta se voisi myös tietää sitä, että pelaajia olisi entistä vaikeampaa saada pelaamaan omassa sarjassa.

Loppujen lopuksi jokainen liitto, liiga ja seura ajaa omaa etuaan.

Nimenomaan. Ja KHL:n etu on se, ettei sen tarvitse maksaa siirtokorvauksia pelaajista. Ainoa järkevä tapa toteuttaa tämä on liigan sisäinen siirtokorvausten kieltäminen.

 

[dana77]

Neuvostoliitto pystyi aikanaan luomaan maailman kovimman kiekkojoukkueen isoissa kaukaloissa, vaikka sen kiekkoresurssit olivat myös 1970- ja 1980-luvuilla merkittävästi Kanadaa pienemmät. Venäjä ei pärjää Kanadaa vastaan Kanadan apinoimisella vaan palaamalla takaisin kohti vanhaa perinteistä neukkupelityyliä, tietysti moderneja harjoitusmenetelmiä hyväksikäyttäen.

Siis dopingin määrätietoisella kehittämisessä ja pelaajien leirittämisellä 11 kuukautta vuodessa, uhkailemisella ja alistamisella?

Lähde: Igor Larvionov.

En usko, että esim Fetisov olisi tietyistä syistä tuohon halukas.

 

[The Original Jags]

Siis dopingin määrätietoisella kehittämisessä

Tähän mennessä dopingista on jääkiekossa jäänyt kiinni suomalaisia, amerikkalaisia ja muistaakseni myös ruotsalaisia. Dopingia käytettiin varmasti kaikkialla jo 1970-luvulta lähtien myös jääkiekossa.

Niitä taitoja mitä sen ajan venäläispelaajilla oli ei hankita dopingin vaan harjoittelun avulla.

ja pelaajien leirittämisellä 11 kuukautta vuodessa, uhkailemisella ja alistamisella?

Neuvostoliiton oma mestaruussarja kesti seitsemän kuukautta, joten väite että maajoukkue olisi ollut "leirillä" 11 kk vuodessa on loogisesti mahdoton.

En usko, että esim Fetisov olisi tietyistä syistä tuohon halukas.

Halukas mihin?

 

[dana77]

Jep, itse asiassa Hanti-Mansiiskin autonominen tasavalta on koko Venäjän vaurainta seutua, jos vaurautta mitataan bkt/asukas mittarilla. Se menee jopa Moskovan edelle. Hanti-Mansiiskin bkt/asukas on korkeampi kuin Suomessa.

Pikaisella googlettamisella selviää, että tällaista totuutta joku nimimerkki levittelee useilla keskustelupalstoilla lähes sanasta sanaan tuon lainatun kohdan kanssa.

Yhtä nopealla googlettamisella selviää, että laskelma saattaa olla hieman hämäävä. Tai siinä mielessä ei hämäävä, että alue on tosiaan Venäjän vaurainta seutua, mutta että se kilpailisi Suomen kanssa:
"Korkein keskipalkka on Hanti-Mansijskin öljyalueella: 15 000 ruplaa (441 euroa)."
http://www.talouselama.fi/liitetyt/ikkuna+eurooppaan+aukeaa/a160871

 

[The Original Jags]

Yhtä nopealla googlettamisella selviää, että laskelma saattaa olla hieman hämäävä. Tai siinä mielessä ei hämäävä, että alue on tosiaan Venäjän vaurainta seutua, mutta että se kilpailisi Suomen kanssa:
"Korkein keskipalkka on Hanti-Mansijskin öljyalueella: 15 000 ruplaa (441 euroa)."
http://www.talouselama.fi/liitetyt/ikkuna+eurooppaan+aukeaa/a160871

Linkittämäsi uutinen on vuodelta 2003. Siis melkein 10 vuotta vanha.

 

[dana77]

Tähän mennessä dopingista on jääkiekossa jäänyt kiinni suomalaisia, amerikkalaisia ja muistaakseni myös ruotsalaisia. Dopingia käytettiin varmasti kaikkialla jo 1970-luvulta lähtien myös jääkiekossa.

Niitä taitoja mitä sen ajan venäläispelaajilla oli ei hankita dopingin vaan harjoittelun avulla.

Hyvä pointti. Noihin tarvittaviin keinoihin pitää siis lisätä kyky välttyä doping-käryiltä.
Larionov tästä kertoi länteen siirryttyään kuinka KGB:ltä löytyi aina puhtaat testitulokset heitä varten.

Taitoja ei hankita dopingin käytöllä, mutta dopingin käyttö mahdollistaa paljon kovemman harjoittelun kuin mitä muuten olisi mahdollista palautumisen, vireystason ym kautta (ei sillä että olisin asiantuntija). Olisit vain ylpeä siitä, että neuvostohuiput olivat yleisesti tunnustettujen taitojensa lisäksi myös ylivertaisia voimaominaisuuksissa suhteessa sen ajan omassa ylivertaisuuskuvitelmissaan pöhöttyneisiin kanukkeihin.

Neuvostoliiton oma mestaruussarja kesti seitsemän kuukautta, joten väite että maajoukkue olisi ollut "leirillä" 11 kk vuodessa on loogisesti mahdoton.

edit: hyvä tuli puheeksi. Eli lisätään listaan myös tarve rajoittaa pelaajien itsemääräämisoikeutta, niin että suurin osa maajoukkuepelaajista voidaan koota samaan seurajoukkueeseen, jolloin heitä voidaan leirittää ympäri vuoden maajoukkueen ehdoilla.

Halukas mihin?

Järjestelmällisiin doping-ohjelmiin, yli-inhimillisiin leirityksiin. Herra on vielä nykyään WaDan pamppujakin.

 

[dana77]

Linkittämäsi uutinen on vuodelta 2003. Siis melkein 10 vuotta vanha.

Jos näin on, niin sitten ei välttämättä pidä paikkaansa. Mikä sinun lähteesi tuolla vauraudelle on?

 

[The Original Jags]

Hyvä pointti. Noihin tarvittaviin keinoihin pitää siis lisätä kyky välttyä doping-käryiltä.

En väitä etteikö Neuvostoliitossa olisi käytetty dopingia. Mutta sitä käytettiin samalla tavalla kaikkialla muuallakin, ja käytetään edelleen (myös NHL:ssä douppaaminen on arkipäiväistä ja yleistä). Pointti on se, ettei Neuvostoliitto saanut mitään etua suhteessa muihin dopingin käytöstä, koska sitä käyttivät kaikki muutkin.

Larionov tästä kertoi länteen siirryttyään kuinka KGB:ltä löytyi aina puhtaat testitulokset heitä varten.

Eli KGB suoritti esim. Suomessa tai Ruotsissa pidettyjen MM-kisojen doping-testauksen?

Meillä asiantuntija piireissä puhutaan myös sellaisesta paikasta kuin "maajoukkue".

Kerrotko sitten mitä se käytännössä tarkoittaa, että maajoukkue oli leirillä 11 kk vuodessa? Miten tämä voi olla mahdollista, jos maajoukkueen pelaajat olivat omien seurajoukkueidensa mukana vähintään 7 kk vuodessa?

Järjestelmällisiin doping-ohjelmiin, yli-inhimillisiin leirityksiin. Herra on vielä nykyään WaDan pamppujakin.

Väärä tulkinta. En kirjoittanut dopingista tai yli-inhimillisistä leirityksistä, vaan harjoittelun koventamisesta ja kehittämisestä. Jos pelaaja ei tähän halua suostua, niin asia on OK, töitä löytyy myös rakennuksilta ja taksikuskiksi voi aina myös alkaa.

 

[The Original Jags]

Jos näin on, niin sitten ei välttämättä pidä paikkaansa. Mikä sinun lähteesi tuolla vauraudelle on?

Miksi muuten linkitit alunperin vuodelta 2003 peräisin olevan uutisen ja esitit siinä esiintyvän tiedon keskipalkasta faktana?

Tutustuin itse aikanaan mielenkiinnosta Hanti-Mansiiskin taloustilastoihin. En nyt muista suoraan mistä lähteestä silloin kaivoin tiedon tasavallan bruttokansantuotteesta. Nyt tehdyn nopean haun avulla kuitenkin törmäsin tähän linkkiin: Siberia Is More Russian than European Russia GeoCurrents

Khanty-Mansi is the richest unit of the Russian Federation, with a per capita GDP of over $50,000.

Maailmanpankin tilaston mukaan Suomen bkt/capita on vuonna 2010 $36,000, eli Hanti-Mansiiskin bkt/capita menee reippaasti Suomen edelle. Jos Hanti-Mansiisk olisi itsenäinen valtio, olisi se maailman rikkaimpien valtioiden joukossa. Alueen vauraus tietysti perustuu Hanti-Mansiiskin samannimisen pääkaupungin pohjoispuolisen tundran maakaasukenttiin, maailman suurimpiin.

 

[dana77]

En väitä etteikö Neuvostoliitossa olisi käytetty dopingia. Mutta sitä käytettiin samalla tavalla kaikkialla muuallakin, ja käytetään edelleen (myös NHL:ssä douppaaminen on arkipäiväistä ja yleistä). Pointti on se, ettei Neuvostoliitto saanut mitään etua suhteessa muihin dopingin käytöstä, koska sitä käyttivät kaikki muutkin.

Ei sitä samalla tavalla käytetty. Esim Suomalaiset pelaajat ovat kertoneet kuinka he oppivat dopingin käytön saloja neuvostopelaajilta Izvestia-turnauksissa, jossa oltiin Suomeen verrattuna valovuoden edellä asiassa.

Itä-blokissa panostettiin asiaan lajeihin katsomatta ihan toisessa mittakaavassa 70- ja 80-luvuilla ja tämä on nähtävissä tuloskehityksissä, ennätyksissä kuin kilpailijoiden ulkomuodoissakin.

Fakta on että NHL:ssäkin on käytetty 80-luvulla dopingia esim loukkaantumista toipumiseen (tästä on tunnustuksia), mutta käytön järjestelmällisyydestä ei samanlaisia tunnustuksia tai todisteita ole. Sinulla on todistusvastuu, että näin olisi.

Sitä odotellessa uskon, että NHL:ssä on dopingin käyttö lisääntynyt ja muuttunut ammattitaitoisemmaksi ja järjestelmällisemmäksi vasta myöhemmin. Toisinsanottuna kilpailun kiristymisen myötä eli silloin kun ymmärrettiin, että douppaaville urheilijoille ei muuten pärjätä. Tämä silmien avautuminen tapahtui pitkälti loikanneiden ex-neuvostopelaajien myötä. Esim. Bure tuli Canucksiin ja voitti suhteelliset voimatestit ylivoimaisesti. Nykyään pohjois-amerikkalaiset ovat tässä varmasti ykkösiä.

Eli KGB suoritti esim. Suomessa tai Ruotsissa pidettyjen MM-kisojen doping-testauksen?

Ei tietenkään, älä nyt ole höpsö. Heillä vain oli keinot vaihtaa testitulokset puhtaisiin joko epärehellisten sisäpiiriläisten avulla tai muuten. Ei minulla faktaa keinoista ole, ainoastaan Larionovin sana.

Kerrotko sitten mitä se käytännössä tarkoittaa, että maajoukkue oli leirillä 11 kk vuodessa? Miten tämä voi olla mahdollista, jos maajoukkueen pelaajat olivat omien seurajoukkueidensa mukana vähintään 7 kk vuodessa?

Hyvä että tämä sinulle varmasti entuudestaan tuiki-tuntematon asia tuli puheeksi. Eli lisätään listaan myös tarve rajoittaa pelaajien itsemääräämisoikeutta. Näin suurin osa maajoukkuepelaajista saadaan koottua samaan seurajoukkueeseen, jolloin heitä voidaan leirittää ympäri vuoden maajoukkueen ehdoilla.

Tule nyt sitten kertomaan kuin Helmut Balderiskin oli mukana ja jonain vuonna oli joku pelaaja siperiasta ja sitten liioittelet heidän ylivoimaisuuttaan (joka on kuitenkin tilastoissa näkymätöntä) ja sitä että kuinka heidän ansiostaan Red Armyn pelaajien osuus oli lähinnä marginaalinen. On nämä keskustelut niin nähty.

Väärä tulkinta. En kirjoittanut dopingista tai yli-inhimillisistä leirityksistä, vaan harjoittelun koventamisesta ja kehittämisestä. Jos pelaaja ei tähän halua suostua, niin asia on OK, töitä löytyy myös rakennuksilta ja taksikuskiksi voi aina myös alkaa.

Silloin ei ehkä kannata käyttää vertauksena vanhaa neuvostojärjestelmää, jonka ulkoiset, leimalliset piirteet ovat muut kuin pelaajista itsestään lähtevä tinkimätön harjoittelu.

Rakennuksille tai taksikuskiksi alkaminen kuitenkin voittaa Siperiaan lähettämisen.

 

[TosiFani]

...Neuvostoliiton oma mestaruussarja kesti seitsemän kuukautta, joten väite että maajoukkue olisi ollut "leirillä" 11 kk vuodessa on loogisesti mahdoton...

ZSKA = Neuvostoliiton maajoukkue, helppoa.

 

[Kaspo]

Hanti-Mansikin bkt/asukas menee tosiaan jopa Suomen edelle, mutta keskikuukausitulo jää kauas taakse. Vuonna 2009 keskikuukausitulo oli vähän alle 800€, GRP/asukas vuonna 2008 sen sijaan yli 50 000 dollaria. Tiedä sitten, kuinka luotettavia tietoja nuo ovat.

 

[dana77]

Miksi muuten linkitit alunperin vuodelta 2003 peräisin olevan uutisen ja esitit siinä esiintyvän tiedon keskipalkasta faktana?

Koska se löytyi googlella (heti tuon keskustelupalstoilla totuutta julistavan tuntemattoman henkilön kirjoitteluiden jälkeen). Vuosilukua siinä ei ollut mainittu missään kohtaa, mutta ymmärrän että sen olisi pystynyt laskemaan Moskovan 300-vuotisjuhlista. Olisi vain pitänyt tietää kaupungin perustamisvuosi.

Tutustuin itse aikanaan mielenkiinnosta Hanti-Mansiiskin taloustilastoihin. En nyt muista suoraan mistä lähteestä silloin kaivoin tiedon tasavallan bruttokansantuotteesta. Nyt tehdyn nopean haun avulla kuitenkin törmäsin tähän linkkiin: Siberia Is More Russian than European Russia GeoCurrents

Aika epämääräinen heitto tuo yli 50 000 dollaria. Mielellään kuulisin tarkan luvun ja ennenkaikkea sen, että mikä toimittajan lähde on ollut. Vai onko hän laskenut tai arvioinut sen itse?

Maailmanpankin tilaston mukaan Suomen bkt/capita on vuonna 2010 $36,000, eli Hanti-Mansiiskin bkt/capita menee reippaasti Suomen edelle.

Tuota...
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan BKT oli vuonna 2010 33 608 euroa eli noin 45 000 silloista yhdysvaltojen dollaria.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

 

[Kaspo]

Aika epämääräinen heitto tuo yli 50 000 dollaria. Mielellään kuulisin tarkan luvun ja ennenkaikkea sen, että mikä toimittajan lähde on ollut. Vai onko hän laskenut tai arvioinut sen itse?

Tuo Geocurrentsin artikkelissa oleva kuva löytyy englanninkielisen Wikipedian Venäjän taloutta-koskevasta artikkelista: Economy of Russia. Kaipa sillä jonkinlaista totuuspohjaa on.

Itse aiheeseen liittyen, olen sitä mieltä, että monilla pelaajilla raha ratkaisee ja niinpä KHL:ssä pelaa varsin paljon huippupelaajia. Kaikille raha ei kuitenkaan ole tärkein syy, mutta tällaisetkin pelaajat saattavat KHL:ään päätyä.

 

[Astna One]

- Pistäisin helvetisti tarmoa siihen, että suurien eurosarjojen (SM-liiga ja Elitserien etunenässä) kanssa saataisiin selkeät siirtosopimukset. Tällä helpotettaisiin sekä venäläisseurojen taloudenpitoa että luotaisiin selkeät puitteet sille, miten toimitaan. Samoin "euroseuroilla" olisi helpompi toimia, värväyksen "uhriksi" joutuneelle pelaajalle kun ei pahemmin tarvitsisi selitellä syytä miksi hän ei pääse vuolemaan kultaa.

Mitään siirtosopimuksia ei tarvita SM-liigan ja KHL:n välillä. Nykyinen käytäntö riittää hyvin. Jos sopimuksenalainen pelaaja siirtyy Venäjälle, maksaa KHL-joukkue korvauksen suomalaisjoukkueelle sopimuksen purkamisesta.

Miettikääpäs esimerkiksi Granlundin tilannetta HIFK:n kannalta. Granlund siirtyy kohta jenkkeihin pelaamaan ja HIFK saa pelaajasta muutama sata tuhatta dollaria, todennäköisesti 200k-300k taalan väliltä.

Ideaalisessa tilanteessa HIFK voisi saada Granlundista jopa 5 miljoonaa taalaa. Väittääkö joku, että NHL:n siirtosopimus on hyvä SM-liigan joukkueille?

NHL:n maksamat "siirtokorvaukset" olivat hyviä vielä 15 vuotta sitten. Nykyään kun pelaajien palkkataso on korkea, ovat nuo siirtokorvaukset lähinnä murusia.