Arvon Cobol,
Jos olisit tutustunut kyseisten sopimusten toisiin pykäliin, olisin osannut erottaa sopimusten soveltamisalat.
En ole tutustunut sopimuksiin lainkaan. En ole myöskään kirjoittanut tutustuneeni. Sinä sen sijaan kirjoitit että et tunne sopimusten tarkempaa sisältöä, mutta olet silti sitä mieltä että ne ovat erilaisia. Kopioin siksi ao. kohdat ja kysyin miten ne ovat erilaisia. Nyt kerrot tuntevasikin sopimusten tarkemman sisällön. Eroa siis on.
Mitä tulee sinua kiinnostavaan verosuunnitteluun, en valitettavasti pysty ilmaiseksi asiassa konsultoimaan kun en tunne verotuksen tätä puolta lainkaan. Jos maksat sanokaamme 10 000 euroa, uskon että saan aikaiseksi kohtuullisen esityksen aiheesta erään tuntemani verojuristin kanssa. Heittoni siitä, että ulkomaalaisten joukkueiden olisi mahdollista kiertää Suomen verottajan näkemystä muuttamalla omia sopimuksiaan ja rajaamalla palkanmaksussa Suomen ulkopuolelle voi olla perusteetonkin.
Ydin on kuitenkin aivan muualla. Jostain syystä siitä ei puhuta tai kirjoiteta. Miksi ei?
Tietääkseni yksikään ulkomaalainen joukkue ei ole maksanut Suomeen veroja pelkästään siitä ilosta, että on Suomessä käynyt pelaamassa, joten seuraan mielenkiinnolla miten verottaja toimii vai toimiiko lainkaan ja jos toimii, millaisiin käytännön soveltamisongelmiin tai eriarvoisuuksiin tämä johtaa eri maista tulevien joukkueiden osalta. Samoin kiinnostaa se, millaisia mahdollisia muutoksia verottajan toiminta ja tulkinnat aiheuttaisivat jatkossa ulkomaalaisten joukkueiden ja niitä edustavien maiden sopimuspolitiikkaan Suomen ja kyseisten maiden välillä.
Erityisesti kiinnostaa se, miten Suomen verottaja määrää veron KHL-joukkueelle, joka ei saa Suomessa pelatessaan tuloja (vaan pelkästään menoja) eikä sen pelaajat saa Suomessa pelatessaan palkkaa siitä, että pelaavat nimenomaan Suomessa. Millaisiin vähennyksiin verottaja katsoo pelaajien olevan oikeutettuja ja mihin tarkalleen perustuu veronmaksuvelvoite summineen. Onhan sillä kaiketi eroa ainakin vähennysten osalta, jos Moskovan kamariorkesteri konsertoi Helsingissä ja kukin muusikko saa siitä esityksestä kertakorvauksen 5 000 euroa verrattuna siihen, että KHL-joukkue pelaa Helsingissä josta ei makseta erilliskorvausta lainkaan, mutta pelaajalle aiheutuu tästä työstä henkilökohtaisia menoja.
Verottajaa leikkivän Taneli Lallukkan näkemyksetkin ovat höttöisiä. Hän kommentoi omaa blogiaan, siten että "sama pätee muihinkin urheilulajeihin, olipa sitten kyseessä joukkue- tai yksilöurheilu. Ulkomailla asuvan henkilön tulee maksaa Suomeen veroa tulostaan, joka perustuu urheilemiseen Suomessa." Jos näin on, miksi verottaja ei ole asiassa ryhtynyt laajempiin toimiin vaikkapa jalkapallon osalta, jossa kansainvälisiä otteluita on pelattu kymmeniä joka vuosi tai jääkiekon MM-kisojen osalta, joita on Suomessa pelattu säännöllisesti. Parina viime syksynä Suomessa on vieraillut useita huippujoukkueita (Barcelonasta alkaen), joten miksi näiden suhteen ei ole nostettu veroja pöydälle? Jos kyse onkin pelkästään KHL:sta ja Venäjästä, onko verosopimusta syytä muuttaa siten, että eri maista tulevat joukkueet ovat samalla veroviivalla? Ja jos on syytä muuttaa samanlaisiksi, kumpaan suuntaan: ei veroja vai lisää veroja?
Nämä ovat oleellisia kysymyksiä, mutta miksi niitä ei käsitellä lainkaan ja miksi media kuten Suomen Kuvalehti ei nosta kokonaisuutta esille vaan kirjoittaa pelkästään KHL:stä ikään kuin juuri KHL olisi ongelma ja muu seurajoukkue- ja maajoukkueurheilu hoitaisi verovelvoitteet jos sellaisia pitää ylipäätään hoitaa? Ennen KHL-aikaa Suomessa on pelattu säännöllisesti maaotteluita kymmeniä vuosia ja seurajoukkueiden erilaisia sarjoja (kuten jääkiekon CHL ja sen edeltäjät, UEFA Cup ja nykyinen Eurooppa liiga, jalkapallon Champs) säännöllisesti.