KHL tulee tuhoamaan näillä päätöksillä jääkiekon Euroopasta.
Ei jääkiekko Euroopasta mihinkään tule tuhoutumaan. Jos KHL:n taloudellinen vetovoima säilyy tai vielä kasvaa nykyisestä tulee se heikentämään muiden liigojen tasoa, mutta jääkiekon tuhoutumisesta ei voi puhua.
Liian nopea laajentuminen alueille, joilla ei ole omia kiekkoperinteitä ja pelaajia (Milano, Zagreb, Gdansk ja yleensäkin liian monta seuraa) on tuhoksi muille Euroopan sarjoille ja niiden tasolle, kun pelaajat pitää sieltä hankkia.
Toistaiseksi vain Zagreb ja myös Donetsk ovat seuroja, missä pelaajarunko on täytynyt ja täytyy rakentaa käytännössä kokonaan ulkomaalaispelaajien varaan. Gdansk ja Milano eivät tule pelaamaan KHL:ssä tulevalla kaudella eivätkä välttämättä koskaan.
KHL:n laajentumista "uusiin" kiekkomaihin ei tule nähdä negatiivisena asiana, koska se voi kasvattaa jääkiekon suosiota näissä maissa. Kroatiassa on vain muutama areena/katettu halli. Kenties KHL:n saapuminen maahan luo maan päättäjille paineita rakentaa maahan lisää kaukaloita ja sitä myöten lisää harjoittelumahdollisuuksia junioreille?
Tämä ei tee hyvää jääkiekolle Euroopassa, jos perinteisten kiekkomaiden pääsarjojen taso laskee raskaasti, kuten nyt on jo esimerkiksi Suomessa käynyt, kun KHL-seurat hankkivat isolla rahalla kenet haluavat.
Tämä on totta ja muut sarjat tulevat kärsimään. Mutta ei KHL:n tehtävä ole välittää Euroopan muista sarjoista vaan ainoastaan itsestään. Toistaiseksi KHL on kuitenkin maksanut pelaajista kunnon siirtokorvauksia.
Tässä on asetelmat kääntyneet ikäänkuin päälaelleen. Vuosina 1990-1997 Venäjältä lähti ulkomaille joka vuosi kymmeniä pelaajia. Kovatasoinen Neuvostoliiton mestaruussarja tyhjeni pelaajista muutamassa vuodessa. Pelaajia ja myös valmentajia siirtyi kymmenittäin NHL:ään, AHL:ään, IHL:ään, ECHL:ää, Sveitsiin, Saksaan, Suomeen, Ruotsiin, Ranskaan, Itävaltaan, Italiaan ja jopa Hollantiin ja Englantiin.
Suomi kuului silloin muiden mukana Venäjän sarjojen kovimpiin kuppaajiin. Jopa Suomen II divisioonaan tuli silloin muutaman kymmentä venäläispelaajaa.
Monet silloisen Venäjän mestaruussarjan joukkueet joutuivat pelaamaan kokonaan 18-20 vuotiailla pelaajilla (heitäkin poistui valtavasti Kanadan junioriliigoihin) ja yli-ikäisillä pelaajilla, jotka eivät enää kelvanneet minnekään ulkomailla.
1990-luvun pahimpina vuosina jääkiekon kuolema ei ollut kovin kaukana Venäjällä. Lajin ainoa pelastus oli se rakkaus mitä venäläiset tuntevat jääkiekkoa kohtaan. Sadat valmentajat tekivät työtä 1990-luvun kauheina vuosinakin ilmaiseksi ja rakkaudesta lajia kohtaan. Neuvostoliiton perintönä saatu vankka pohja pelasti jääkiekon. Vaikka moni huippuvalmentaja lähti pois, useat huippuvalmentajat silti jäivät ja jatkoivat työskentelyään kurjissakin olosuhteissa. Uusia pelaajia ei enää pystytty kehittämään kuten Neuvostoliitossa, mutta silti Venäjä pysyi edelleen kilpailukykyisenä jääkiekkomaana.
Pahimmat vuodet maan kiekkoilussa kuten yleensä koko elämässä olivat 1992-1998. Tilanne alkoi kohentua vuosina 1997-1998 kun Venäjälle alkoi ilmestyä oligarkkeja, jotka alkoivat rahoittaa kiekkojoukkueita. Yksi ensimmäisistä "oligarkkijoukkueista" oli Magnitogorsk, josta metallipohatta Viktor Rashnikov teki Euroopan rikkaimman seuran jo 1990-luvun lopulla. Samoihin aikoihin Venäjälle alkoi ensimmäisen kerran palata sellaisiakin pelaajia, jotka olisivat kelvanneet mihin tahansa NHL:n ulkopuoliseen sarjaan, kuten esimerkiksi Aleksei Kudashov, Valeri Karpov, Ravil Gusmanov, Dimitri Jushkevitsh, Oleg Tverdovski ja Oleg Mikultshuk.
2000-luvun nopean talouskasvun myötä myös panostukset kiekkoiluun lisääntyivät Venäjällä nopeasti ja maahan alkoi ilmestyä yhä uusia vakavaraisia, jopa rikkaita kiekkoseuroja. Venäjän Superliiga oli todennäköisesti Euroopan kovatasoisin kiekkosarja jo kaudella 2003-2004, vaikka tätä ei ainakaan Suomessa silloin vielä tiedetty, vaan silloiseen Venäjän liigaan suhtauduttiin jonkinlaisella ylenkatseella.
Minusta KHL:n ei tule tuntea huonoa omaatuntoa muiden liigojen kuppaamisesta jo siksi, että muutkin kuppasivat Venäjän sarjaa aivan surutta ja paljon pahemmin 1990-luvulla. Ei tässä mistään "kostosta" ole kysymys, mutta samalla pitää tiedostaa se, että Euroopan muiden sarjojen taso ei ole KHL:n vastuulla. Jos haluatte pitää pelaajanne maksakaa heille parempaa liksaa.
