Mainos

Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 613 539
  • 67 897
K

Kiekkokatsoja

Porrasperä. Mankelithan piti olla alla että irtos karvanoppia unohtamatta. Olihan se takatuuppari aina naisten mieleen.
Piti jälleen muistella.. mutta muistaakseni mulla ei ollut karvanoppia. Wunderbaum oli hetken hajustamassa.
Ei pitäisi muistella, sillä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.
Mitä tarkoittaa mankelit alla?
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aika vaisu meno ollut teillä jos klo 16 pystyt palstalle kirjoittamaan vielä ilman typoja. Itse en olisi aikoinaan penkkaripäivänä (vuosi oli 1995) moiseen kyennyt kun aamupala oli Ural Moccaa ja Stolisnajaa (luokassa ennen ysiä aamulla, kun pitihän sitä vahvistusta ottaa ennen kuin laulettiin opettajille hassuja (typeriä) lauluja).

Ajattelin muuten että tänään voisi käydä vaikka katsomassa penkkarimeininkiä illalla, mutta täällähän on hitto penkkarit vasta viikon päästä. Ihan typeräksi mennyt tämä touhu kun eri aikoihin vietetään bileitä eri puolilla Suomea.

Joo ei neljältä enää pitäis pystyssä olla. Mä sammuin omissa penkkareissa kolmelta iltapäivällä, mutta nousin ylös kuin Hesus ja jatkoin niin kauan kunnes sammuin uudestaan. Syy tähän oli tietysti se, että soitettiin bändin kanssa koko koululle, ja piti ottaa vähän rohkaisevaa pontikkaa. Rumpaloinnit meni ihan putkeen, mutta bäkkärillä rupes vähän nuppi pimenemään.
 

Zodiac

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thunder Bay Bombers
Piti jälleen muistella.. mutta muistaakseni mulla ei ollut karvanoppia. Wunderbaum oli hetken hajustamassa.
Ei pitäisi muistella, sillä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee.
Mitä tarkoittaa mankelit alla?

Mangels vanteet. Eihän sillon aikonaan ollut rahuskaa kun audimiehillä näihin kevytmetalli vanteisiin.
 

D.Santon

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga.
Omissa penkkareissa sammuin (muistaakseni) kuuden maissa. Välikuoleman jälkeen jatkui taas. Vaikka ei kai se dokaus mikään oletus ole. Nykynuorilla taitaa olla holin käyttö vähenemään päin muutenkin.
 

Glove

Jäsen
Penkkarit on siinä mielessä huonot bileet, että ne on keskellä pelikautta. Nyt saattaa joku pelikaveri tunnistaa, mutta mitä väliä. Perjantaina penkkarit, illan mittaan pullo kossua pohjiksi ja sitten baariin. Olin kotona noin neljän aikaan lauantaiaamuna ja bussi pelireissulle lähti Raksilan hallilta 6:30. Onneksi matkalla (Oulu-Savonlinna) ehti hyvin nukkua. Pelin tulosta en kyllä muista. Pelin jälkeen ajettiin vielä Varkauteen jossa yövyttiin ja sunnuntaina oli peli. Osa porukasta lähti katsastamaan paikallista menoa ja minä jäin pelikaverin kanssa hotellille tuhoamaan toisen pullon kossua. Onneksi homma ei silloin ollut niin vakavaa, nykyään tuommoisesta hommasta varmaan lentäisi joukkueesta ulos. Minä sain vain valmentajalta vinoilua kun lämmittelyn aikana piti käydä jatkuvasti hörppäämässä vettä.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
En minä tainnut penkkareissa mitään alkoholia juoda, karkkeja kyllä söin ja sentään osallistuin siihe rientoon, aika monet muut tommoset koulujutut skippasin koska olin jo silloin epäsosiaalinen mölli joka viihtyi paremmin himassa tai jossain kaverilla pelailemassa ku jossain ison joukon juhlissa tai häppeningeissä. Jotkut siellä penkkaritouhussa tais olla kännissä, mutta muistaisin että useampi ei ollut. Ja minun penkkarit sentään oli joskus viime vuosituhannella. Varmaan kaikki ne kännissä penkkareissa olleet on nykyään jotain juoppoja, eikä kaltaisiani menestyneitä suurmiehiä.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En minä tainnut penkkareissa mitään alkoholia juoda, karkkeja kyllä söin ja sentään osallistuin siihe rientoon, aika monet muut tommoset koulujutut skippasin koska olin jo silloin epäsosiaalinen mölli joka viihtyi paremmin himassa tai jossain kaverilla pelailemassa ku jossain ison joukon juhlissa tai häppeningeissä. Jotkut siellä penkkaritouhussa tais olla kännissä, mutta muistaisin että useampi ei ollut. Ja minun penkkarit sentään oli joskus viime vuosituhannella. Varmaan kaikki ne kännissä penkkareissa olleet on nykyään jotain juoppoja, eikä kaltaisiani menestyneitä suurmiehiä.

En ole menestynyt suurmies, mutta en vielä juoppokaan. Ei meidän penkkareissa sentään kaikki kännissä olleet. Lähinnä vaan bändin jäsenet ja pari nörttiä jotka oli löytäneet jostain punaviiniä. Tämäkin viime vuosituhannella. Kai nuo nuoret nykyään osaa ilman viinaakin juhlia.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
En ole menestynyt suurmies, mutta en vielä juoppokaan. Ei meidän penkkareissa sentään kaikki kännissä olleet. Lähinnä vaan bändin jäsenet ja pari nörttiä jotka oli löytäneet jostain punaviiniä. Tämäkin viime vuosituhannella. Kai nuo nuoret nykyään osaa ilman viinaakin juhlia.

Juopot aina sanoo ettei ne oo juoppoja. Oot siis melko todennäköisesti juoppo. Niin kai minäkin, sitten.

Nykyajan nuoret eivät tosiaan enää dokaa, ne piikittää kokaiinia silmään, niinku Sofia Belorf ja Samu Haber. Jääkiekkoilijatkaan eivät dokaa enää nenäänsä rosamunda-perunaksi kuten Matti Hagman, vaan ne työntävät sinne heroiiniruiskuja kuten Jori Lehterä. Kukaan ei enää dokaa, paitsi juopot. Kohta nekin varmaan alkaa polttamaan lsd:tä ja nuolemaan amfetamiini-tarroja.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Yhteistä monille elämänsä päihteen ympärille rakentaneiden puheille on tuo vapaus. Yhteistä on myös se totaalinen näkökyvyttömyys sille, miten ahtaan vankilan on itselleen niistä pulloista kasannut.
Itse valitsin aikoinaan ns. vapauden ja välit katkesi moniin ihmisiin (perhe) jotka eivät enää kestäneet minun ryyppäämistä. Hemmetti kun yrittivät estää aikuista ihmistä olemasta oma itsensä ja elämästä. Ja loput ihmissuhteet vaan jäi viinan jalkoihin kun en jaksanut ylläpitää niitä. Minun vapaus oli lopulta sitä että torkuin, lepäsin päivät ja yöt kai nukuin (samaa sontaa kaikki). Kerran päivässä piti olla sen verran tolpillaan ja jaksavana että sai Alkosta haettua uuden satsin ja kaupasta valmisruuan (jonka usein jätin syömättä). Kyllä, vapaa olin kuin taivaanlintu pullo kaulassa, siivissä ja jaloissa.

Minulla on noin vuoden jakso josta on jokseenkin hatarat muistikuvat. Ei ollut perheen juhlia (synttärit, nimpparit) jaksottamassa elämää eikä ystävien kanssa tehtyjä juttuja muistoja tekemässä. Oli vain viina, minä ja sohva&sänky. Kaikki vaan alkoi hajota kun äitini katkaisi välit ja samalla meni isä ja veli vaimoineen ja siskokin otti etäisyyttä... Ei ollut enää hirveästi syytä tsempata (perheen takia olin yrittänyt vähän olla järkeväkin). Reilun vuoden elin vitun vapaata elämää ja sitten... yhtäkkiä jonain päivänä vaan en enää jaksanut ja pyysin apua... keneltä muualtakaan kuin äidiltäni. Ei se vieroittuminen alkoholista kerralla käynyt. Mutta tie oli avattu ja olen pärjännyt melko hyvin. Ei sitä viinapirua saa enää tuolta aivoistani poistettua mutta olen oppinut sitä taltuttamaan. Kun sen kuitenkin tietää että sen viinan kanssa on vain hetken hauskaa ja sitte siitä tulee pakkomielle, kaiken täyttävä ja lamaannuttava aine. Paras yrittää pysyä erossa.
 

Reverent

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaupungille päin tänään kulkiessani huomasin, että tällainenkin instituutio kuin penkkarit on vielä olemassa. Samalla tuli muisteltua omia penkkareita 32 vee sitten:
- edesmenneeltä iskältä sain ruinattua kohtuullisen kalliin (myöhemmin tajusin) viskipullon matkaevääksi, jonka myin parin hörpyn jälkeen pois.
- Lavalla heiluessa oli vitun kova pakkanen.
- Yks hyvistä ystävistä simahti ajojen jälkeen silloin upouutteen Hansa-kortteliin, josta poliisi korjasi kaverin putkaan.
- Tampereella Ilveksessä majoitus ja tod.näk. ensimmäinen ja viimeinen kerta mun elämässä, kun tullaan hotellihuoneesta kädestä pitäen hakemaan naapurikämppään punkkahommiin.

Pistetään tähän samaan. Hieno ja rehellinen kirjoitus @Iisoppi :lta.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
@Iisoppi tiedän mistä puhut. Ihan noin pahaksi ei mennyt, välit on säilyneet joka suuntaan. Rajoilla, mutta kuitenkin. Jatketaan uutta, helpompaa, eloa. Eikös näin?
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos miettii sitä ihan oikeaa oravanpyörää, niin onhan se tavallaan aika karua touhua, kun pitää aina kelailla, että mistä sitä viinaa saa tällä kertaa lisää. Meillä nynnyillä on eri elämänvaiheita milloin oravakin poistuu toisinaan pyörästä, mutta ringissä se oravana oleminen taitaa olla ihan päivittäistä.

Parempi se kait on olla se orava pyörässä kuin se orava muuntajassa.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Ihan noin pahaksi ei mennyt, välit on säilyneet joka suuntaan. Rajoilla, mutta kuitenkin. Jatketaan uutta, helpompaa, eloa. Eikös näin?
Minulla on katkenneet välit kyllä onneksi palautuneet kun aloin olla selvinpäin. Äiti ei vaan aikoinaan enää jaksanut esittämistäni, valehtelua ja sitä että olin kaikista lupauksista huolimatta aina krapulassa tai kännissä. Hän näki esitykseni lävitse. Hän vaan sanoi ettei halua nähdä minua enää silmissään kun olen niin epäluotettava. Ja minä lähdin enkä taakse katsonut. Ja siinä samassa meni muitakin jotka olivat väsyneet minun juomiseen. Ja kuitenkin se nainen (äiti) vastasi kun soitin että en jaksa enää. Ja auttoi minua jaksamaan ja selviämään. Ja aina kun olen harmissani hänen sanoistaan niin yritän muistaa miten hän tuli kun soitin ja auttoi. Loppujen lopuksi sitä kai loputtomiin rakastaa omaa lastaan. En tiedä, olen lapseton.

Edit. Ystävät jäi siis kun en jaksanut pitää yhteyttä. Olin niin omassa maailmassani että ohitin heidän yhteydenpitoyritykset.
 
Viimeksi muokattu:

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Itse suosin "suklaasilmää". Rakkaalla mestalla on monta nimeä.
Kaverini näkee baarissa erästä jumalatarmaisen kaunista tummaihoista naista. Olen minäkin sen naisen nähnyt. Eivät ole jutelleet keskenään, katseita vain vaihdeltu, eikä siis tiedä edes nimeään. Sanoi aiemmin mulle että "neekeri oli taas baarissa". Se vaan kertoi kenestä on kyse. Tummaihoinen sanana olisi jotenkin liian jäykkä muoto sanoa kaverille nopeasta kohtaamisesta. Sanoi se joskus sitten, että pitäisi keksiä joku muu nimi sille kuin neekeri. Sanoin, että suklaapupu kuvaisi hyvin. Sittemmin on sanonut sillä nimellä eli näin se maailma muuttuu.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Taidan vaihtaa duunipaikkaa.

Edellisessä duunissa olin joka viikko milloin (yleensä) Frankissa tai Brysselissä tai Lontoossa. Tai jossain. Vaihdoin duunia ja sanottiin ettei tarvitse reissata.
No. Viimeiset 4 viikkoa: 7 päivää Stogis. 4 päivää Oslo. Pari Köpiksessä. Tämä viikko Lahti, Tampere. Maanantaina Lpr, ke Turku. Seuraavalla viikolla olisi taas Stogis.
Pitäkööt tunkkinsa.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Kesätöitä pitäisi varmaan etsiä tai olisi pitänyt jo, mutta en jaksa koskaan ryhtyä siihen hommaan työpäivän jälkeen. Toisaalta työkokeilussa on jo puhuttu hieman jatkosta myös tämän nykyisen työkokeilun jälkeenkin vielä. Mutta tämä nykyinenkin työkokeilujakso vielä niin alkutekijöissään että ei mitään sen isompaa olla puhuttu jatkosta vielä. Ei esimerkiki siitä millainen uusi pesti olisi. Työkokeilua taas, työtä palkkatuella tai jotain ihan muuta.

Sanovat työkokeilua ilmaistyöksi lähes tulkoon mutta en tiedä enää onko asia ihan niinkään. Oli iloinen yllätys kun selvisi paljonko PAMin työttömyyskassa maksaakaan korvausta työkokeilusta. Puhutaan kuitenkin loppu peleissä ihan saman suuruisista summista kuin mitä saisin normaalissa palkkatyössäkin. Yhteensä saan yhdeltä työkokeilupäivältä korvausta noin 73 euroa mikä on ihan kiva summa. Kun miettii siis paljonko saisin korvausta palkkatyössä, keittiöalalla ja vieläpä vain kuuden tunnin työpäivältä.

Mutta valitettavaa on ettei PAMin työttömyyskassa maksa tuota korvaustaan loputtomasti vaan itse asiassa raja voi tulla vastaan hyvinkin pian. Alle 50 päivän päässä on jo se että ansiopäivärahan päivät täyttyvät. Ja Kelan maksama korvaus taitaa sitten olla paljon pienempi. Mutta en tiedä, en haluaisi vielä miettiä niin pitkälle asioita vaan nauttia tästä ajasta kun saan korvausta lähes kuin palkkaa. Tosin ei tämä työkokeilusta maksettava korvaus mitään eläkettä kartuta kai tai muuta sellaista?

Töissä oli eilen pienellä porukalla puhetta sairauksistanikin. Porukkaan kuului muun muassa keittiön emäntä. Siis ihan sellain hyvällä mielellä oli puhetta ja ei siitä mieltä pidä pahoittaa. Eikä mitenkään liian syvällisesti ollut puhetta. Keittiön emäntä vain totesi että ei minusta (enää ainakaan) huomaa että olet ollut sairas. (siis minulla on ollut niitä mielenterveyssairauksia muutama vuosi sitten). Ja tämähän on vain hienoa kuultavaa, sitä on kuntoutunut siis aika hyvin jo. Sanoin sitten itsekin että kyllähän minä yllättävänkin hyvin esimerkiksi jaksankin töissä kyllä.

Töissä ollut tällä viikolla jollain tavalla varsin työntäytteinen viikko. Mutta olen silti ihan tykännyt olla töissä. Työpaikkaan tuli tällä viikolla taas kaksi uutta työntekijää ja sekin on kai hieman sekoittanut pakkaa ja lisännyt kiirettä kun muiden työntekijöiden on pitänyt heitä perehdyttää. On ihan kiva että on taas perjantai ja seuraavat kaksi päivää voi vähän levätä ja hengähtää.

Vähän töissä mietityttää tuo kun olen niin vähäpuheinen ihminen. Haluaisin olla monien muiden tavoin suulaampi mutta se ei ole niin helppoa ja luontevaa kaikilta. Töissä kyllä silti mielestäni pärjään, uskallan avata suuni ja kysellä asioista silloin kun on tarvetta mutta aika vähän puhun töissä sitten muuten. Olen sellainen aina ollut aiemmissakin työpaikoissani. Paitsi se yksi vanhainkoti oli poikkeus lopulta, siellä olin töissä vuodet 2007-2015 ja pääsin siellä sitten paremmin juttuun lopulta.

Aluksi sielläkin olin vielä hiljaisempi kuin tässä nykyisessä paikassa mutta lopulta ihmiset tulivat tutuiksi siellä ja rohkenin senkin vuoksi alkaa puhumaan enemmän. Sekä minun rohkeuttani lisäsi se että Facebookissa työkaverit halusivat minut lisätä kaverikseen ja aloin siellä tulemaan ihmsille tutuiksi. Oli sitten helpompi puhua livenäkin.

Toivon että täällä nykyisessäkin työpaikassa alan puhumaan enemmän koska oikeasti se vaivaa minua. Minua on aina vaivannut vähäpuheisuuteni koska haluaisin kyllä olla suulaampi tapaus myös. Mutta ehkä tuolla työkokeilupaikalla se ottaa hieman aikaa, mutta ehkä se siitä sitten lopulta taas kun väki sielläkin tulee enemmän tutuksi.

On hieman vähentynyt muuten tämä kirjoittamiseni tännekin. Olen työpäivien jälkeen sen verran väsynyt etten jaksa miettiä mitä tännekään kirjoittaisi sekä keskittyä siihen. Mutta nyt heräsin jo viideltä aamulla ja kun olen aikas pirteä yleensä aamuisin niin nyt oli hyvä hetki kirjoitella tännekin kuulumisiaan.
 
K

Kiekkokatsoja

Olisi pitänyt ryhtyä postin pääjohtajaksi. Palkka 37500e/kk.
Se on enemmän, kuin monen vuosipalkka.
Ai niin, onhan tuo työ vaativaa. Voi joutua "pää pölkylle", kuten syksyllä kävi.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Olen Levillä. Mökki on iso. Tässä mökissä on viisi naista, yksi homo (joka paradoksaalisesti ei pidä miesten seurasta suuremmin) ja sitten minä. Piti olla toinenkin lihaa syövä raavas äijjäuros täällä mukana, mutta oli kovassa kuumeessa. Sain matkalla tänne kuulla, että jää kotiin.

Vähän on sellainen olo, että mitähän sitä sitten. Perseet olalle ei ole vaihtoehto, koska en jaksa. Eilen illalla join kaksi tölkkiä olutta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös