Oravat kuuluvat Suomen luontoon ja niinpä toisinaan myös lintujen ruokintapaikalleni,. Mutta kyllä hieman harmittaa ahmatit, kalliiksi käyvät nuo elätit, perhana.
Haluan pitää ruokintani klasista vahtaamisen eli itseni kannalta mukavalla eli rahanarvoisella, mutta myös lintujen kannalta mahdollisimman turvallisella paikalla. Tässä on siten muutamia raja-arvoja asemoinnille, ja oravien käteväjalkaisuus kuin myös keksimiskyky näyttää pystyvän haastamaan arveen talvesta toiseen. Vaikka yritän minkälaisia uusia säätöjä, viritelmiä, niin seuraavana vuonna joku orava on aina automaatilla tai lintulaudalla rohmuamassa.
Ne pienehköt perkeleet harrastavat jotain evoluutiontapaista, ehkä vanhemmat opettavat tai luultavasti fiksummat katsovat tarpeeksi pitkään kun tollo yrittää kavuta liukasta putkea pitkin lintulaudalle: jotenkin seuraava sukupolvi siinä samperi soikoon onnistuu...
Oravannahoista saisi puolestani alkaa maksamaan jotain rahuskia, on niitä tullut kasvatettua jo liikaa.
Minä en pysty kykenemään oravia harventamaan, ei luontoni riitä. Dilemmaa pukkaa tästäkin, ikävää on maailmassa elää.
Lis: hommaan ammattimiehen ja maksan tuon Kotikuusen kaadon ensi kesänä: siellä näitä ylimielisiä Tontinhaltijoita on siinnyt jo vuosikymmeniä, lyhyt matka kotipesästä safkalle talvellakin. Ja syöneet lintujen poikaset keväällä ja kesäisin.
arveeta alkaa kyrsiä just nyt, kuusi lähtee ja kurre-mulkut kanssa. Mä myrkytän ne kaikki.