Mitä siis tapahtuu, jos jatkoajalla tulee jäähy? Ainoa mahdollisuus lienee pelata 4v3 sitten. Aika hölmöähän se olisi niin kuin koko sääntö, mutta kaiken järjen mukaan noilla mennään.
Samalla joku voi kertoa miksi tasapelit eivät käy. Miksi pitää kehitellä kaikkia ihmeellisiä sääntöjä jonkun ratkaisun hakemiseksi. Ratkaisuhan se tasapelikin on.
Sivukorvalla kuulin YLE Puheen urheiluohjelmassa, että toimitaan juuri noin. Ja jos toinenkin saman joukkueen pelaaja saa rangaistuksen, niin sitten pelataan 5v3. Kahdella kenttäpelaajalla ei pelata.Mitä siis tapahtuu, jos jatkoajalla tulee jäähy? Ainoa mahdollisuus lienee pelata 4v3 sitten. Aika hölmöähän se olisi niin kuin koko sääntö, mutta kaiken järjen mukaan noilla mennään.
Eikös jäähyltä tuleva pelaaja saa jäädä silloin kentälle ja pelataan 4v4 kunnes tulee pelikatko. Sitten taas jatketaan 3v3.Mutta siitä ei ollut puhetta, kuinka jatkoajalla menetellään rangaistuksen päättyessä, jos peli on tuolla hetkellä käynnissä. Pitääkö yhden neljästä pelaajasta kiiruhtaa vauhdilla ulos kaukalosta, kun vastustajan rangaistus päättyy? Ja jos ei ehdi, tuomitaanko rangaistus koska joukkueella on liikaa pelaajia kentällä?
Mutta siitä ei ollut puhetta, kuinka jatkoajalla menetellään rangaistuksen päättyessä, jos peli on tuolla hetkellä käynnissä. Pitääkö yhden neljästä pelaajasta kiiruhtaa vauhdilla ulos kaukalosta, kun vastustajan rangaistus päättyy? Ja jos ei ehdi, tuomitaanko rangaistus koska joukkueella on liikaa pelaajia kentällä?
Olenpa ollut aikanaan pelissä, joka päättyi perusajan jälkeen tasatulokseen. Ja kolmannen erän päättyessä oli molemmilla joukkueilla jäähy. Jatkoaika sitten aloitettiin säännön mukaan kuitenkin 4 vs 4 ja jäähyjen päättyessä pelaajat palasivat jäälle. Tarkoitus, että seuraavalla katkolla palataan siihen 4 vs 4 tilanteeseen.
En nyt mitään varsinaista ketjua omalle asialleni löydä, vinkatkaa vain, että mihin ketjuun tämä menisi paremmin.
Ilmoittauduin tässä vähän aikaa sitten avoimen yliopiston kurssille kasvatustieteiden peruskurssia opiskelemaan, kun tavoitteena on lyhyemmällä tai pidemmällä aikavälillä päästä ihan oikeaan yliopistoon sisään. Kurssi alkaa tossa ensi viikolla ja vähän stressaa, että kuinka pojan käy. Vuoden aikatauluun ei siis sisälly "kuin" 25opintopistettä ja kahden tunnin tapaaminen kerran viikossa. Ite kun olen ihan pihalla näistä yliopisto asioista, kysyn, että kuinka paljon vaativampi koulu ylipisto on suhteessa lukioon ja yleisesti ottaen vaatiiko tuon 25 opintopisteen saaminen kasaan mitään mahdotonta? Samalla toki käyn töissä, joka vie oman energiansa. Mielellään kuulisin sellaisten kanssa kirjoittajien mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka ovat yliopisto kursseja suorittaneet, toki en kiellä muitakaan kommentoimasta.
Kiitän paljon etukäteen!
Omalla kolmen viikon biletyskokemuksellani sanoisin, ettei vaadi mitään ihmeitä. Vielä vähemmän ihmeitä uskon vaativan, kun kyseessä on kasvatustieteet, sinänsä mitään väheksymättä. En siis ole vielä yhden yhtä kurssia suorittanut, mutta saihan tähän kommentoida. Asioihin pääsee kuitenkin lähtökohtaisesti paremmin kiinni, kun ne keskittyvät lukiota kapeammalle kaistaleelle, vaikka vaikeampia olisivatkin.
Tehdään oletus, että sekä teekkarifuksi että humanisti/kasvatustiedefuksi suorittavat molemmat vuoden aikana 60 opintopistettä. Tässä täytyy tietää mikä on fuksi. Sen löytää googlella. Tai kusella/sammuneena koulun nurkalta kello 02:43 tyypillisenä to-pe-yönä.
Numerollisestihan tuo opintopinnamäärä on sama. Mutta hommahan menee vaativuuden osalta niin, että siinä missä teekkarifuksin 60 pinnan työmäärä vertautuu yhden risteilylaivan rakentamiseen, on humanistifuksin 60 pinnan työmäärä yhtä kuin viikonloppuristeily kyseisellä teekkarifuksin rakentamalla paatilla seuraavana kesänä sinä ainoana viikonloppuna, jolloin ei tarvitse Mäkkärissä käännellä hampurilaispihvejä.