Usko, toivo ja... Kauko, suurin niistä on Kauko.Paljastettakoon, että parrankasvu minulla paljastui 45-vuoden iässä... eli mikään ei ole mahdotonta.
Minäkään en väitä, että rouva olisi erityisen ilahtunut ollut moisesta "villityksestä", mutta jokin lisä se minulle oli pitkällä matkalla itsensä löytämiseen.
Onhan tässä sitten jokunen vuosi sitten aikaa odotella. Kaveripiirissä eräällä kasvoi aikoinaan tuuhea parta jo yläasteiässä. Ihmeellistä on elämä (ja geenit).