Varmasti nykyinen systeemi asettaa kulttuurin tekijät eriarvoiseen aemaan. Mutta eivätkö ne aina ole olleet? Jos ajattelen sitä aikaa kun leijonat söivät kultturellit, niin varmaan keisarin viihdyttäjällä on ollut suosikin asema verrattunta vierailevaan teatteriryhmään tai puiseen runoilijaan, joka on vetänyt jotain värssyä. Ihmiset maksavat ja käyvät niissä tilaisuuksissa joissa viihtyvät, sitä on turha valtiovallan ohjailla. Runokirja kannattaa aina rustata vaikka se ei myisikään, perintö jälkipolville jää aina.
On ja ei ole. Siis aikanaanhan jotkut kiertävät teatterit eli käytännössä kädestä suuhun. Moni taiteilija kuten nyt vaikka Picasso, mistä tulee muuten loistava tv-sarja Discoveryltä, eli antamalla taidettaan vastineeksi ruoasta jne. Minä en ymmärrä taiteesta sen itsensä takia, anteeksi vain
@Turha Kaukalo. Minusta taiteen pitää palvella jotain tarkoitusta ja se ei palvele sitä tarkoitustaan jos se ei pärjää nykyajassa, eli markkinataloudessa. Taide taiteen takia on vain tekotaiteellista paskaa. Taide sellaisena mikä myy ihmisille, on taas kannattavaa. Se ei millään tavalla rajoita taiteen monimuotoisuutta, mutta se pakottaa taiteen kehittymään laadullisesti paremmaksi ja ihmisystävällisemmäksi. Minä ainkain kyseenalaista hyvinkin paljon sen mitä jollain kissantappovideolla voidaan yhteiskunnallisesti tai muutoinkaan vaikuttaa. Siinä pääsi vain kissa päiviltä, tuli kohu, mutta mikään ei kuitenkaan muuttunut, oliko siis mitään järkeä? Ei ollut.
Ne loput voi sitten harrastaa jos niin haluaa, kuten kaikki muutkin ihmiset harrastavat asioita. Ei meille muille makseta siitä että me harrastetaan, kyllä me maksetaan itse siitä että saadaan harrastaa. Tai no itse olin tuossa hetken sellaisessa asemassa että kyllä mulle maksettiin siitä että harrastin. Mutta se onkin poikkeus kokonaisuudessa.