Kop... kopkop.Kyllähän sen huomaa jos kuuntelee vähänkään tarkemmin. Jos Metallica soittaa Onen niin on taattua että Lars mokaa tuplabasarit.
Ihan näitä en huomaa, paitsi toki silloin kun huomaa että joissain livevedoissa selkeästi irrotellaan vaikka joissain sooloissa tms. Mutta ihan lauluissa huomaan aina sen kun Floor Jansen laulaa AINA Nightwishin keikoilla Shudder Before the Beautiful -biisissä yhden kohdan väärin. Pitäisi laulaa "Deep silence and the notes", niin Floor laulaa "Deep silence between the notes". Toki tuo on ymmärrettävä moka koska se lauletaan muuten kertosäkeessä aina tuolla jälkimmäisellä tavalla, paitsi yhden kerran...Tätä tulee aina mietittyä miltähän tuntuisi olla asiakas konsertissa mikä huomaa, jos joku soittaa väärän nuotin.
Tätä tulee aina mietittyä miltähän tuntuisi olla asiakas konsertissa mikä huomaa, jos joku soittaa väärän nuotin. Jääkiekko-ottelussa on helppo havannoida, jos joku menettää omalla alueella kiekon erheen seurauksena ja siitä syntyy maali.
Konsertissa kaikki sujuu aina hyvin ja kaikilla on mukava ilta. Mistä sen edes voisi huomata, kun se erheellinen nuotti korjataan kuitenkin nopeasti jollain asteikon vieressä olevalla.
Jääkiekossa tulee maali ja mainoskatko, niin ei voi jäädä epäselväksi mitä tapahtui.
Kaikeksi harmikseni 95-elokuvaan ei ole otettu joukkueeseen yhtään etnistä diversiteettiä. Minne katosi Mannerheim-kupla?
Mokomatkin rasistit.
25. päivä tätä kuuta ilmeisestikin.Milloin se ensi-ilta nyt on? Olen Helsingissä parin viikon päästä ja pitääkö tässä nyt vielä johonkin elokuviin raahautua.
Mitä pitää tehdä? En ole nukkunut kahteen yöhön, jos tämä lasketaan. Tuntuu että tulisin hulluksi, aivot kiehuvat eivätkä suostu rauhoittumaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän stressaan sitä. Tuskanhiki päällä koko ajan, ja paniikki. Aamulla töihin.
Täytyi katsoa urbaanista sanakirjasta mitä tuo tarkoittaa. Mutta ei, en ole käyttänyt eläissäni mitään huumausaineita, enkä juonut muuta kuin vettä tänä viikonloppuna.Lopeta piiskan käyttö, sillä pitäis helpottaa.
Joo, juuri tuollaista se oli kahdeksasta yhteen. Yhdestä eteenpäin homma meni niin, että tein kaikkeni rauhoittaakseni ja väsyttääkseni itseni esimerkiksi lukemalla kirjaa tai katsomalla rauhallisia videoita. Silmät alkoivat painaa ja aloin yrittämään nukkumista. Joka kerta yritys tyssäsi viiden minuutin-vartin päästä päälle iskevään tuskanhikeen, joka seurasi stressiä kun uni ei tullutkaan.@Shard Mulla oli joskus kaameessa flunssassa sama homma. Aina kun laitoin silmät kiinni nukkuakseni aloin jo nähdä unia ennen kuin nukahdin ja säpsähdin aina "hereille". En nukkunut muutamaan yöhön ja sitten oli pakko hakea imovanea, että sai aivot rauhoittumaan ennen nukkumista.
Jätkät hei. Ryypätkääpä viikko ja kuunnelkaa Suojelusenkeli. Kuka muka pystyy olemaan itkemättä? Näyttäkää sen jätkän kuva mulle. Siis eihän normaalisti miehet silleen tunteile, rakastu tai sure, mutta onneksi tää aine on keksitty. Ja suurin itku ja suruhan on paljon positiivisempi juttu kuin suurin ilo. Helevetin mahtavaa. Krapulan jälkeen sulla on aina ikävä sitä krapulaa.
Mitä pitää tehdä? En ole nukkunut kahteen yöhön, jos tämä lasketaan. Tuntuu että tulisin hulluksi, aivot kiehuvat eivätkä suostu rauhoittumaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän stressaan sitä. Tuskanhiki päällä koko ajan, ja paniikki. Aamulla töihin.
Kuulostaa jokseenkin tutulta, tuo työstressi. Minullakin on vastuu kasvanut viimeaikoina, ja lisäksi on täytynyt opetella uudenlaisia hommia. Ensimmäistä kertaa elämässäni ovat työt ilmestyneet mieleen kotonakin. Väsymys on kasvanut kovasti syksyn mittaan, mutta viime viikonloppu oli jotain uutta.Itsellä oli nukkuminen erittäin vaikeaa pari kuukautta, yöunien ollessa tuona aikana 2-5h, mutta yleensä pe-la yön sain nukuttua hyvin. Firmassa työnkuva muuttui ja olen joutunut opettelemaan oikeastaan kaiken itsenäisesti ns. kantapään kautta, varmasti apuakin olisi saanut, jos olisi pyytänyt, mutta kun luonne on mikä on niin tehdään vaikeamman kautta. Yö mennyt normaalisti siten, että klo 23 nukkumaan ja klo 1-4 herääminen ja sen jälkeen päässä pyörii kaikenlaista, joka esti nukkumisen täysin. Päivät ollut sellaista usvassa kulkemista ja tuntunut, että ennen asiat jotka ovat olleet itselle yksinkertaisia ovat muuttuneet myös vaikeiksi. No nyt sain suurimman murheeni pois mielestä viime viikolla ja sen jälkeen olen pystynyt nukkumaan ihan hyvin ja tuntuu, että elämä alkaa taas tasapainottumaan siltä osin. Melatoniinia tuli loppuaikana hankittua, mutta en sitä ole vielä käyttänyt...
Rinsessa vai poppari?Muistatteko ajan, kun Madde oli hottis? Siitä on vuosia.
Rinsessa vai poppari?
Kuulostaa jokseenkin tutulta, tuo työstressi. Minullakin on vastuu kasvanut viimeaikoina, ja lisäksi on täytynyt opetella uudenlaisia hommia. Ensimmäistä kertaa elämässäni ovat työt ilmestyneet mieleen kotonakin. Väsymys on kasvanut kovasti syksyn mittaan, mutta viime viikonloppu oli jotain uutta.
Jätkät hei. Ryypätkääpä viikko ja kuunnelkaa Suojelusenkeli. Kuka muka pystyy olemaan itkemättä? Näyttäkää sen jätkän kuva mulle. Siis eihän normaalisti miehet silleen tunteile, rakastu tai sure, mutta onneksi tää aine on keksitty. Ja suurin itku ja suruhan on paljon positiivisempi juttu kuin suurin ilo. Helevetin mahtavaa. Krapulan jälkeen sulla on aina ikävä sitä krapulaa.