Näin "vanhoilla" päivillä tulee aina kelailtua kaikenlaista. Tänäänkin mietin, että en oikeestaan tykkää enää jääkiekon seuraamisesta, mutta seuraan silti, kun olen aiemminkin seuraillut. Alan jo ymmärtää paremmin vanhoja ihmisiä. Minäkin olen täällä maapallolla tallustanut täysiveroisena aikuisena alle kymmenen vuotta ja siltikin teen asioita melkeen päivittäin, joita en tykkä erityisesti enää tehdä, joita minun ei tarvitsisi tehdä, mutta olen vaan tottunut niin tekemään. Jotkut 64-vuotiaat ihmiset ovat käyneet samalla työpaikalla 35 viimeistä vuotta, joka perjantaina ostamassa 24-packin kaupasta ja viettäneet television ääressä viikonlopun samalla, kun yrittävät unohtaa, että ens viikolla pitää vielä mennä töihin ennen eläkettä, samalla kun vaimo nalkuttaa koko viikonlopun ja penskat tuo huonoja uutisia koulusta/työpaikalta/sossun luukulta.
En ihmettele, vaikka iso osa ton ikäsistä onkin vähän vajaita. Suurin osa asioista alkoi maistumaan puulta jo 70-luvulla, mutta jossain vaiheessa sitä jumittui vaan niitä tekemään oravanpyörässä ja nyt on liian myöhäistä, kun pyörä on integroitunut niin vahvasti osaksi identiteettiä.