Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
...ja sitten engelsmanni pisti baarin irtaimiston paskaksi. Wayne Rooney ja Roy Hodgson hymyilivät. Hurricane istui kulmapöydässä. Englannin pelit päättyivät puolivälieriin. Tuli kesä. Puut puhkesivat kukkaan. Ilmassa tuoksuivat tuhannet tähdet. Ja lopulta Saksa voitti. Aika velikultia.Saksa ei aina voita, se on tilastollinen fakta niin jalkapallossa kuin sotatieteessä. Ootte varmaan kuulleet tämän ihan hyvä vitsin: sakemanni rehenteli engelsmannille, kun olivat taas voittaneet Englannin jalkapallossa, joka on heidän, siis englantilaisten, kansallisurheilua. No, englantilainen ei kaljanjuojan rehentelystä hätkähtänyt, vaan kaatoi sherryä lasiin, otti mojovan tuikun ja vastasi, että voittihan Englanti viime vuosisadalla Saksan heidän, siis saksalaisten, kansallisurheilussa, ja vielä kahdesti. Voi sitä sakemannin mielenmatalapainetta sitten! Aina vittuillaan. Lähipöydässä puolalainen tyrskähti, mutta se on eri juttu jo.
Sannin "2080-luvulla"-biisin sanat:
Netflix-särjöjä, syön pyrkistä
Vöisin siivötä, myt kenen täkiä
Kähvi läimeetä, tänäkin äämynä
Mitähän sylle mähtää kyylyä?
En ehkä ösää sylle pyhyä,
Jös ännetään väin äjän kylyä
myt kirjöitän systä läylyjä
vielä käksytähättäkäheksänkytlyvyllä
Viimeksi muokattu: