Entisenä vuorotyöläisenä osaa arvostaa näitä nykyään harvinaisia arkivapaita todella paljon. Varsinkin maanantaiaamut ilman työvelvoitetta ovat todellista ylellisyyttä, kun voi herätessään vaan hymistellä normaalia maanantaiaamun vitutusta. Mikäs sen hienompaa, kun fillaroida aamupalalle lähikuppilaan ja lukea päivän lehdet kaikessa rauhassa. Paskasta kelistä huolimatta tein pienen fillarilenkin jokirannassa ja nautiskelin matkalla yhden siiderin korjaamaan eilisen kalsarikännäilyn rekyylejä. Nyt pieni tovi turhuuksia Jatkiksessa ja sitten voikin ruveta funtsimaan, mihin menis lounaalle.
Ja mikä parasta, huomennakaan ei vielä tarvi mennä työmaalle. Alkoholille suhteellisen persona tämä tilanne houkuttelisi tänäänkin vähän huikalle, varsinkin kun vaimokin menee taas yövuoroon, mutta taidan pitää kuitenkin korkin kiinni. Huomenna pitää taas alkaa orientoitumaan normiarkeen ja lähteä aamusta salille. Ja siitä touhusta krapulassa ei tule yhtään mitään.