Jatkoajan SM-Liiga osio on huvittavaa nykyään. Esim. veskarin ei tarvitse pelata kuin yksi hieman heikompi peli, niin häntä ollaan laittamassa pihalle. Sama koskee koutsia, ulkkareita ja jopa melkein ketä tahansa. Huvittavaa.
On totta. Huonoon otteluun tai vaikka tsaatana kymmeneen ei enää osata suhtautua huonona otteluna tai tsaatana kymmenenä, vaan aina pitää vaatia potkut jollekin ja haukkua nettipalstalla kaikki lyttyyn ja paskaksi. Itsekin olen tähän aiemmin syyllistynyt, mutta jotenkin viime kauden aikana avautui, että positiivisuus kannattaa, varsinkin kun kausi sai parin käsittämättömän syväkyykyn jälkeen nousuvireisen lopun. Uskon että nautin kannattajuudestani keskimääräistä enemmän - tai ainakin enemmän kuin itse ennen - kun jaksan uskoa parempaan huomiseen. Sitähän se kannattajuus on, että
toivon lapsenomaisesti Lukon voittoa. Jos se olisi sitä että
uskon järkiperäisesti Lukon voittoon, niin enhän mä Lukkoa kannattaisi ensinkään.
Tappiot vituttaa edelleen vähintään kuten ennenkin, mutta samassa venheessä tässä ollaan Duffaffaan ja Ottopojan kanssa. Eilen hävittiin Ilvekselle, mutta huomenna on uusi mahdollisuus voittaa Hifki.
Ja kyllä varmaan tulee vieläkin avauduttua (ei tarvitse hakua käyttää), mutta hei, nyt on tällaiset fiilikset.