Kyllä ihminen voi olla tyhmä eläin. Tai siis allekirjoittanut.
Lyhyesti tai pidemmästi:
Eilen eeppinen riita faijan kanssa ja itse Alkon kautta JYPin pelin ääreen. No, faija on vakavasti sairas ja haistatin vitut kiittämättömyydelle, JYP hävisi hoopee-vitun-kerholle ja sitten olikin jo positiivinen nousuhumala lähteä kaupungille.
No, kaupungille sitten kakkoskortin(lue: viihdebudjetti) kanssa ja varmistin että frendit kuitanneet velat. Oletin että 500e löytyy ja kappas-vitun-vain olikin 50e. Eli tältä osin täysin vihkoon oma ajattelu ja luottamus. Olisipa vain onnistunut älyluurilla rahan siirtäminen, mutta Nordealta oli siirto tapahtunut vasta aamulla. Yöllä tein. Ja kiitin vielä kavereita mulkkumaisesti.
No, illan posi oli pyöriä kaupungilla ja jotkut hädässä olleet neidit myivät 40e rommipullon 20e minulle. Siinä sitten kävin vain nauttimassa muutaman oluen, jauhoin jonnejen haalarijengin kanssa paskaa ja taksilla kotiin. Ja tietty piti vielä myydä taksikuskille ajatus että haen kortin sisältä. Ei luottanut ja jätin luurin pantiksi. Sitten kiitti.
Lopulta kotiin katsomaan itkevää isää kun minusta ei kuulunut mitään. Ja tuo ukko ei itke tuohon tapaan. Koskaan. Nyt itki.
Eli ZayWest, miten meni noin niinku omasta mielestä? No, vitun hyvin. Tässä tissuttelen rommin loppua ja sain parhaan muistutuksen että se vuosi lisää raittiutta voisi olla kaksi vuotta.
Ei omaishoitajana saa tunteita tai elämää olla. Nyt se kävi selväksi. Enkä uhriudu tällä. Näin sen on mentävä kun tässä koittanut rauhaa hieroa ukon kanssa. Antoi anteeksi ja pyysikin.
Täältä tähän.
PS. Koira onkin sitten antanut rakentavaa palautetta koko päivän ja viime yön. Lojuu faijan kaulan vieressä sängyssä ja tuijottaa minua murhaavasti. Lenkille sentään olen käyttäjäksi kelvannut. Upea otus kyllä ja tämä vilpittömästi sanottu. Uskomaton perheenjäsen ja huolehtija.