Kaksijakoinen päivä: oikeudenkäynti siirtyy hamaan tulevaisuuteen, koska toista osapuolta ei ole saatu kiinni, mikä vituttaa, koska onhan tässä jo odotettu kahden ja puolen vuoden ajan tuota istuntoa. Pitää purra hammasta ja kitua nämä välipäivät sekä toivoa, että jossain vaiheessa toinen osapuoli herää todellisuuteen.
Mutta toisaalta: aamupäivällä juttelin tunnin verran työnhakuvalmennusta tarjoavan yrityksen kanssa ja minulle tarjottiin työkokeilupaikkaa. Kyseessä on pieni firma ja ihan eri alalla kuin mihin olen erikoistunut, mutta koska minulla on niin helvetin paljon kokemusta asiakaspalvelusta, tuon firman omistaja on kiinnostunut tarjoamaan minulle osa-aikaista kokeilupaikkaa, koska heillä on kuulemma tarvetta juuri sellaiselle. Ensi viikolla saan tietää asiasta enemmän. Koputan puuta ja toivon, että tuo paikka aukenisi minulle.