Äsken kävimme taas omahoitajani kanssa keskustelun. Tällaiset keskustelut kuuluvat tähän hoito-ohjelmaan. Minulle jäi keskustelusta tosi hyvä fiilis jostain syystä. Keskustelu oli niin paljon positiivisempi kuin edeltäjänsä, siksi kai siitä hyvä fiiliskin jäi.
Olimme molemmat siitä samaa mieltä että olen mennyt tällä hoitojaksolla paljon eteenpäin. Oloni on niin paljon rauhoittunut, en ole enää niin levoton ja kireä vaan sieltä alkaa taas puskemaan läpi se oma itseni. Leppoisampi ja hyvän tuulinen minä, en ole enää niin kireä ja stressaantunut. Nämä on asioita mitkä olen myös itse pannut merkille minussa ja oli helppoa olla omahoitajani kanssa samaa mieltä asioista.
Keskustelu oli tosiaan nyt hyvätuulisempi kuin mitä se edellinen oli ja se johtuu siitäkin että itsekin olen nykyään taas paljon levollisempi ja en hermostu niin herkästi. Olen tyytyväinen jopa itseeni että tällä kertaa tämä keskustelu meni näinkin hyvin.
Kotiutumisestanikin oli jo puhetta mutta se tapahtunee vasta toukokuussa. Täällä kun ollaan vielä tosi tarkkoja ja pelataan varman päälle kuntoutumisen kanssa. Mutta kotona pääsen jo käymään tällä viikolla lauantaina kun minulla on päivävapaa. Ja samanlaiset päivävapaat minulla olisi ensi keskiviikkona ja lauantainakin.
Ja sitten tämän jälkeen voisi olla ihan yön yli vapaitakin. Kyllähän tässä nyt on tapahtunut ja on tapahtumassa niin paljon hyviä asioita että oloni on senkin takia paljon parempi. Ja olen jos en nyt ihan kotiutunut niin ainakin oppinut olemaan myös täällä osastollakin. Ei tämä enää niin hirveä paikka ole.
Toivottavasti tästäkin vaiheesta elämässä menen vielä yli ja selviydyn myös työelämään takaisin. Aika näyttää, mutta nyt fiilis on kyllä hyvä. Tästä kohta teen kello 14 iltapäivälenkinkin.
Olimme molemmat siitä samaa mieltä että olen mennyt tällä hoitojaksolla paljon eteenpäin. Oloni on niin paljon rauhoittunut, en ole enää niin levoton ja kireä vaan sieltä alkaa taas puskemaan läpi se oma itseni. Leppoisampi ja hyvän tuulinen minä, en ole enää niin kireä ja stressaantunut. Nämä on asioita mitkä olen myös itse pannut merkille minussa ja oli helppoa olla omahoitajani kanssa samaa mieltä asioista.
Keskustelu oli tosiaan nyt hyvätuulisempi kuin mitä se edellinen oli ja se johtuu siitäkin että itsekin olen nykyään taas paljon levollisempi ja en hermostu niin herkästi. Olen tyytyväinen jopa itseeni että tällä kertaa tämä keskustelu meni näinkin hyvin.
Kotiutumisestanikin oli jo puhetta mutta se tapahtunee vasta toukokuussa. Täällä kun ollaan vielä tosi tarkkoja ja pelataan varman päälle kuntoutumisen kanssa. Mutta kotona pääsen jo käymään tällä viikolla lauantaina kun minulla on päivävapaa. Ja samanlaiset päivävapaat minulla olisi ensi keskiviikkona ja lauantainakin.
Ja sitten tämän jälkeen voisi olla ihan yön yli vapaitakin. Kyllähän tässä nyt on tapahtunut ja on tapahtumassa niin paljon hyviä asioita että oloni on senkin takia paljon parempi. Ja olen jos en nyt ihan kotiutunut niin ainakin oppinut olemaan myös täällä osastollakin. Ei tämä enää niin hirveä paikka ole.
Toivottavasti tästäkin vaiheesta elämässä menen vielä yli ja selviydyn myös työelämään takaisin. Aika näyttää, mutta nyt fiilis on kyllä hyvä. Tästä kohta teen kello 14 iltapäivälenkinkin.