Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
"Kerro kolmekymmenkiloisin mik' ruoka sisäilläin on pysyvin?"
Verkkolehden uusimmat jutut
-
KalPan Matyáš Kantner hakee paluuta huippuvireeseen: ”Odotukset ovat kasvaneet”Lue lisää »
-
Neljättä peräkkäistä mestaruutta jahtaava Atte Tolvanen on RB Salzburgin peruskivi − kohta ehkä ItävallankinLue lisää »
-
Liiga-kierros: Lappeenrannassa ja Porissa nähtiin jännitysnäytelmät, Kuopiossa mätettiin maalejaLue lisää »
-
Videopelikiekkoilijoille herkullisia uutisia − uusi NHL-sarjan päivitys tuo mukanaan muun muassa 4 Nationsin ja PWHL:n joukkueetLue lisää »
-
Konkarihyökkääjä Puustinen jatkaa JYPissä: "Jyväskylästä on tullut itselleni koti"Lue lisää »
-
Raiskauksesta tuomittu Severi Lahtinen siirtyy III-divisioonaanLue lisää »
Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa
- Viestiketjun aloittaja banaaninviljelijä
- Alkaa
- 5 592 167
- 68 293
Kyllähän tämä elämä on taas osoittanut haurautensa. Etenkin kuinka pienestä kiinni onnellisuus on meille erilaisista riippuvaisuuksista kärsiville ihmisille. Minunkin fiilis oli pitkään jo iloinen ja onnellinen, elämä oli todellakin nousujohteista. Asioita loksahteli paikoilleen ja elämä hymyili. Mutta sitten taas yksikin nettikasinokokeilu ja siitä se pelikierre taas lähti.
Ja nyt on olo sitten varsin vittuuntunut, murheellinen ja huolestunut. Ei olisi pitänyt mennä kokeilemaan taas sitä pelaamista mutta kun sen ison virheen tein niin koukussa olen peleihin taas jonkin aikaa varmaankin. Kesällä se kierre kesti noin kahdeksan kuukauden pelaamattoman jakson jälkeen kolme ja puoli kuukautta ja siinä ajassa ehdin peleihin varmaan upottamaan suoraan sanottuna ja vain täällä paljastettuna sellaisen tonnin verran.
Nyt on iso onni se että olen kertonut ongelmastani avoimesti ja rehellisesti kaupungin sosiaalityöntekijölle ja välitystilini vastuuhenkilölle ja he rajoittavat rahan käyttöäni melko paljonkin. Nyt ei tarvitse kokea sitä rimpuilua ruoan kanssa, että pelaan ruokaostoksiin tarkoitetut rahat ja ruokana syön suoraan sanoen vain jotain pelkkää riisiä tai makaronia. Nyt on perustettu kauppaan ruokatili ja saan varmasti ruokaa sitten. Maksut hoidetaan laskulla.
Äkkiseltäänhän tuosta noin laskettuna peleihin menee minulta maksimissaan kuukaudessa sellaiset 250 euroa koska enempää minulla ei kuukauden aikana pyöri käyttörahaa tilillä. Sekin on iso summa mutta puhutaan siis maksimista eli siitä skenaariosta että pelaan kaikki käyttörahani. Toiveissa on tuota lukemaa paljon, paljon pienempi summa upotettuna peleihin. Mutta tuokaan summa ei minua nyt vielä konkurssiin veisi ja uudelle ulosottokierteelle. Pahimmillaanhan joskus viime vuoden elokuussa olen pistänyt saman kuukauden aikana peleihin peräti 700 euroa!
Mutta nyt olen kokemuksista paljon oppinut ja paljon viisaampi. Ainakin yritän olla. Olen hakenut ongelmiin apua, asentanut ilmaisen pelin esto-ohjelman laitteilleni ja ilmoittanut ja päässyt myös mukaan Peluurin Tehostartti-ohjelmaan ja sitten tuon käyttörahan tiukka säännöstely on iso juttu. Osaan jo ennakoida mitä pari kuukautta voi tuleman pitää ja olen varautunut siihen sontaan nyt paremmin kuin viimeksi.
Ja enää tililleni ei tosiaan makseta käyttörahaa niin paljoa vaan eilenkin sain vain 20 euroa tililleni. Ja sinänsä lupaava asia oli se että sillä onnistuin nyt ostamaan ruokaa. Kävin sen kunniaksi että HPK:n toisesta miesten jääkiekkoilun mestaruudesta oli kulunut tasan kaksi vuotta niin ostamassa naapurigrilliltä mestaruuden kunniaksi suunnitellun aterian eli Mestarin perunat ja ostin myös muuta ruokaa tuolla 20 eurolla. Eli peleihin tuo kaksikymppinen ei mennyt vaikka onkin muuten enää vain muisto tililläni.
Ja tuolla Ravarin grillillä eli tuossa naapurissani on ihan oikeasti tarjolla kaksi ateriaa jotka on sinne pistetty aikoinaan myyntiin mestaruuden kunniaksi. Ateriat lukee tuollaisella oranssilla pahvilla ja siinä on noita hästägejä muistaakseni tyyliin HPK, munHPK, Mestarit... Tai tuon tapaisia hästägejä, ei jää epäselväksi mitä noilla aterioilla kunnioitetaan.
Ja toinen ateria on siis tuo Mestarin perunat ja toinen Mestarin eväs tai eväät.
Ja nyt on olo sitten varsin vittuuntunut, murheellinen ja huolestunut. Ei olisi pitänyt mennä kokeilemaan taas sitä pelaamista mutta kun sen ison virheen tein niin koukussa olen peleihin taas jonkin aikaa varmaankin. Kesällä se kierre kesti noin kahdeksan kuukauden pelaamattoman jakson jälkeen kolme ja puoli kuukautta ja siinä ajassa ehdin peleihin varmaan upottamaan suoraan sanottuna ja vain täällä paljastettuna sellaisen tonnin verran.
Nyt on iso onni se että olen kertonut ongelmastani avoimesti ja rehellisesti kaupungin sosiaalityöntekijölle ja välitystilini vastuuhenkilölle ja he rajoittavat rahan käyttöäni melko paljonkin. Nyt ei tarvitse kokea sitä rimpuilua ruoan kanssa, että pelaan ruokaostoksiin tarkoitetut rahat ja ruokana syön suoraan sanoen vain jotain pelkkää riisiä tai makaronia. Nyt on perustettu kauppaan ruokatili ja saan varmasti ruokaa sitten. Maksut hoidetaan laskulla.
Äkkiseltäänhän tuosta noin laskettuna peleihin menee minulta maksimissaan kuukaudessa sellaiset 250 euroa koska enempää minulla ei kuukauden aikana pyöri käyttörahaa tilillä. Sekin on iso summa mutta puhutaan siis maksimista eli siitä skenaariosta että pelaan kaikki käyttörahani. Toiveissa on tuota lukemaa paljon, paljon pienempi summa upotettuna peleihin. Mutta tuokaan summa ei minua nyt vielä konkurssiin veisi ja uudelle ulosottokierteelle. Pahimmillaanhan joskus viime vuoden elokuussa olen pistänyt saman kuukauden aikana peleihin peräti 700 euroa!
Mutta nyt olen kokemuksista paljon oppinut ja paljon viisaampi. Ainakin yritän olla. Olen hakenut ongelmiin apua, asentanut ilmaisen pelin esto-ohjelman laitteilleni ja ilmoittanut ja päässyt myös mukaan Peluurin Tehostartti-ohjelmaan ja sitten tuon käyttörahan tiukka säännöstely on iso juttu. Osaan jo ennakoida mitä pari kuukautta voi tuleman pitää ja olen varautunut siihen sontaan nyt paremmin kuin viimeksi.
Ja enää tililleni ei tosiaan makseta käyttörahaa niin paljoa vaan eilenkin sain vain 20 euroa tililleni. Ja sinänsä lupaava asia oli se että sillä onnistuin nyt ostamaan ruokaa. Kävin sen kunniaksi että HPK:n toisesta miesten jääkiekkoilun mestaruudesta oli kulunut tasan kaksi vuotta niin ostamassa naapurigrilliltä mestaruuden kunniaksi suunnitellun aterian eli Mestarin perunat ja ostin myös muuta ruokaa tuolla 20 eurolla. Eli peleihin tuo kaksikymppinen ei mennyt vaikka onkin muuten enää vain muisto tililläni.
Ja tuolla Ravarin grillillä eli tuossa naapurissani on ihan oikeasti tarjolla kaksi ateriaa jotka on sinne pistetty aikoinaan myyntiin mestaruuden kunniaksi. Ateriat lukee tuollaisella oranssilla pahvilla ja siinä on noita hästägejä muistaakseni tyyliin HPK, munHPK, Mestarit... Tai tuon tapaisia hästägejä, ei jää epäselväksi mitä noilla aterioilla kunnioitetaan.
Ja toinen ateria on siis tuo Mestarin perunat ja toinen Mestarin eväs tai eväät.
Sama. Itsellä 20 vuotta aikaa.
Hauskaa muuten, että firma kulkee nykyään nimellä VMP.
Tänään palasin takaisin töihin. Oli sairausloman jälkeinen ensimmäinen työpäivä. Muusta en sano mitään mutta varmaan eniten nyt kiinnostaa nuo jalkani.
Eli sairausloma ja aktiivinen jumppa jo tehneet nyt hyvää. Selkeästi. Kipu ei ollut enää niin paha kuin silloin aiemmin. Oikeastaan vuoron ensimmäisinä tunteina ei ollut kipua yhtään mutta kyllä se kipu sieltä hiipi esille sitten vuoron loppuvaiheessa kun oli ollut enemmän liikkeessä.
Tuli sellainen fiilis että sairausloma on tehnyt hyvää mutta pitäisikö olla vielä toinenkin viikko sairauslomalla. Kun sitä kipua nyt vieläkin jonkin verran on. Sitten kyllä mietin sitäkin että onko se jo jostain syystä motivaatiovemppaa, eli mietin pitkään tuon kanssa pitäisikö sitä käydä nyt vielä lääkärissä.
Toisaalta olin menossa jo sairaalan päivystykseenkin hakemaan sairauslomaa jo huomiseksi mutta siellä kun ei saikkuja kirjoiteta niin se olisi ollut minun tapauksessa melko turhaa siellä käydä.
En minä oikein tiedä, tuo viikon sairausloma oli tehnyt selkeästi jo hyvää. Mutta menen nyt kuitenkin vielä huomenna lääkäriin näyttämään jalkojani. Nolottaa vaan jos ei ole enää mitään ongelmaa näkyvissä jaloissa, kun joudun lähtemään töistäkin jo puolitoista tuntia aiemmin mitä muuten olisin lähtenyt. Mutta ei kai tätä tämän enempää kannata aprikoida, kipuja oli vielä jonkin verran. Jos kipua oli viimeksi asteikolla jopa 9-10 niin nyt kipua ei kyllä ollut enää kuin asteikolla 6-8. Mutta en minä osaa sanoa mitä tässä olisi kannattanut tehdä, minä teen nyt näin ja menen huomenna varmuuden vuoksi lääkäriin. Kai se on kuitenkin lähtökohta ja tavoite ettei kipua ole juuri lainkaan?
Pahimmassa tapauksessa kipu on vielä pahempikin huomenna jos jalat ei ehdi kunnolla palautumaan. Kuuteen kuitenkin huomenna aamulla jo töihin. Ja töistä pääsin tänään kuudelta illalla.
Eli sairausloma ja aktiivinen jumppa jo tehneet nyt hyvää. Selkeästi. Kipu ei ollut enää niin paha kuin silloin aiemmin. Oikeastaan vuoron ensimmäisinä tunteina ei ollut kipua yhtään mutta kyllä se kipu sieltä hiipi esille sitten vuoron loppuvaiheessa kun oli ollut enemmän liikkeessä.
Tuli sellainen fiilis että sairausloma on tehnyt hyvää mutta pitäisikö olla vielä toinenkin viikko sairauslomalla. Kun sitä kipua nyt vieläkin jonkin verran on. Sitten kyllä mietin sitäkin että onko se jo jostain syystä motivaatiovemppaa, eli mietin pitkään tuon kanssa pitäisikö sitä käydä nyt vielä lääkärissä.
Toisaalta olin menossa jo sairaalan päivystykseenkin hakemaan sairauslomaa jo huomiseksi mutta siellä kun ei saikkuja kirjoiteta niin se olisi ollut minun tapauksessa melko turhaa siellä käydä.
En minä oikein tiedä, tuo viikon sairausloma oli tehnyt selkeästi jo hyvää. Mutta menen nyt kuitenkin vielä huomenna lääkäriin näyttämään jalkojani. Nolottaa vaan jos ei ole enää mitään ongelmaa näkyvissä jaloissa, kun joudun lähtemään töistäkin jo puolitoista tuntia aiemmin mitä muuten olisin lähtenyt. Mutta ei kai tätä tämän enempää kannata aprikoida, kipuja oli vielä jonkin verran. Jos kipua oli viimeksi asteikolla jopa 9-10 niin nyt kipua ei kyllä ollut enää kuin asteikolla 6-8. Mutta en minä osaa sanoa mitä tässä olisi kannattanut tehdä, minä teen nyt näin ja menen huomenna varmuuden vuoksi lääkäriin. Kai se on kuitenkin lähtökohta ja tavoite ettei kipua ole juuri lainkaan?
Pahimmassa tapauksessa kipu on vielä pahempikin huomenna jos jalat ei ehdi kunnolla palautumaan. Kuuteen kuitenkin huomenna aamulla jo töihin. Ja töistä pääsin tänään kuudelta illalla.
Ilman muuta jatkan siis tätä jumppaa. Jumppaliikkeet ovat vielä melko yksinkertaisiakin, enemmän se on siitä viitseliäisyydestä kiinni. Tavoitteeni on jumpata viikossa ainakin viitenä päivänä ja puoli tuntia kerrallaan. Tähän mennessä olen hyvin tavoitteeseeni yltänytkin, kolmen viikon keskiarvon ollessa noin viisi kertaa eli 5-4-5.
Mutta kyllä se on nyt mitä ilmeisemmin hyvä ratkaisu käydä vielä siellä lääkärissä näyttäytymässä. Jalkapohjista säteilee näemmä kivun tunnetta nyt yöllä, tuollaista kuumotusta ja sitten ihan kivun tunnettakin. On haitannut nukkumista nyt ensimmäistä kertaa. On kyllä ennenkin yöllä tuntunut kipua jalkapohjissa mutta nyt näemmä sitten haitannut myös nukkumista. Nyt näemmä alkaa vähän hellittämään ja josko ottaisi yhden buranankin. Saisi edes muutaman tunnin nukuttua lisää. Olen minä tässä välillä nukkunut ja sitten heräillyt. Aika tuskainen yö ollut tähän asti.
No se empiminen sen lääkärikäynnin kanssa oli tosiaan turhaa. Mikäs sen näytelmänkin nimi olikaan eli Lisää saikkua, kiitos!
Eli sieltä tuli tosiaan lisää sairauslomaa minulle, taas. Tosin nyt ei tullut saikkua kuin tämä ja huominen päivä. Ja kehoitus tulla käymään lääkärissä uudelleen taas maanantaina mikäli jalkakipu ei vieläkään hellitä.
Mutta nyt oli piristävä ja toivoa herättävä poikkeus sitten se että nyt sain sitä lääkettä. Lääkäri kirjoitti minulle reseptin tulehduskipulääkkeeseen. Ja lääkäri oli aika varma itse että nyt levolla, myös jumpalla ja tuolla lääkkeellä kivun pitäisi hellittää ja sitten ison avun tuo aikanaan ne yksilöidyt kengän pohjalliset. Tai ne tukipohjalliset.
Saan mennä lääkäriin maanantaina jos tarvetta on, tai siis toki saan mennä lääkäriin. Mutta tämä lääkäri uskoi tosiaan vankasti siihen että siihen ei ole tarvetta.
Eli sieltä tuli tosiaan lisää sairauslomaa minulle, taas. Tosin nyt ei tullut saikkua kuin tämä ja huominen päivä. Ja kehoitus tulla käymään lääkärissä uudelleen taas maanantaina mikäli jalkakipu ei vieläkään hellitä.
Mutta nyt oli piristävä ja toivoa herättävä poikkeus sitten se että nyt sain sitä lääkettä. Lääkäri kirjoitti minulle reseptin tulehduskipulääkkeeseen. Ja lääkäri oli aika varma itse että nyt levolla, myös jumpalla ja tuolla lääkkeellä kivun pitäisi hellittää ja sitten ison avun tuo aikanaan ne yksilöidyt kengän pohjalliset. Tai ne tukipohjalliset.
Saan mennä lääkäriin maanantaina jos tarvetta on, tai siis toki saan mennä lääkäriin. Mutta tämä lääkäri uskoi tosiaan vankasti siihen että siihen ei ole tarvetta.
Virveliä kainaloon
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- 4.11., 7.4. ja pyhä henki
Johnny B. Goode
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Setämiehet
Paljonko sun mujjja pitää kukalle grammahintaa?
Jossain vaiheessa taksilain vapautuessa oli juttua että hinta pitää sopia ennen liikkeelle lähtöä, muuten matka voi maksaa ihan mitä vaan joten mikä on tilanne nyt?
Ilmeisesti hinnat on ihan pilvissä kun työkaveri oli taksin kyydissä viime viikolla Nurmijärvellä 13 minuuttia ja hintaa tuli 33 euroa. Ja tämä oli aamulla klo 9.
Huomenna pitäisi siis ottaa taksi klo 18 jälkeen Klaukkala- Tikkurila. Netin laskurit näyttää että jotain 56 euroa, joka kuulostaa oudon pieneltä, mutta/joten kysymys siis tuolla alussa.
Ilmeisesti hinnat on ihan pilvissä kun työkaveri oli taksin kyydissä viime viikolla Nurmijärvellä 13 minuuttia ja hintaa tuli 33 euroa. Ja tämä oli aamulla klo 9.
Huomenna pitäisi siis ottaa taksi klo 18 jälkeen Klaukkala- Tikkurila. Netin laskurit näyttää että jotain 56 euroa, joka kuulostaa oudon pieneltä, mutta/joten kysymys siis tuolla alussa.
Useful Idiot
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK
Pahoittelut, että en osaa vastata kysymykseesi, mutta kertoo kyllä taksien järjettömistä hinnoista, kun tuokin hinta kuulostaa oudon pieneltä. Jösses.
No siis töissä kaikki puhuivat että 100 euroa ei riitä, tähän pohjaten tuo 56 euroa kuulostaa oudolta.
Ja sitten juna Tikkurila - Kiuruvesi 24 euroa. Muistelisin että on joskus maksanut päälle satasen.
Jääkoneenkuljettaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Susanna Pöykiö
Jouduin tekemään burnerin maikkarin sivuille (= piti nähdä joku Villin Kortin halpakopio, missä Lasse Kukkonen vieraili). Olen toki kokemusta rikkaampi, mutta silti tämä likainen olo ei tunnu hyvältä.
Sisältö oli tuttua maikkaria, missä rimaa et löydä kuin geologin avulla.
Sisältö oli tuttua maikkaria, missä rimaa et löydä kuin geologin avulla.
Tulihan mä mökille, en käynyt kylillä. Tänään menen, kun tuolla olisi kaffelan vieressä tuoretta savukalaa. Sen verran laiskottaa etten viitsi itse mennä kalaan. Ja saalis olisi mut tuntien hyvin epävarma...
Hieno aamu muuten, mutta yli-innokas mökkitalkkari tuli jo ennen seiskaa hakemaan talven puunkaatojen jäänteitä pois, joten herätys oli turhan aikaiseen.
Huomenta!
Elämme vaarallisia aikoja! Tietääkseni ace on tässä käynyt Suomessa joulun aikoihin, mutta itsellä on tosiaan se pari vuotta jo edellisestä visiitistä. Mutta eiköhän me mahduta samaan aikaankin siellä oleilemaan ja saa Romaniakin hetken hengähtää tästä jatkuvasta 60 minuutin paineesta.
Johnny B. Goode
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Setämiehet
Sattupa melkonen "yhteensopiva" tapaus äsken. Epäilen korkeampia voimia, kuten Xenua ja Paavo Väyrystä.
No nii, mutta asiaan. Eli lähin tänään (yllättäen) vähän aikasemmin töistä. Ajattelin (yllättäen) että kurvaan läheisen taidelasimyymälän, eli Alkon, kautta. No, kun kävelen autolle, niin bongaan maassa 20€ setelin. Taivaalta tulee räntää, mutta seteli on lähes kuiva. Eli kuka sen onkaan pudottanu, on pudottanu sen ihan äsken. Kattelen ympärilleni ja zoomailen tilannetta. Inehmoja tulee ja menee. Täysin mahdoton sanoo kenen taskusta on tippunu. Toteen tilanteen mahrottomuuden ja tyännän setelin (seksikkäiden) työhousujeni taskuun.
Lähen autolle, ja kurvaan marketin, jonka kylessä sijaittee myös viinakauppa, pihaan. Alkoon, namit kassiin ja menoks. Sitten alkaa mun herkkä vatta huutaa kipeetä päivällä syädyn pärämätsin ansiosta. Nyt on kiire paskalle! No, ei siinä mitään, vessa ei oo kaukana, eikä sinne tartte eres jonottaa. Asemoin itteni Arabialle, enkä pidä mitään kiirettä. Annan pahan tulla ihan vapaasti. Räplään kännykkää niinku aina paskalla. Kun oon synnyttänyt monta ruskeaa, sokeaa muukalaista, on aika nousta ja pestä käret ja lähtee viimenkin himaan. Ajelen himaa kohti ja jossain vaiheessa rupeen kaivaan takin taskua että pirautan mammalle että oon kohta kotona, miten sulla menee? Vittu! Ei luuria missään. Se jäi sinne helvetin citymarketin paskahuusiin!!! U-käännös, ja takas kakkapaikoille. Oon satavarma että siä on käyny jo ainakin kymmenen paskantajaa mun jälkeen ja luuri on pöllitty. Vituttaa niin SAATANASTI!!!
Pääsen paikalle. Meen heti sinne samaan paskahuusiin mihin uskoin sen luurin jättäneeni. Varattu, totta vitussa varattu. Ja tosiaan, siä ei oo kun se yks kakkakoppi. No, käännyn kannoillani ja aattelen että meen kysyyn infosta. Siinä samassa se ovi aukee, ja semmonen vähän hipin näkönen, oisko 16-20v. luultavasti joku opiskelijanuorukainen tulee mun luuri kourassa siältä loosista pihalle. Se kysyy heti (kun ramppasin siinä levottomasti) että eihän tää sulta oo tänne jääny...? Sanoin että on on! Kiitos, kiitos, tuhannesti. Hän totes vaan no hyvä, olin jo viämässä tätä tohon Infoon. Mää sitten että tommosta rehellisyyttä pitää arvostaa, ja että annan tolle jannulle ehdottomasti "löytöpalkkion". Mää rupeen kaivaan kuvetta ja huamaan että ei mulla oo yhtään käteistä, niinku ei yleensä ookkaan. Mutta sitten muistan sen 20€ minkä löysin! Lyän sen nuaren miähen käteen ja sanon että ota ny ainaki tua. Se eka oli että ei ei, hän vaan spottas sen tossa pesupöydällä, oli viämässä jo infoon, mutta arvas että saatan olla omistaja kun niin teputin siinä vessan eressä. Otti sen vastaan kuitenkin viimein ja toivotteli hyvät viikonloput. Toivottelin takas.
Nyt miätin että huhhuh. Melkosta. Usko palasi kyllä osittain ainakin nuorisoonkin.
No nii, mutta asiaan. Eli lähin tänään (yllättäen) vähän aikasemmin töistä. Ajattelin (yllättäen) että kurvaan läheisen taidelasimyymälän, eli Alkon, kautta. No, kun kävelen autolle, niin bongaan maassa 20€ setelin. Taivaalta tulee räntää, mutta seteli on lähes kuiva. Eli kuka sen onkaan pudottanu, on pudottanu sen ihan äsken. Kattelen ympärilleni ja zoomailen tilannetta. Inehmoja tulee ja menee. Täysin mahdoton sanoo kenen taskusta on tippunu. Toteen tilanteen mahrottomuuden ja tyännän setelin (seksikkäiden) työhousujeni taskuun.
Lähen autolle, ja kurvaan marketin, jonka kylessä sijaittee myös viinakauppa, pihaan. Alkoon, namit kassiin ja menoks. Sitten alkaa mun herkkä vatta huutaa kipeetä päivällä syädyn pärämätsin ansiosta. Nyt on kiire paskalle! No, ei siinä mitään, vessa ei oo kaukana, eikä sinne tartte eres jonottaa. Asemoin itteni Arabialle, enkä pidä mitään kiirettä. Annan pahan tulla ihan vapaasti. Räplään kännykkää niinku aina paskalla. Kun oon synnyttänyt monta ruskeaa, sokeaa muukalaista, on aika nousta ja pestä käret ja lähtee viimenkin himaan. Ajelen himaa kohti ja jossain vaiheessa rupeen kaivaan takin taskua että pirautan mammalle että oon kohta kotona, miten sulla menee? Vittu! Ei luuria missään. Se jäi sinne helvetin citymarketin paskahuusiin!!! U-käännös, ja takas kakkapaikoille. Oon satavarma että siä on käyny jo ainakin kymmenen paskantajaa mun jälkeen ja luuri on pöllitty. Vituttaa niin SAATANASTI!!!
Pääsen paikalle. Meen heti sinne samaan paskahuusiin mihin uskoin sen luurin jättäneeni. Varattu, totta vitussa varattu. Ja tosiaan, siä ei oo kun se yks kakkakoppi. No, käännyn kannoillani ja aattelen että meen kysyyn infosta. Siinä samassa se ovi aukee, ja semmonen vähän hipin näkönen, oisko 16-20v. luultavasti joku opiskelijanuorukainen tulee mun luuri kourassa siältä loosista pihalle. Se kysyy heti (kun ramppasin siinä levottomasti) että eihän tää sulta oo tänne jääny...? Sanoin että on on! Kiitos, kiitos, tuhannesti. Hän totes vaan no hyvä, olin jo viämässä tätä tohon Infoon. Mää sitten että tommosta rehellisyyttä pitää arvostaa, ja että annan tolle jannulle ehdottomasti "löytöpalkkion". Mää rupeen kaivaan kuvetta ja huamaan että ei mulla oo yhtään käteistä, niinku ei yleensä ookkaan. Mutta sitten muistan sen 20€ minkä löysin! Lyän sen nuaren miähen käteen ja sanon että ota ny ainaki tua. Se eka oli että ei ei, hän vaan spottas sen tossa pesupöydällä, oli viämässä jo infoon, mutta arvas että saatan olla omistaja kun niin teputin siinä vessan eressä. Otti sen vastaan kuitenkin viimein ja toivotteli hyvät viikonloput. Toivottelin takas.
Nyt miätin että huhhuh. Melkosta. Usko palasi kyllä osittain ainakin nuorisoonkin.
Viimeksi muokattu:
Useful Idiot
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK
Tästä olisi enää puuttunut se, että reilu hippi olisi lopussa sanonut rahat kädessä että: "tämäpä sopivaa, kun aikaisemmin kadotin kakskymppisen luultavasti tuohon parkkipaikalle"
En ole ainakaan ikinä nähnyt onnellista tosikkoa. Eli vastauksena kysymykseesi todella syvältä sieltä ja poikittain.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy