Yksinäinen olo. Miksi aina krapulassa on yksinäinen olo? Ja tällaisessa melankoliadarrassa ainakin oma luovuus on ihan uusilla leveleillä. Olen tämän päivän aikana kirjoittanut viisi uutta runoa/tekstiä ja säveltänyt kitaralla muutaman uuden melodian jonka lisäksi opetellut soittamaan vielä pari uutta biisiä.
Kesäkin kohta ohi. Itselläni meni työt alta koronan vuoksi ja koulukin jatkuu vastaa elokuun viimeinen, joten olen vain lorvinut koko kesän. Siitäkin kamala morkkis. Mutta nyt harmittaa, että kesä loppuu. Ehkä yksi hienoimmista kesistä takana, viettänyt niin paljon aikaa ystävien kanssa, ja olen vihdoin alkanut oppimaan näyttämään ystävilleni kuinka tärkeitä he mulle ovat. Rakkauden kesä, ellen jopa sanoisi. Silti mielen päällä vain haikeus. Olen ehkä myös rakastumassa, mutta sitä en uskalla myöntää. En itselleni enkä varsinkaan hänelle.
Pahoittelut epämääräisestä viestistä ja ajatusten virrasta, mutta tottelin vain ketjun otsikkoa.
Kesäkin kohta ohi. Itselläni meni työt alta koronan vuoksi ja koulukin jatkuu vastaa elokuun viimeinen, joten olen vain lorvinut koko kesän. Siitäkin kamala morkkis. Mutta nyt harmittaa, että kesä loppuu. Ehkä yksi hienoimmista kesistä takana, viettänyt niin paljon aikaa ystävien kanssa, ja olen vihdoin alkanut oppimaan näyttämään ystävilleni kuinka tärkeitä he mulle ovat. Rakkauden kesä, ellen jopa sanoisi. Silti mielen päällä vain haikeus. Olen ehkä myös rakastumassa, mutta sitä en uskalla myöntää. En itselleni enkä varsinkaan hänelle.
Pahoittelut epämääräisestä viestistä ja ajatusten virrasta, mutta tottelin vain ketjun otsikkoa.