Hautajaiset ei ole kivoja.
Tänään oli toinen siunaustilaisuus tälle vuodelle, molemmat hyvin läheisiä. Ensimmäinen tilaisuus oli ennen koronaa, tämän päiväinen oli outoa, kun paikalla oli se alle 10, sis pappi, kanttori ja viulisti (ei katolla). Muistotilaisuus tulee sit joskus. Mut oli hieno tilaisuus, jopa mun piti vähän pyyhkiä silmäkulmaa.
Tänä vuonna jo nyt olen käynyt kirkollisissa menoissa enemmän kun viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä. Todennäköisesti ainakin yksi tulee tälle vuodelle lisää.
e: oon mä käynyt kirkossa kymmenen vuoden aikana enemmän. Jotenkin unohtui muutamat ristiäiset... ja kummityttöjen rippijuhlat. Jotenkin keskityin vain häihin ja hautajaisiin. Hyi mua wanhaa dementikkoa.
Hautasin pitkäaikaisen(15 vuotta taidettiin pyöriä kimpassa) tyttöystäväni ja parhaan ystäväni vuoden sisään. Voin sanoa ettei ole hääviä hommaa tuo kirkossa juoksu. Vitutus kesti pitkään mutta siitäkin noustiin. Ystävien avulla toki. Tsemppiä sulle sinne.