Minulla nyt on kokemusta monenlaisistakin elämän vaiheista. Ja elämän tilanteista. Myös siitä melko kovasta ryyppäämisestä ja siitä kun elämä menee viinan juonnin ehdoilla. Mutta en kyllä sellaista elämää tosiaan kenellekään suosittelisi vaan päinvastoin sellaista hieman luonnollisesti varoittelisin.
Minulla oli kovat pahimmillaan ne alkoholin juontimäärät kun vuosina 2014-2015 kärsin alkoholismista. Ja kyllä sitä menikin surkeaan kuntoon, sekä fyysisesti että henkisesti. Ja talous meni lopulta ihan kuralle ja tuli tehtyä kymppitonnin velat ulosottoon kun pitihän se viinan juominen jollain kustantaa.
Ei tuollaista elämää kannata valita vaan kannattaa ennemmin valita vaikka se umpisurkea Putous-ilta ja sipsipussi. Minä en kyllä käsitä sitäkään mistä ihmiset repii aikaa niiden kaikkien sarjojen ja leffojen katseluunkaan.
Minulla itselläni nyt elämä toistaa aikalailla samaa kaavaa viikosta toiseen. Ennen kaikkea elämäni sisältää tällä hetkellä työtä, liikuntaa ja urheilun katselemista. Mutta kyllä myös minäkin tykkään käydä välillä myös teatterissa. Sellain harvakseltaan. Syksyllä olin katselemassa yhden näytelmän Hämeenlinnan kaupungin teatterissa, se ei kyllä ollut järin hyvä. Nyt lauantaina pitäisi mennä taas täällä Hämeenlinnassa teatteriin vaikkei odotukset olekaan tuon viime teatterikerran vuoksi kovin korkealla.
Minulla on haaveena ainakin viettää kerran kuukaudessa yksi sellainen päivä jolloin olisi kerralla vähän enemmän säpinää ja toimintaa. Kun en enää juo alkoholia niin siitä säästyvän rahan voi käyttää tällaiseen viihdykkeeseen ja toisaalta, se että viihtyisin nykyään paremmin ulkona ja pois kotoa vaatii vähän enemmän kuin ennen. Ennen siihen riitti se että meni baariin tai yökerhoon juomaan kaljaa ja välillä tanssimaan mutta nyt kun en alkoholia enää juo niin en noissakaan mestoissa enää niin viihdy. Ainakaan ilman ohjelmaa. Ensi viikon lauantaina menen teatterin lisäksi baariinkin Irinan keikalle.
Ja ensi lauantaina ovat myös HPK:n 90-vuotisjuhlat joihin saatan myös osallistua sekä voi olla että leffassa käyn. Sekä uimahallissa. Siinähän sitä olisi jo hyvää ohjelmaa yhdelle vapaapäivälle.
Se täytyy myös todeta että kaikkihan me tosiaan ollaan erilaisia ja se onkin aika kiehtovaa. Sekä mielenkiintoista. Miten me ihmiset voimmekin olla välillä niinkin erilaisia. Samaan muottiin ei ainakaan kaikkia kannata mennä sovittelemaan vaan täytyy ymmärtää tuo erilaisuus hyväksyttävissä rajoissa. Sehän on ihan nastaa että ihmiset ovat erilaisia, ajatelkaa maailmaa jos täällä olisi vain toinen toistaan samanlaisia ihmisiä?
Välillä ärsyttää ihmiset jotka eivät ymmärrä erilaisuutta.
