Niin, toisille sopii tanssiminen, jossa voi toteuttaa itseään vapaasti liikunnan kautta. Toisille sitten taas sopii paremmin ammuskelemisen harjoittelu, metsässä ryömiskely ja tarkat päivärutiinit. Sitä mä en vaan vieläkään tajua, että kun tuon tanssimisharrastuksen aloittaminenkin on muistaakseni täysin vapaaehtoista niin mihin me tarvitaan miehille (puoli)pakollista asepalvelusta enää 2020-luvulla? Sama toki pätee pakkoruotsiin. Molemmat ovat vain pitkiä perinteitä, joista me ei olla osattu päästää irti. Kumpaakaan ei tarvisi enää olla, kunhan nyt ovat jääneet koska sääntö-Suomi ja historia.
Ruotsin opiskeleminen voi olla jees jos siitä taidosta kokee hyötyvänsä tulevaisuudessa. Samaten asepalveluksen suorittamisesta voi olla nuorelle miehelle tai miksei naisellekin kosolti hyötyä, jos on kiinnostunut niistä jutuista mitä armeijassa pääsee tekemään. Mutta kun ruotsia ainoana pääkielenään täällä harjoittaa enää vain murto-osa, eikä välitöntä sotauhkaa ole ollut ilmassa enää vuosikymmeniin, niin eikö noista voisi ihan aikuisten oikeasti tehdä pikkuhiljaa kaikille vapaavalintaisia juttuja, että voi tehdä jos kokee itselleen hyödylliseksi, ilman lakisääteistä painostusta. Mietinpähän vain.