Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

[Hollanti]

Tovjerit. Saatoinn ebäillä Suuren ja Mahtavan johtajan sjukulaissiteitä. Tarkemmin mjietittynä heisssä eijole mitää samaa näkö.

 

[SMT]

Amazonin sademetsän tulipalo on kestänyt jo kolme viikkoa ja nyt vasta siitä ollaan alettu uutisoimaan.

 

[Ollakseni]

Toivon mukaan palot tasaantuvat hiljalleen.

Onhan niillä ollut tapana tasaantua. Yhdysvalloissa jos kansallispuistossa syttyy tulipalo niin sitä ei sammuteta, ellei se uhkaa asutettuja alueita. Kyllä ne sielläkin tasaantuvat. Kivahan se olisi jos sammutettaisiin, mutta välillä on luonnolle hyvä palaa ja kasvaa uudestaan.

 

[SMT]

Oli mentävä selaamaan Ilta-Sanomien etusivua ja bongaamaan aiheeseen liittyvää uutista. Löytyi. Mitäs tähän sanoisi... ei oikein hymyilytä. Metsää palaa ja hakataan, mutta presidentti kohauttelee olkapäitään. Pitää saada enemmän rahaa talouteen. Niinpä tietysti... harmittaa Amazonin puolesta. Kyseinen metsä on kuitenkin kiehtovampi ja kauniimpi kuin yksikään ihmisen rakentama paikka. Erittäin upea alue kaikessa monimuotoisuudessaan.

Toivon mukaan palot tasaantuvat hiljalleen.

Kyllähän se hiljaiseksi vetää, kun yhtä maailman suurinta hiilinielua poltetaan, kuin viimeistä päivää.

 

[Glove]

Jospa siellä tulisi joku kunnon sade joka sen sammuttaisi. Sademetsäähän se kuitenkin on niin kai siellä joskus sataa.

Asiasta kukkaruukkuun. Kello on taas vaikka mitä, nukkumaanmenoaika, mutta kas kummaa, ei väsytä. Eikä tunnu, että uni olisi lähelläkään. Pitää varmaan valvoa taas yksi yö niin seuraavana iltana saa unen helpommin.

 

[Glove]

Niin, sinullahan on kaiketi uniongelmia ja oliko niin, että käyt siihen liittyen tällä viikolla lääkärissä? Toivon mukaan saisit jossakin kohtaa useammin Nukku-Matin vierailuja. Minäkin olen hyvin usein väsynyt, mutta se johtuu enimmäkseen, ellei täysin tarkoituksellisesta valvomisesta. Siitä on yllättävän hankalaa pyrkiä eroon, kun siitä on muodostunut perustapa.

Joo, perjantaina lekuriin. Saa nähdä mitä se keksii kun en voi noita tavallisia bentsodiatsepiinejä’käyttämään. Eikä niitä edes suositella pitkäaikaiseen käyttöön, mullahan tätä on jatkunut kohta kymmenen vuotta, viimeiset kolme pahempana kuin aikaisemmin. Pitäs saada kotiin semmonen lääke mitä ne antaa noissa lyhyissä nukutuksissa. Tuntee kun se lääke nousee käsivartta pitkin ja sitten meneekin silmät kiinni ja filmi poikki. Oli oikein mukava kokemus kun tuo viime keväänä tehtiin. Ei tarvinnut taistella unen saamisesta.

 

[Ollakseni]

Joo, perjantaina lekuriin. Saa nähdä mitä se keksii kun en voi noita tavallisia bentsodiatsepiinejä’käyttämään. Eikä niitä edes suositella pitkäaikaiseen käyttöön, mullahan tätä on jatkunut kohta kymmenen vuotta, viimeiset kolme pahempana kuin aikaisemmin. Pitäs saada kotiin semmonen lääke mitä ne antaa noissa lyhyissä nukutuksissa. Tuntee kun se lääke nousee käsivartta pitkin ja sitten meneekin silmät kiinni ja filmi poikki. Oli oikein mukava kokemus kun tuo viime keväänä tehtiin. Ei tarvinnut taistella unen saamisesta.

Puolikas 15mg mirtazapin ja kaksi 3mg melatoniinia. Kyllä väsyttää noiden jälkeen. Kumpikaan ei aiheuta riippuvuutta varsinaisesti.

 

[Iisoppi]

Täällä tulee ihan kamalasti vettä taivaalta. Sade ropisee kattoon niin kovaa että tuntuu kuin makaise jossain kadun varressa. Ihan turha tässä on yrittää nukkua. Olin juuri nukahtamaisillani kun jytisi jossain kaukana ja sitten alkoi armoton sade... Jossain kaukana vielä ukkonen jytäjää mutta ei vaikuta tulevan päälle. Kun tuo sade nyt laantuisi niin voisi vaikka koittaa nukkua.

 

[Glove]

Puolikas 15mg mirtazapin ja kaksi 3mg melatoniinia. Kyllä väsyttää noiden jälkeen. Kumpikaan ei aiheuta riippuvuutta varsinaisesti.

Molemmat kokeiltu jo lähes kolme vuotta sitten. Melatoniini oli yhtä tyhjän kanssa vaikka söin sitä suurella annoksella, onko se nyt 5 vai 10 mg mitä apteekista reseptillä saa. Mirtazapiinin haittavaikutukset taas oli isommat kuin hyöty. Se ja seuraavana kokeiltu lääke (en muista mikä) sai aikaan melkein 20 kg lisää painoa. Onneksi nyt alan ola taas samoissa mitoissa kuin ennen niitä. Melkoista jojoilua.

 

[Ollakseni]

Molemmat kokeiltu jo lähes kolme vuotta sitten. Melatoniini oli yhtä tyhjän kanssa vaikka söin sitä suurella annoksella, onko se nyt 5 vai 10 mg mitä apteekista reseptillä saa. Mirtazapiinin haittavaikutukset taas oli isommat kuin hyöty. Se ja seuraavana kokeiltu lääke (en muista mikä) sai aikaan melkein 20 kg lisää painoa. Onneksi nyt alan ola taas samoissa mitoissa kuin ennen niitä. Melkoista jojoilua.

Jees jees. Itellä toimii hyvin. Painoa on itelläkin tullut about 20 kiloa lisää, mut en mä siihen kuole.

 

[Glove]

Jees jees. Itellä toimii hyvin. Painoa on itelläkin tullut about 20 kiloa lisää, mut en mä siihen kuole.

Itellä kun oli jo ennestää 20 kiloa liikaa niin kyllä tuo 40 kg ylimääräistä oli jo vähän turhan paljon. Vaikutti jo terveyteenkin, mutta nyt näyttää ainakin sen suhteen paremmalta.

 

[arvee]

Radiosta soitettiin minulle Rod Stewartin Sailing kappale. Tai soittivat ratiossa ja kuulin kyllä, mutta tuo oli aikoinaan veljeni kaveriltaan nauhoittamalla kasetilla jo vuonna -76 kai. Kuulin kyllä, koska veljeni stereot olivat kotona ja veli merivoimissamme, kuuntelin koko hänen levykasettikokoelmansa hieman salaa mutta huolella.

Tämä Rod Stewartin Sailing- biisi oli levyn kohokohta muistaakseni jo tuolloin, tusinavuotiaana kakara kuunneltuna, mutta nyt sen muistooni varsinaisen iskemisen lähde pölähti mieleeni, ehkä ensimmäinen katsomani jotenkin tosi-tv sarja eli BBCn Sailor, jonka Suomessa lähetti silloinen MainosTV vuonna 1978 Sailor (TV series) - Wikipedia . Seurasin sarjaa innolla ja tuo kappale tunnusbiisinä jäi kai ikuisesti kytketyksi lentotukialukseen mielessäni.

Onko täällä vielä setiä tai tätejä, jotka muistavat tuota sarjaa katsoneensa? Ensimmäisiä tositeeveeseen vivahtavia dokumenttisarjoja luulen tuon tuotannon nimittäin olevan.

 

[vetti]

On varmaan hienoimpia ikinä. Joo, on cover, mut...https://youtu.be/KaeCnGOaE98

 

[Iisoppi]

Pitäisi käydä kirjastossa. Ovat nyt parina päivänä pommittaneet minua teksti-viesteillä että olisi varauksia saapunut. No toivottavasti olisi hyviä kirjoja kun nyt olen päätynyt lukemaan Jokista uusintana kun ei ole tullut haettua uusia kirjoja kirjastosta. Ei sillä että muistaisin mitä kirjassa, jonka olen kymmenisen vuotta sitten, tapahtuu...

 

[pettter]

Pitäisi käydä kirjastossa. Ovat nyt parina päivänä pommittaneet minua teksti-viesteillä että olisi varauksia saapunut. No toivottavasti olisi hyviä kirjoja kun nyt olen päätynyt lukemaan Jokista uusintana kun ei ole tullut haettua uusia kirjoja kirjastosta. Ei sillä että muistaisin mitä kirjassa, jonka olen kymmenisen vuotta sitten, tapahtuu...

Hetkinen kohtahan mullekin tulee varauksia. Työstäkieltäytyjän käsikirja jne. Kännissä ei aina hoksaa viestejä.

 

[Breeze Harbour]

Tänään pitkästä aikaa syttyi taas liekki uuden runon kirjoittamiseen. Toi inspis on kyl jännä homma, se vaan aina kumpuaa jostakin mielen sopukoista ja sitten kun se fiilis tulee että nyt tulee tekstiä niin se on menoa. Näin se ainakin itsellä menee. Olen sellainen hetkessä eläjä, siispä harvemmin suunnittelen kirjoituksiani, vaan kirjoitan silloin kun fiilis on oikea.

Oikeestaan halusin kirjottaa jo eilen, mutta tuolloin ne ajatukset ja sanat kai vielä kypsyivät päässäni kunnes tänä aamuna lopulta avasin mieleni uunin näillä kintailla ja pian on tarjolla tuoretta riimiä! Saas nähdä julkaisenko runoketjuun, pidänkö itselläni vai laitanko vaan privana hyvälle lyriikkaystävälleni @Punamusta lle. Noh, katotaan sitten kun on valmista. Koitan tässä samalla kuikuilla Love Islandin uusintaa AVAlta niin saattaa mennä vielä tovi ennen kuin olen finito.

 

[Breeze Harbour]

Ruotsin tunti menee täysin puihin väsymyksen vuoksi. Ihmeellinen olotila. Edessä on oleva pitkä päivä kello neljään asti.

Muistuu ihan palavasti mieleen omat vuosien takaiset unipöhnässä kärsityt lukiopäivät. Koita kestää, enää muutama tunti!

 

[lasaleiko]

Voihan....en tiedä mitä. Vaan kävipä niin, että osui aamusella eräs työpaikkailmoitus silmiini. Onhan noita vastaavia ollut aikaisemminkin mutta tässä oli nyt sitä jotain. Siis sitä jotain samaa, mitä nykyisen työpaikkani ilmoituksessa reilut kaksi vuotta sitten. Semmosta, että tuohon vois laittaa hakemuksen...huvikseen. Työtehtävät juuri sitä suuntaa, mihin itseni näkisin tulevaisuudessa enemmän suuntautuvan, haastetta nykyistä enemmän, hyvät resurssit, muualta kuultuna hyvät työsuhde-edut ja ilmeisesti palkkauskin. On toki hunoojakin asioita tiedossa / kuultuna, ei pelkkää hyvää siis.

Tuo yhdistettynä siihen, että lomalta palattuani heti ensimmäisenä aamuna täällä nykyisessä työpaikassa kuulosti siltä, ettei juuri mitään positiivista ole tällä hetkellä, ei tiedossa, ei näköpiirissä, ei missään. Oliko syy hyvin onnistuneen lomani joka sai unohtamaan kaiken, vai onko tilanne huonontunut kolmen viikon aikana? Ei ole vielä ihan selvinnyt.

Vaikka voin sanoa viihtyväni nykyisessä työpaikassani, on vielä kahden vuoden täyttyessäkin välillä hankalaa totuttautua siihen, ettei mitään oikein tapahdu. Tai tapahtuu, mutta ei siihen tahtiin, mitä ehkä toivoisi. Siihen tahtiin, mikä nykyistä useammin motivoisi itseäkin ja saisi aivot töihin, heräämään aamulla innoissaan työpaikalle. Kesälomien myötä tehtyjen tuurausten myötä oli sentään hetkellisesti se fiilis, pitkästä aikaa. Tämän sanottuakin olen kuitenkin ollut monena perjantaina kiitollinen, että tiedän edessä olevan viikonlopun, joka on oikeasti itselle vapaata aikaa. Toisin kuin edellisessä työpaikassa, missä puhelin soi jatkuvasti myös viikonloppuisin. Ja toisaalta myös työpäivät venyivät pitkiksi. Mutta nuo johtuivat siitäkin, että oli resursseiltaan ja tuotantovolyymiltaan pieni paikka.

Tuo ilmoituksen työpaikka on tosin maantieteellisesti siellä päin, mihin en vielä joitakin viikkoja sitten mielestäni ollut halukas siirtymään. Ja itse ainakin tykkään miettiä asiaa muutenkin kuin puhtaasti työpaikan kannalta. Siis harrastusmahdollisuudet, lähialueen elinvoimaisuus ym ym. Kaksi vuotta asunut uudessa ympäristössä tämän työpaikan myötä ja tänne on kyllä hyvin kotiutunut, joten en ihan helpolla haluaisi nyt nostaa kytkintä. Yhdestä tärkeästä harrastuksesta siinä myös joutuisi todennäköisesti luopumaan. Toki aina vois löytää jotain uutta tilalle. Ia niin, sellaiseksi reissumieheksi minusta ei ole, että viikonlopuksi kuljetaan pitkä matka johonkin ja viikoksi työpaikan lähelle.

Mutta nuo viimeisen kappaleen ajatukset on jo turhan pitkälle ajattelua. Pitänee ehkä kuitenkin naputella hakemus ja katsoa mitä tuleman pitää.

 

[Iisoppi]

Hetkinen kohtahan mullekin tulee varauksia. Työstäkieltäytyjän käsikirja jne.

Minulle on tulossa Hylkiöt, Salakuljettaja, Kultahäkki ja Laukaus metsässä. Ehkä niissä olisi jotain luettavaa... Läckbergin uusin, Kultahäkki, ei ole kyllä saanut kovin hyviä arvosteluja mutta katsotaan miten se minulle taipuu.

 

[Iker]

Muistuu ihan palavasti mieleen omat vuosien takaiset unipöhnässä kärsityt lukiopäivät. Koita kestää, enää muutama tunti!

Muistuu mieleen ihan tää tämänhetkinenkin olotila töissä.

 

[Iisoppi]

Meillä on puuvarastossa kolmen kategorian puupinoja. On pienet puut sytykseen, normaalien pino ja sitten isot jöötit, joita voi halutessaan sitten hakata pienimmiksi tai polttaa takassa kun on hyvät tulet. Miksi näin... siis kolme kategoriaa? Miehen mielestä se on järkevää ja hän haluaa jakaa puut niin. Minä hakkaan halkoja ja mies lajittelee ne... No okei, hakkaa mieskin halkoja, hän alkaa jo oppia homman. Kun kysehän ei ole silkasta voimasta (sitä kyllä löytyy) vaan myös tekniikasta.

Meille tulee myös joka vuosi parisen säkkiä valmiiksi tehtyä polttopuuta veljeltäni eli ei me kahdelleen koko talven puita täällä halota... Siinä on sitten lajiteltavaa. Mukaan tulee myös neljäs kategoria eli sälä... Liian lyhyet, liian kapeat puut joita ei voi pinota. Nyt olisi taas tulossa säkillinen lajitteluniloa jahka veli tuo tai mies hakee sen puusäkin.

 

[Glove]

Joopas joo. Kun kerran nukkumisesta on puhe niin kai minäkin voin työntää taas lusikkani soppaan. Olin puoli kahden aikaan vielä hereillä ja heräsin viittä vaille kuusi. Ei mikään optimitilanne uuteen päivään. Kävin vähän kävelemässäkin, mutta eipä tuo ulkoilma virkistänyt. Päivä menny telkkarin ja tietokoneen ääressä notkuessa, mitään järkevää en ole saanut aikaan. On tämä vähän kuin sumussa kävelisi. Mutta jospa se nukkumatti tulisi tänä iltana aikaisemmin.

 

[vilperi]

Tänään oli taas sellainen päivä kun pyöräilin isäni luokse kylään ja pyöräilin myös sieltä takaisin kotiini. Matkaa kertyi se noin 20 kilometriä yhteensä.

Isän luona oli taas kiva olla. Grillattiin makkaraa, juotiin kahvit ja rupateltiin. Taas ymmärsi sen että sitä on tosissaan sitä tukiverkostoa elämässä johon turvautuakin. Isän luona oli sen takia myös hyvä käydä kun silloin ei oikeastaan tullut ajatelleeksi juurikaan tätä pinnalla viesteissäni viime aikoina ollutta suru-asiaa vaan oli muuta ajateltavaa. Eikä niinkään ehtinyt edes ajatella oikein mitään kun juteltiin.

Toki käytiin läpi hieman myös tätä surullista uutista koska isänikin tämän pariskunnan myös tietää. Eihän tuota uutista pystynyt isälleni uudelleen kertomaan ilman etteikö kyyneleitä tullut silmääni, sen verran se kuitenkin yhä koskettaa. Isäni kyllä tiesi jo tämän uutisen kun olin hänelle siitä aiemmin jo kertonut. Muille en sitten oikeastaan olekaan asiasta suoraan puhunut tai no toki tämän kuntoutuskeskuksen hoitajille olen puhunut asiasta. Mutta luotettaville tahoille olen vain asiasta puhunut, en koe itseäni miksikään juorukelloksi.

Ajattelin etukäteen isäni ihmettelevän niinkin voimakasta reaktiota asiaan ja siksi aristelinkin isäni luokse menoa. Mutta isäni oli ymmärtäväinen. Ei hän mitenkään pahansuopaisesti minua katsonutkaan.

No, ihan kiva päivä on tullut tänään tosiaan vietettyä. Ja virkistävä. Myös minulla jäi viime yönä unet melko vähiin mutta se on tätä. Kun joskus huomaat kelaavan noita yhä samoja suruun liittyviä asioita ja toisinaan taas on jo muut jutut mielessä. Onneksi nuo muut jutut on yhä enemmän vain mielessäni.

Tämä kuukausi oli muuten kerrankin se kuukausi kun ruokajakojakin hyödyntäen sain kuukauden ruokaostokset alle sadalla eurolla. Eilen täytin vielä ruokakomeroni ja jääkaappini niin ettei tässä kuussa enää tarvitse kaupassa käydä. Olen pitkään tavoitellut sitä tilannetta että saan kuukauden ruokamenot satasella ja nyt siihen ylsin.

Sain kuukauden ruokaostokset alle satasella vaikka kerran kävin grillillä, kerran kahvilassa ja kerran ostin pitseriasta pitsankin. Sekä pari kertaa ostin limonadia ja sipsejä. Sellaista turhaa rahan menoa oli siis silti yhä eli olisin voinut tässä kuussa saada rahamenoni vielä pienemmiksi.

No toisaalta, kuinka nuuka sitä kannattaa olla? Se on oma kysymyksensä. Toisaalta jotkin nautinnot on ihan ymmärrettäviä. Pitää sitä elämässä pieniä iloja ja nautintojakin olla.

Ja tuosta limonadista on tullut minulle oikeastaan oluen korvike. Eihän se päähän tietenkään nouse mutta samalla lailla sitä limsatölkkiä pidetään kädessä ja sihautetaan auki sekä nautitaan sen tölkin tyhjäksi juomisesta. Eilen olikin asunnossani yhden hengen limudisco. Kuuntelin hyvää musaa ja join limsaa. Oli ihan kivaa, hyvää musiikkiakin on kuitenkin niin paljon.

 

[HogiBoi]

Odotin kovasti koulun alkua. No, kävin kuulemassa, että loma jatkuu vielä syyskuun alkuun. Minulla, muut ovat jo koulua käyneet koko tämän ajan. Sinänsä kiva, kun nyt tietää opiskelun etenevän todella hyvin, jahka syyskuu koittaa. Vähän turhan toimettomaksi olen tässä nyt kuitenkin ajautunut elokuun aikana. Ensi viikolla on onneksi vielä pari työvuoroa, joista saa edes vähäsen tekemistä ja sitten onkin jo syyskuu. Odottavan aika on pitkä, kuten sanotaan.

 

[Virveliä kainaloon]

Odotin kovasti koulun alkua. No, kävin kuulemassa, että loma jatkuu vielä syyskuun alkuun. Minulla, muut ovat jo koulua käyneet koko tämän ajan. Sinänsä kiva, kun nyt tietää opiskelun etenevän todella hyvin, jahka syyskuu koittaa. Vähän turhan toimettomaksi olen tässä nyt kuitenkin ajautunut elokuun aikana. Ensi viikolla on onneksi vielä pari työvuoroa, joista saa edes vähäsen tekemistä ja sitten onkin jo syyskuu. Odottavan aika on pitkä, kuten sanotaan.

Koulun alku on hyvä hetki lomailla. Mulla alkaa opinnot ensi viikolla, joten lomailen ensi viikon. Ja tämän loppuviikon.