Mainos

Ketä Suomen presidenteistä arvostat vähiten?

  • 8 158
  • 75

Ketä Suomen presidenteistä arvostat vähiten?


  • Äänestäjiä
    170
  • Poll closed .

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Rydin elämään jäänyt julkisuuskuva korostaa valheellisesti Rydin maanpuolustustahtoa ja armeijahenkisyyttä, ja juuri sen ansiosta Ryti pyörii näissä arvostusasioissa ihan Mannerheim-sarjassa.

Itse asiassa Rytin poliittista uraa vähänkään tuntevat, tietävät kyllä ettei Ryti mikään "armeijahenkinen" koskaan ollut. Pikemminkin erittäin varovainen ja ehkä virkamiesmäinenkin kaveri.

Juuri tämän takia Rytin toiminta jatkosodan aikana vain entisestään korostuu ja arvostus on täysin ansaittu. Ryti oli kaukana omalta mukavuusalueeltaan tehdessään ratkaisevia päätöksiä. Suurin osa näkee tämän Rytiä kohottavana tekijänä, sinä ilmeisesti näet toisin.

Ylipäänsä 1930-luvun huonoa puolustuspolitiikkaa on muuten turha kaataa kenenkään niskaan, sillä asiasta oli tuolloin huolestuttavankin vahva konsensus.

"Maailmassa ei enää käydä suursotia", "onhan meillä Kansainliitto", "Suomea tukevat muut Euroopan maat" jne jne.

Kuulostaa hyvin samankaltaiselta mantralta, mitä hoetaan vuonna 2013, naivi uskomus siitä, että maailma ei koskaan enää syty palamaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Koivisto olisi voittanut tämän äänestyksen ilman Haloskaa. Hän ei reagoinut järkevästi yhtään mihinkään. Suurimpina töppäyksinä liiallinen presidentin vallan vähentäminen, ragoimattomuus Viron itsenäisyyspyrkimyksiin ja kaikkein suurimpana reagoimattomuus Jeltsinin tiedusteluun Suomen vaatimuksista Neuvostoliiton hajotessa:"ei meillä ole vaatimuksia". Vitun puupää. Toivottavasti elää yli satavuotiaaksi ja kärsii joka päivä...

Tästä tuli mieleen eräs Lasse Lehtisen kolumni, missä Lehtinen kirjoitti siitä, miten nyky-Venäjällä Talvisota ja ylipäänsä suhteet Suomeen (kuka hyökkäsi ja miten, miksi jne etc) vuosina 1939-1944 edelleen on asia, mitä ei ole kunnolla käyty läpi.

Lehtinen esitti terävän huomion siitä, että heti 1990-luvun alussa - Venäjän käydessä valitettavan lyhyeksi jäänyttä "menneisyys täytyy myöntää"-vaihettaan - olisi ollut mahdollista saada Boris Jeltsin itse Suomeen kukkapuskan kera pahoittelemaan vuoden 1939 hyökkäyssotaa.

Näin ei toimittu ja sittemmin poliittinen ilmapiiri on muuttunut.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lehtinen esitti terävän huomion siitä, että heti 1990-luvun alussa - Venäjän käydessä valitettavan lyhyeksi jäänyttä "menneisyys täytyy myöntää"-vaihettaan - olisi ollut mahdollista saada Boris Jeltsin itse Suomeen kukkapuskan kera pahoittelemaan vuoden 1939 hyökkäyssotaa.

Minä muistan uutisissa esitetyn pätkän, jossa Jeltsin laski suomalaiselle sankarihaudalle (olisiko ollut Hietaniemessä?) seppeleen, jossa luki "Venäjän presidentiltä". Samalla hän mielestäni ilmoitti, ettei Venäjän taholta ole enää toiste odotettavissa samanlaista toimintaa, kuin 1939.

edit: Tuolta Kalevan kolumnistahan tuon löytää: Vuosi oli 1992 ja paikkana oli Hietaniemi.

On annettava historian tuomita Kaleva.fi
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No, nimimerkki Simon pyysi näitä listauksia ja sai niitä, eli sinun pitää osoittaa mielenpahoituksesi hänelle. Ja TosiFania mukaillen: On aika säälittävää, että Suomen kaltaisessa demokratiassa poikkeava ajattelu halutaan kieltää. Suvaitsevaisdemareilla tämä ajatus heittää nopeasti häränpyllyä, kun vaihdetaan kohde Mannerheimista Haloseen.
valoja päälle sinne mielensäpahoittamislandiaan.
Eihän se mitään ajattelun kieltämistä ole jos esitän oman näkemykseni eri kirjoitusten perusteluiden laadusta. Päinvastoin, tällainen rakentava kritiikki vain kehittää ajattelua kun se ottaa vastaan.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Minä muistan uutisissa esitetyn pätkän, jossa Jeltsin laski suomalaiselle sankarihaudalle (olisiko ollut Hietaniemessä?) seppeleen, jossa luki "Venäjän presidentiltä". Samalla hän mielestäni ilmoitti, ettei Venäjän taholta ole enää toiste odotettavissa samanlaista toimintaa, kuin 1939.

edit: Tuolta Kalevan kolumnistahan tuon löytää: Vuosi oli 1992 ja paikkana oli Hietaniemi.

Joo, siis kyllä minäkin tuon muistan ja mielestäni tuo oli jossain YLEn Elävässä Arkistossakin tuo pätkä.

Itse ymmärsin Lehtisen artikkelin kuitenkin hieman vertauskuvallisempana kokonaisuutena, 1990-luvun alussa keskustelu vuosien 1939-1944 (ja sen jälkeisistä valvontakomission ajoista + kylmän sodan ajoista) tapahtumista olisi voitu perusteellisesti käydä läpi.

Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista, sillä Putinin aikakaudella Venäjä on pikemminkin perunut 1990-luvun kehityksen siemenet näiden asioiden suhteen. Ja vanha hymnikin otettu takaisin käyttöön :)
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse ymmärsin Lehtisen artikkelin kuitenkin hieman vertauskuvallisempana kokonaisuutena, 1990-luvun alussa keskustelu vuosien 1939-1944 (ja sen jälkeisistä valvontakomission ajoista + kylmän sodan ajoista) tapahtumista olisi voitu perusteellisesti käydä läpi.

OK. Itse en ole Lehtisen artikkelia lukenut, joten en osannut suhtautua siihen oikein. Totta on, että Neuvostoliiton perintöä ei ole kovinkaan aktiivisesti perattu. Nyt kun Venäjä on vahvistunut, Neuvostoliittoa on alettu monissa mielissä jopa ajatella positiivisessa valossa. Erityisen huolestuttavaa onkin, että Stalinin arvostus on noussut tuntuvasti.

Mitä tulee Koiviston toimintaan tuossa asiassa, niin en näe sitä mitenkään erityisen huonona. Ison maan on itse aloitettava tilintekonsa. Pieni naapuri voi alkaa räksyttää silloin kun iso on heikkouden tilassa, mutta sitten kun se taas voimistuu, se voi muistaa "mitättömän kirpun kiusanteon"...
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kun tässä ketjussa on mainittu, että Niinistön työtä ei voida arvostella koska kausi on kesken, niin mielestäni yhtä hyvin voisi sanoa, että näissä pitäisi arvosteluaikana olla 25 tai jopa 50 vuotta, sillä tokihan nämä historialliset arviot ovat olleet aika jälkiviisauden marinoimia.

Jos 1939 ei olisi tullut sotaa, niin kukaan ei kritisoisi Kalliota tai Rytiä heidän 30-luvun päätöksistään ettei asevoimia vahvisteta. Sama pätee tietenkin Koivistoon ja vahvan markan politiikkaan. Sinänsä ymmärrän, että valtiomiehen vaatimuksiin kuuluu olla visionääri, joka osaa ennustaa mahdottomatkin asiat ja toimia niiden mukaan (eli tämä on ok) eli pointti on vain että emme välttämättä vielä ole kykeneviä arvioimaan viime aikaisia päätöksiä, koska emme tiedä mitä tulevaisuus niistä osoittaa.

Jos sota tulee ja Suomi kaatuu miinojen puutteeseen (jota en itse en usko, sillä tiedän että tuo sopimus on suht.tyhjä muodollisuus), mutta jos se toimii kansainvälisesti niin kuin on toivottu, niin silloin sopimukseen liittyminen on ollut onnistunut päätös.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Mitä tulee Koiviston toimintaan tuossa asiassa, niin en näe sitä mitenkään erityisen huonona. Ison maan on itse aloitettava tilintekonsa. Pieni naapuri voi alkaa räksyttää silloin kun iso on heikkouden tilassa, mutta sitten kun se taas voimistuu, se voi muistaa "mitättömän kirpun kiusanteon"...

Joo, en itse asiassa minäkään. Ja olihan Koivistolla tärkeää roolia yya-sopimuksen purussa. Tätä asiaa muisteli Manun kansliapäällikkö Jaakko Kalela viikko sitten A-studion lähetyksessä.

Jos Koivistoa halutaan arvostella, niin siinä tapauksessa katseet on syytä kääntää Baltian ja eritoten Viron tapahtumiin N-liiton romahtaessa. Syyt lienevät jo selviä ja niitä on keskustelussa sivuttu.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Vähän arvelinkin että otsikosta päätellen kyseessä on Tarja Halosen arvosteluketju.

Minä äänestin Urho Kekkosta. Syntilistalla mm:

- Sotkeutuminen eri puolueiden sisäisiin asioihin ja henkilövalintoihin
- Yhden puolueen (Kokoomuksen) jatkuva diskriminointi ja siten eduskuntavaalitulosten suoranainen halveksunta.
- Huipentumana oman valtakautensa pidentäminen sillä, että mies yksinkertaisesti kieltäytyi osallistumasta vaaleihin ja säädätti poikkeuslain koska ei suostunut istumaan vaaliväittelyyn Veikko Vennamon kanssa.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...
Jos sota tulee ja Suomi kaatuu miinojen puutteeseen (jota en itse en usko, sillä tiedän että tuo sopimus on suht.tyhjä muodollisuus), mutta jos se toimii kansainvälisesti niin kuin on toivottu, niin silloin sopimukseen liittyminen on ollut onnistunut päätös.

Tjaa, kai tuota miina-asiaa voi jo nyt arvostella, jos ei muuten, niin pelkästään sen aiheuttamien taloudellistenkin kustannusten kannalta.

Järkeväähän olisi hissun kissun säilyttää miinat jossain varastossa, mutta perisuomalaiseen tyyliin massaräjäytykset on aloitettu jo syksyllä 2012, jotta miinat saataisiin hävitettyä etuajassa, ennen määräaikaa (2016).

Monessa muussa Ottawan sopimukseen liittyneessä maassa aikataulut laahaavat - syystä tai toisesta - perässä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
- epäsiisti ja kasuaali olemus ulkomailla matkaillessaan. Presidentin arvolle ei mielestäni ole sopivaa käyttää läpinäkyvää, kierrätysmuovista valmistettua kertakäyttösadetakkia. Varmasti Carla Bruni &co olivat ihmeissään. Mutta eiköhän tästä asiasta joku palstan demareista jonkun hyveen saa esiin kaivetuksi.

Ulkoiselle habitukselle ei voi mitään ja jopa tietyn tyylitajuttomuuden olen valmis antamaan anteeksi - ne ovat triviaaleja seikkoja kun puhutaan presidenttinä onnistumisesta tahi epäonnistumisesta - näin asian näen, mutta se mitä muuta Halonen teki valtakautensa aikana riittää laskemaan hänet minun listallani presidenteistä huonommaksi kuitenkin niin ehdoin jotka viestissäni luettelinkin eli koskapa komptenssini ei riitä arvioimaan presidenttejä ennen Rytiä en heitä juuri huomioinut tehdessäni arviota huonoimmasta presidentistä vaikka siltäkin aikakaudelta olisi voinut löytyä varteenotettavia presidenttejä kumoamaan Halonen listani ensimmäiseltä sijalta.

Minulle Halonen oli kenties suurin pettymys sen tähden ettei hän kyennyt olemaan lupaamansa arvojohtaja muuta kuin ensimmäisen kauden alkupuolella ja että hän etenkin toisella kaudellapaljastui hyvin häikäilemättömäksi oman ja lähipiirinsä edun ajajaksi unohtaen tyystin kokonaisuuden huomioimisen ja sen mitä arvojohtajalta ja koko kansan presidentiltä vaaditaan. Minusta Halosen suurimpia virheitä oli myös Suomen suoranainen ajaminen Ottawan sopimukseen vaikka millään muotoa Suomen arvovalta ei olisi kv. kentillä karissut vaikka Suomi ei kyseiseen sopimukseen olisikaan liittynyt vaan pitänyt jv. miinat varustuksessaan.

Mutta aivan kuten ed. viestissäni totesin, jos olisin tarkastellut vaikkapa Kekkosen kauden loppua olisin voinut pitää häntä varteentottettava ehdokkaana tälle listalle mutta kokonaisuus huomioiden Urho Kaleva Kekkonen oli kuitenkin presidentti joka piti Suomen pään pinnalla vaikeina aikoina ja jatkoi siitä mihin Paasikivi hienosti uransa presidenttinä päätti.

Voin myös soimata itseäni siitä, että lähdin Halosen kelkkaan ja olin äänestämässä häntä presidentiksi toisella kierroksella vain ja ainoastaan sen tähden koska minulle sopivampaa ehdokasta tuolloin ei ollut tarjolla. Nyt miettien äänestämättä jättäminen kummallakin kerralla olisi ollut minun kannalta se parempi vaihtoehto tai nollan äänestäminen.

vlad.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
On aika säälittävää, että Suomen kaltaisessa demokratiassa poikkeava ajattelu halutaan kieltää. Suvaitsevaisdemareilla tämä ajatus heittää nopeasti häränpyllyä, kun vaihdetaan kohde Mannerheimista Haloseen.

Millä perusteella näin väität? Onko täällä joku suvaitsevaisdemari halunnut kieltää poikkeavaa ajattelua tai jonkun mielipiteen? Itse olen kylläkin huomannut, että siellä oikeiston puolella esiintyy näitä "väärin äänestetty" -kommentteja.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tjaa, kai tuota miina-asiaa voi jo nyt arvostella, jos ei muuten, niin pelkästään sen aiheuttamien taloudellistenkin kustannusten kannalta.

Järkeväähän olisi hissun kissun säilyttää miinat jossain varastossa, mutta perisuomalaiseen tyyliin massaräjäytykset on aloitettu jo syksyllä 2012, jotta miinat saataisiin hävitettyä etuajassa, ennen määräaikaa (2016).

Monessa muussa Ottawan sopimukseen liittyneessä maassa aikataulut laahaavat - syystä tai toisesta - perässä.

Taloudellisesti maamiinojen (jv.miinojen) korvaaminen tulee kalliiksi vaikka käytettäisi halvimpia korvaavia vaihtoehtoja ja jos verrataan sirotemiinoja/-ammuksia jv. miinoihin niin kyllähän Suomen oloissa ja täkäläisellä käytännöllä toimien (kunnon kartat miinakentistä etc.) juuri jv. miina on se turvallisin vaihtoehto kaikkien kannalta, koska sen käytön yhteydessä on täysin varmaa se missä miinoitteita on ja kuinka paljon niitä on maastoon sijoitettu kun kaikki tarvittavat detaljit käyvät selville miinakartoista. Sen sijaan esim. sirotemiinoijen kohdalla suurin ongelma ovat räjähtämättömät sirotemiinat/-ammukset eikä näiden määrä välttämättä ole vähäinen vaikka käytettäisi laadukkaimpia ja parhaimpia markkinoilla olevia ammuksia joissa on itsetuhoamismekanismi olemassa.

Israelin sotaretki Libanoniin jokunen vuosi sitten on oivallinen osoitus siitä millaisia ongelmia sirotemiinat ja -ammukset aiheuttavat, maastoon jäi vuosiksi arviolta jopa miljoona siroteammusta raivattavaksi kun miinojen itsetuhoamismekanismi ei toiminut toivotulla tavalla ja Israelin kohdalla ongelmaksi muodostui vieläpä se ettei maa juurikaan kertonut libanonilaisille ja raivaajille, että minne kaikkialle niitä siroteammuksia tulikaan ammuttua. Suomessa absurdilla tapaa jv.miinoista tehtiin mörkö vaikka tosiasiassa Suomi valitsi korvaavaksi aseeksi sen mikä on kenties se suurempi mörkö eli siroteammukset.

Jos jossain Angolassa ja Kamputseassa jv.miinoja on kylvetty holtittomasti ei se tarkoita sitä, että Suomi niin tekisi - eikä se edes kannattaisi, koska ongelma jäisi lopulta lähes kaikissa tapauksissa suomalaisten ratkaistavaksi ts. ne kartat kannattaa tehdä kunnolla. Sen sijaan kaikissa sodissa joissa siroteammuksia on käytetty, niitä on jäänyt räjähtämättä luontoon ja urbaaneihin ympäristöihin pahimmillaan vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi, Afganistanistanista taitaa löytyä edelleen Venäläisiä (ts. Neuvostoliittolaisia) siroteammuksia 80-luvulta.

Mikäli Halosella olisi ollut tippaakaan pelisilmää hän olisi toiminut edes sillä tavalla, että Suomi olisi asettanut ehdon liittymiselleen ja se olisi ollut se, että Suomi liittyy sopimukseen siinä vaikeessa kun jv.miinojen suurimmat käyttäjät siihen liittyvät ja näiden maiden joukossa ovat esim. Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat - eikä näillä mailla taida juuri olla halua tai intressiä liittyä kyseiseen sopimukseen.

vlad.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Jos sota tulee ja Suomi kaatuu miinojen puutteeseen (jota en itse en usko, sillä tiedän että tuo sopimus on suht.tyhjä muodollisuus), mutta jos se toimii kansainvälisesti niin kuin on toivottu, niin silloin sopimukseen liittyminen on ollut onnistunut päätös.
En näe ainakaan toistaiseksi mitään vaikutuksia. Paikka YK:n turvallisuusneuvostossa jäi miinanöyristelystä huolimatta toistaiseksi saamatta. Venäläiset ovat hädin tuskin mistään Ottawan paperista kuulleetkaan. Ei paljon vanjojen viisaria heilauta vaikka tsuhna hävittää miinojaan. Ehkä joku on pannut Kremlissä tyytyväisenä merkille, että tuleepa vähemmän jalkaväkitappioita, jos on joskus asiaa käydä "vapauttamassa" naapurin sorrettua kansaa fasistien ikeen alta.

Tuohon eduskunnan päätökseen liittyen, lienee hartolle ja kumppaneillekin selvää miksi äänestys meni noin. Tämä on politiikkaa. Kukaan ei saa aina ja joka asiassa tahtoaan läpi. Joskus näissä peleissä menee läpi myös huonoja päätöksiä. Demokratian varjopuolia, kuten Vihreiden periksi saama sakkojen muuntorangaistuksusta luopuminen. Toisinaan sopu ja työrauha painavampien asioiden ajamiseksi ostetaan tekemällä pieniä älyttömyyksiä isojen älyttömyyksien sijasta. Se vaan, että Halosen ajama maamiinat kieltävään sopimukseen liittyminen oli yksiselitteisesti tyhmää ja tarpeetonta. Se ei palvele mitään Suomen etua. Minkäänlaista vastiketta allekirjoittamiselle ei ole eikä tule. Suomen mahdollisen hädän hetkellä mikään ulkovalta ei muista eikä paskan vertaa välitä Suomen allekirjoittamista miinasoppareista.
 
Mutta sitä mieltä kyllä olen että moinen lahtari ja natsien kaveri ei olisi presidentin virkaa ansainnut. Toinen fasistien kanssa veljeilijä ja kaiken lisäksi vastuusta luikertelija Risto Ryti oli vahva kakkosehdokkaani tässä äänestyksessäni.
Kertoisitko, mitkä olivat Suomen vaihtoehdot välirauhan aikana? Se, että Suomi vältti miehityksen maailmansodan aikana on nähdäkseni seurausta loistavasta valtiomiestoiminnasta (a la Mannerheim ja Ryti) sekä puolustusvoimien onnistumisesta tehtävässään. Mannerheim ja Ryti pitivät Suomen yhteistyössä Saksan kanssa tasan niin kauan kuin se oli Suomen edun mukaista. Tuossa nimenomaisesti korostuu kansakunnan edun ajattelu, eikä oman ideologian tuputtaminen ( a la Halonen).
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ulkoiselle habitukselle ei voi mitään ja jopa tietyn tyylitajuttomuuden olen valmis antamaan anteeksi - ne ovat triviaaleja seikkoja kun puhutaan presidenttinä onnistumisesta tahi epäonnistumisesta - ...

Ööh, siis totta kai asia on juuri niin kuin sanot. Itsehän listasin lukuisia asioita, joista en Halosen presidenttikaudessa pitänyt ja niiden asioiden joukossa tämä ulkoinen habitus oli vain "kirsikka kakun päällä". Kuten aiemmin kirjoitin.

Ottawan sopimukseen liittyminen lienee isoin konkreettinen munaus, arvojohtamisen puolelta toki Haloskalta löytyy iso nippu mittavia mokia samaten.

Taloudellisesti maamiinojen (jv.miinojen) korvaaminen tulee kalliiksi vaikka käytettäisi halvimpia korvaavia vaihtoehtoja ja jos verrataan sirotemiinoja/-ammuksia jv. miinoihin niin kyllähän Suomen oloissa ja täkäläisellä käytännöllä toimien (kunnon kartat miinakentistä etc.) juuri jv. miina on se turvallisin vaihtoehto kaikkien kannalta, koska sen käytön yhteydessä on täysin varmaa se missä miinoitteita on ja kuinka paljon niitä on maastoon sijoitettu kun kaikki tarvittavat detaljit käyvät selville miinakartoista..

Niin, lasku on tosiaan vielä epäselvä, mutta kalliiksi tämä kaikki tulee.

Suomen kannalta jv.miinat olisivat paitsi käytännöllisin, myös taloudellisin ratkaisu.

... Mannerheim ja Ryti pitivät Suomen yhteistyössä Saksan kanssa tasan niin kauan kuin se oli Suomen edun mukaista. Tuossa nimenomaisesti korostuu kansakunnan edun ajattelu, eikä oman ideologian tuputtaminen ( a la Halonen).

Juuri näin. Ainakin Max Jacobsson on kirjoittanut varsin laajalti siitä, että pohtiminen Saksasta irrottautumisesta alkoi jo vuonna 1942, mutta viimeistään Stalingradin taistelun jälkeen. Suomi ymmärtääkseni etsi neuvotteluyhteyttä Moskovaan jo vuoden 1943 aikana, mutta tuolloin aika (=Stalin) ei vielä ollut kypsä neuvotteluille.

Rytistä puhuttaessa on myös syytä muistaa tämän olleen anglofiili - ei siis saksalaismyönteinen - ja hänellehän oli varsin iso järkytys, kuinka yksin Suomi lopulta Talvisodan aikana jäi.

Mannerheimin suhtautuminen saksalaisiin oli varovaista jo 1917-1918 tapahtumien aikana. Mannerheim mm. ei kannattanut Hessenin prinssin valintaa kuninkaaksi, hänen suosikkinsa tehtävään oli Tanskan prinssi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ööh, siis totta kai asia on juuri niin kuin sanot. Itsehän listasin lukuisia asioita, joista en Halosen presidenttikaudessa pitänyt ja niiden asioiden joukossa tämä ulkoinen habitus oli vain "kirsikka kakun päällä". Kuten aiemmin kirjoitin.

Pahoitteluni!

Ei siis ollut tarkoitus hyökätä kärkevästi sinun viestiäsi vastaan vaan todeta se, että minulle se epäkorrekti habitus olisi ollut vain pieni triviaali sivuseikka - mutta näemmä tämä osuus viestistäni valtasi liian suuren alan ja kenties peitti taakseen osan viestini tärkeimmästä pointista eli siitä mistä en Halosesta itse erityisemmin pitänyt ja miksi koin hänen olleen pettymys - vaikka osaltaan itseäni saan syyttää, koska olin häntä presidentiksi valitsemassa.

Ymmärsin, että sinullekin Halosen olemus oli lopulta vain triviaali asia ja olisi ollut anteeksi annettavissa mikäli Halonen muuten olisi ollut sanojensa mittainen nainen ja ollut todellinen arvojohtaja ja koko kansan presidentti.

vlad.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Halonen, nainen ei sovi presidentiksi minun Suomessani, kansa oli ikävä kyllä toista mieltä ja itse en voinut äänestämällä vaikuttaa tuolloin vielä.
Näitä lisää.

Niin, pyysin Halosen dissaajilta niitä perusteluja tähän ketjuun, koska on hiukan hedelmätöntä lukea vain pelkkää dissausta ilman sen kummempia perusteluja. Ei liene tarkoitus, että pitäisi erikseen etsiä jotain muita vapaan keskustelun ketjuja, joista nuo perustelut mahdollisesti löytyvät.

Nyt niitä perusteluja on tullut runsain mitoin, hyvä niin. Jotkut ulkonäköön liittyvät seikathan ovat melko pitkälti turhia. Eihän Ahtisaarenkaan ulkoinen habitus saanut aikanaan kovinkaan mairittelevia kommentteja osakseen (läski liukkaissa lakerikengissä yms.), mutta eipä tässä ketjussa ole Maran ulkoiseen olemukseen puututtu.
 

Japi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh, Jokerit, Saipa, Jokipojat, Titaanit
Näissä on sinulla hauska ristiriita, kun nimenomaan Rydin suunnalta tuli kovaa vastustusta Mannerheimin vaatimuksiin.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kuultiin Suomen Pankin pääjohtaja Rytiä keväällä 1938 seuraavasti: "Emmehän me voi hankkia patruunoita, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat".

Vielä loppukesästä 1939 Cajander yritti taivutella Rytiä ottamaan velkaa puolustusbudjettiin. Tämä ei käynyt päinsä, sillä Suomen talous oltiin juuri saatu suuren laman jälkeen erinomaiseen kuntoon, eikä tullut kuuloonkaan että se vaarannettaisiin uudella velanotolla. Ironista on se, että maailman pelkistetyin asepuku sai liikanimen "malli Cajander", kun sen olisi pitänyt olla "malli Ryti".

Vähiten arvostamasi presidentti Kyösti Kallio puolusti valtakaudellaan eniten arvostamasi Rytin linjaa seuraavasti: "On onni, että Ryti asettuu Mannerheimin mahdottomia vaatimuksia vastaan, sillä Mannerheim pitää suuressa arvossa Rytiä ja sen tähden pysähtyy ajattelemaan ehdotustensa toimivuutta."

Rydin elämään jäänyt julkisuuskuva korostaa valheellisesti Rydin maanpuolustustahtoa ja armeijahenkisyyttä, ja juuri sen ansiosta Ryti pyörii näissä arvostusasioissa ihan Mannerheim-sarjassa.

Niin siis Ryti ei ollut presidentti tuolloin ja Ryti ei varsinaisesti vastustanut armeijan varustamista vaan armeijan varustamista VELKARAHALLA. Ryti on arvostamieni presidenttien listalla yksinomaan Ryti-Ribbentropp-sopimuksen takia. Väinö Tanner puolestaan vastusti sekä velan ottamista että armeijan varustamista ilman velkaa, koska se olisi ollut pois muualta. Cajander oli käsittääkseni samalla kannalla. Toki Ryti ei missään vaiheessa ollut varustautumisen kannattaja.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Nyt niitä perusteluja on tullut runsain mitoin, hyvä niin. Jotkut ulkonäköön liittyvät seikathan ovat melko pitkälti turhia. Eihän Ahtisaarenkaan ulkoinen habitus saanut aikanaan kovinkaan mairittelevia kommentteja osakseen (läski liukkaissa lakerikengissä yms.), mutta eipä tässä ketjussa ole Maran ulkoiseen olemukseen puututtu.

Maran ulkoinen habitus on jäänyt vähemmälle huomiolle tässä ketjussa - kuten Ahtisaari muutenkin. Syy on tietysti se, ette Ahtisaari kokonaisuutta arvioiden ollut mikään historian surkein pressa, vaikkei toki mikään suurmieskään...

Siis nimenomaan presidenttikautta miettien, tämän jälkeenhän Marasta on tullut historian merkittävimpiä suomalaisia, nobelisti kun on.

Ja kyllä tosiaan Ahtisaari sai aikanaan aika kovaa kurmotusta ulkonäköönsä liittyen. Joka lauantai Iltalypsy esitteli sketseissään lyllertävän Martti Oivan, Jukka Puotilan imitoimana.

Ahtisaarihan on nykyään paremmassa ja hoikemmassa kunnossa, kuin silloi 1990-luvulla ja onhan myös aika tehnyt tehtävänsä: Halosen kausi on vielä tuoreessa muistissa.

Samaten vitsit Ahti Karjalaisen tankeroenglannista ovat vähentyneet, aikansa kutakin.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
On jokseenkin älytöntä alkaa vertailemaan kuka pressoista ollut huonoin, kun ajat ovat olleet osalle tyystin erilaiset! Miten kukaan voi esim. verrata Halosta Mannerheimiin yms.?

Kai sen järkikin jo sanoo, että sota-aikana asiat ovat erilaisia ja päätökset sen mukaan. On hiukan eri asia setviä maan roolia vihollista vastaan kv.ympyröissä ja koittaa pienenä maana selviytyä mahdollisimman vähin vaurioin kuin tilannetta tänä päivänä. Sodan aikana tehtävät päätökset eivät ole verrannollisia ja näin ollen niiden perusteella ei voi huonommuutta osoittaa. Vai teleporttaako nykyaika Halosen sota-aikaan?

Näkee kyllä, että perustelut, jotka liittyvät ulkonäköön ovat suoraan sanoen perseestä. Mulle on yks hailee miltä pressa näyttää, JOS hän hoitaa hommat. Koivisto antoi suurimmaksi osaksi pressanoikeudet pois ja sen jälkeen meno on ollutkin enemmän tai vähemmän aneemista.

Halosen ensimmäinen kausi oli parempi kuin toinen. Ehkä siinä oli jo väsymystäkin, mene ja tiedä. Halonen ei ole silmissäni mitenkään suuresti ihailtava henkilö, mutta kelvollinen pressa kuitenkin. Niinistöstä en osaa sanoa juuta enkä jaata, kun ei hän näy oikein missään kunnolla. Katellaan tuleeko muuta kuin lausuntoja, joita poliitikot osaavat aina syytää. Ahtisaari oli miellyttäjä suuria kohtaan ja en koskaan tuntenut, että hän olisi ollut koko kansan pressa ikinä. Kekkonen oli diktaattori, mutta hoiti kyllä hommansa, joskin tasavallan olisi olettanut olevan vähemmän perässähiihtämistä.

Nämä omia mielipiteitäni, joten ei papua nekkuun, kiitos ja en osaa sanoa huonointa pressaa, koska ajat ja olosuhteet ovat olleet aina erilaiset ja kansakunnan elinolosuhteet vaihdelleet. Ei niitä voi verrata. Ainakaan kaukaisempaan historiaan.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Kuvalistaus (Presidenttien muotokuvat valtioneuvoston sivuilla)

Tuolta voi käydä katsomassa kuka ei kuulu joukkoon. :D

Ääni siis Haloskalle - kerta se on ensimmäinenkin kun häntä äänestän. Huono vaihtoehto ennen vaaleja, valtakauden aikana, valtakautensa jälkeen ja lähden olettamuksesta että vielä 50 vuodenkin kuluttua Halosen valinta pitää pintansa yhtenä suurena facepalmina.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuvalistaus (Presidenttien muotokuvat valtioneuvoston sivuilla)

Tuolta voi käydä katsomassa kuka ei kuulu joukkoon. :D

Sen verran on pakko kommentoida, vaikka Halosta äänestinkin tässä äänestyksessä, että ihan joka paikkaan ei taiteellinen lähestymistapakaan sovi. Minusta noiden taulujen pitäisi tässä yhteydessä olla kuitenkin mahdollisimman konservatiivisia ja suhteellisen samalla ilmeellä toteutettuja. Silloin ne palvelisivat sitä tarkoitusta, jota varten ne käsittääkseni on tarkoitettukin alunperin: muistuttamaan, minkä näköisiä johtajia maallamme on kunakin ajanhetkenä ollut.

Oho, tulipa meikäläiseltä konservatiivinen kannanotto. Yleisesti ottaen olen kuitenkin vaihtoehtoisemman taiteen ystävä...
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Sen verran on pakko kommentoida, vaikka Halosta äänestinkin tässä äänestyksessä, että ihan joka paikkaan ei taiteellinen lähestymistapakaan sovi. Minusta noiden taulujen pitäisi tässä yhteydessä olla kuitenkin mahdollisimman konservatiivisia ja suhteellisen samalla ilmeellä toteutettuja. Silloin ne palvelisivat sitä tarkoitusta, jota varten ne käsittääkseni on tarkoitettukin alunperin: muistuttamaan, minkä näköisiä johtajia maallamme on kunakin ajanhetkenä ollut.

Oho, tulipa meikäläiseltä konservatiivinen kannanotto. Yleisesti ottaen olen kuitenkin vaihtoehtoisemman taiteen ystävä...

Ei konservatiivisuudessa ole mitään vikaa, varsinkaan taiteen osalta. Näin leikkisästi sanottuna rappiotaiteen paikka ei ole presidenttien virallisissa muotokuvissa. Motoriikkahäiriöistä kärsivän lapsen kuvataideterapiasessioiden kädenjäljeltä näyttävä potretti on presidentti-instituution päälle kusemista, oli presidenttinä sitten kuka tahansa.

Lisäksi virallisen muotokuvan on tosiaan tarkoitus muistuttaa siitä, minkä näköinen johtaja sitä virassa on pönöttänyt. Vaihtoehtoiselle, kokeilevalle taiteelle voi oma paikkansa olla, mutta virallinen tasavallan presidentin muotokuvamaalaus ei ole se paikka. Kyllä Halosestakin pitäisi olla olemassa muotokuva, jossa on presidentti Halonen, ei keltainen Simpsonien perheen suttuprötötäti.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Lisäksi virallisen muotokuvan on tosiaan tarkoitus muistuttaa siitä, minkä näköinen johtaja sitä virassa on pönöttänyt. Vaihtoehtoiselle, kokeilevalle taiteelle voi oma paikkansa olla, mutta virallinen tasavallan presidentin muotokuvamaalaus ei ole se paikka. Kyllä Halosestakin pitäisi olla olemassa muotokuva, jossa on presidentti Halonen, ei keltainen Simpsonien perheen suttuprötötäti.

Tuota selkeää hutilaukausta tullee korostamaan galleriaan aikanaan lisättävä Sauli Niinistön kuva joka noudatellee Halosen edeltäjien linjoja. Kun voidaan lähteä olettamuksesta, niin tuo linja tullee säilymään kuitenkin edelleen suhteellisen pitkälle riippumatta siitä ketä Pressan Toimistossa tulevina vuosikymmeninä ramppaa, tulee tuo Haloskan "potretti" nousemaan suhteellisen absurdilla tavalla esille rivistöstä. Hupaisintahan se olisi, kun seuraava naispresidentti päättäisi maalauttaa itsestään miespresidenttien kaltaisen "arvokkaan" muotokuvan ja jättäisi Tarjan omaan seuraansa.

No, mielestäni kuvaa Halosen presidentti-aikakautta täydellisesti: Halonen on väärässä paikassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös