Ketä jo kuollutta suomalaista arvostat vähiten?

[Ted Raikas]

Olihan siinäkin vaihtoehtona ottaa mieluummin kuula omaan kalloon, kuin edesauttaa omalla toiminnallaan kenties paljon suurempaa vahinkoa omalle maalleen ja maanmiehilleen.

On, mutta ihmisen selviytymisvaisto ja halu elää saattaa siinä tilanteessa ottaa niskaotteen ja ylittää sen isänmaallisuuden. Mielestäni se on ihan ymmärrettävää, tai ainakin luonnollista. Vaikea etukäteen sanoa, mitä kukakin tekisi vastaavassa tilanteessa. Etukäteen sitä voi rinta rottinkilla sanoa monenmoista, että ei ikimaailmassa petturiksi heittäytynyt, mutta kun jää kiinni ja uhataan aseella ja etenkin vaikkapa perhettä, niin voi mieli muuttua kummasti. Veikkaan, että juuri nimenomaan läheisten henkeä uhkaamalla on noissa piireissä saatu paljon aikaan...

***

Itse ketjuun en osaa sanoa. Kieltämättä nuo oikein äärivakaamukselliset stalinistikommarit, kuten Pentikäiset ja Kuusiset on aikamoista pohjasakkaa joita tuskin monikaan jäi kaipaamaan. Myös Yläpesän esiinottamat kiihkouskovaisten liikkeiden perustajat on aikamoista pahaa saaneet aikaan ja kuuluu omalla listalla sinne vähiten arvostettavien piiriin.

Vaikea, jollei mahdoton valita. Toimivia esimerkkejä kuitenkin lukuisia.

Edit. Jos tälläinen aihe laajennettaisiin koko planeettaa käsitteleväksi, niin sitten vaihtoehtoja varmaan alkaisi ropista mieleen enemmän. Toki vaikeaa se on siltikin päättää, koska vaikka joku henkilö onkin kiistämättä ollut paljon pahaa aikaan saanut, niin vaikutukset on helposti hyvin moniulotteiset.

 

[morningstar]

Jos olen teoillani saanut aikaan sen, että tekojani ja sen kautta persoonaani on syytä tarkastella kriitisesti tai se jopa herättää halveksuntaa niin tällöin ihmisillä tulee olla oikein toimia näin. Olen elämässäni voinut tehdä valintoja ja jos olisin valinnut fanatismintien, niin ei kuolemani saa olla mikään pelastus sille, että rauhan on laskeuduttava ruumiini ylle eivätkä ihmiset voi arvioida subjektiivisista lähtökohdistaan minua ja tekojani ja tarvittaessa vaikkapa osoittaa halveksuntaa minulle.

Se on tismalleen näin. Jos haluaa tulla muistetuksi hyvällä, tulee elää elämänsä sen mukaisesti.

En tiedä, paraneeko ihmisrodun moraali vanhoja pahuuksia ruotimalla, mutta niitä peittelemällä tai niiden armeliaalla unohtamisella se ei takuulla parane. Kokonaan oma kysymyksensä on sitten anteeksiannon tematiikka, mutta se ei nähdäkseni liity lainkaan siihen, onko henkilö elossa vai kuollut.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

On, mutta ihmisen selviytymisvaisto ja halu elää saattaa siinä tilanteessa ottaa niskaotteen ja ylittää sen isänmaallisuuden. Mielestäni se on ihan ymmärrettävää, tai ainakin luonnollista. Vaikea etukäteen sanoa, mitä kukakin tekisi vastaavassa tilanteessa. Etukäteen sitä voi rinta rottinkilla sanoa monenmoista, että ei ikimaailmassa petturiksi heittäytynyt, mutta kun jää kiinni ja uhataan aseella ja etenkin vaikkapa perhettä, niin voi mieli muuttua kummasti. Veikkaan, että juuri nimenomaan läheisten henkeä uhkaamalla on noissa piireissä saatu paljon aikaan...

Olen täysin samaa mieltä. Siksi en missään tapauksessa niputtaisi pakon edessä vakoojaksi tms. hairahtuneita, koska vaihtoehdot ovat saattaneet olla inhimillisesti katsoen kohtuuttomia. Tai mitä nyt kenelläkin olivat. Ehkä jotakuta ei tarvinnut paljoa edes komentaa, jos mielipiteet olivat jo valmiiksi kallellaan.

Kokonaan eri asia olivat aatteen puolesta ja täysin vapaaehtoisesti maansa myyneet. Malmin hautausmaalla on muuten kai edelleen sodan aikana teloitettujen desanttien, partisaanien ja vakoojien muistomerkki. Kai sellainen oli sinne pakko antaa kiikuttaa sodan jälkeen, kun meininki oli siihen aikaan mitä oli. Sitä en taas ymmärrä, miksi tällaista ilveilyä ylläpidetään vielä nykypäivänä.

Kartanolaisuus -uskonlahkon perustaja Alma Kartano. Puistatattava mielipuoliämmä joka toteutti sairaita perversioitaan uskonnon varjolla pilaten samalla kymmenien lasten elämän.

Kartanolaisuus oli Suomen oloissa jotakin poikkeuksellisen sairasta ja epämiellyttävää. Aiheesta on kirjoitettu kohtalaisen paljon, ja googlaamalla saa jo paljon irti.

Kannattaa lukea Leevi K. Leppäsen muistelmateos Lapsuus lahkon vankina, joka kertoo Leppäsen omista kokemuksista kartanolaisten piirissä. Melkoiset vaiheet olivat miehellä.

Leevi K. Leppäsen myöhempi elämäntarina on sekin merkillepantavaa luokkaa. Kun Leppänen onnistui pääsemään irti liikkeestä nuorena, niin hän päätyi muutamaa vuotta myöhemmin pienen huolinta-alan yrityksen ensimmäiseksi palkatuksi työntekijäksi. Muutamaa vuotta myöhemmin Leppänen sai sopuisin ehdoin hankkia koko yrityksen haltuunsa, jonka jälkeen hän ryhtyi kasvattamaan ja kehittämään firmaa. Myöhemmin tämä yritys, Varova, on kasvanut yhdeksi alansa suurimmista yrityksistä Suomessa. Vuosikaudet Varovan toimitusjohtajana toiminut Leppänen on jatkanut eläkkeelle jäätyään yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Hänelle on myönnetty myös kauppaneuvoksen arvo. Ei hassummin lahkolaisten hävyttömästi rääkkäämältä poikaparalta.

 

[kiwipilot]

Joo, eilen googlettelin iltani "ratoksi" kartonalaisuudesta ja tuosta Leevi K. - taitaa olla Laitisesta, ei Leppäsestä - ja aikamoista oli tuon porukan touhu. Laitisesta sen verran, että kyseessä on uskomattoman hieno herrasmies ja todellinen selviytyjä.

 

[Charwin]

Leevi K. Leppäsen myöhempi elämäntarina on sekin merkillepantavaa luokkaa. Kun Leppänen onnistui pääsemään irti liikkeestä nuorena, niin hän päätyi muutamaa vuotta myöhemmin pienen huolinta-alan yrityksen ensimmäiseksi palkatuksi työntekijäksi. Muutamaa vuotta myöhemmin Leppänen sai sopuisin ehdoin hankkia koko yrityksen haltuunsa, jonka jälkeen hän ryhtyi kasvattamaan ja kehittämään firmaa. Myöhemmin tämä yritys, Varova, on kasvanut yhdeksi alansa suurimmista yrityksistä Suomessa.

Varovan aikoinaan hankki kylläkin Leevi K Laitinen, ei Leppänen. Tarina muuten pitää kyllä kutinsa. Tuota tosin en tiennyt, että hän oli näitä lahkon uhreja, nostaa kyllä kaverin arvoa ainakin omissa silmissä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kiitokset kiwipilotille ja Charwinille tarkkaavaisuudesta, Laitinen on todellakin tämän herran nimi. Muistin väärin. Muilta osin tarina meni toivottavasti kohdilleen.

Minulla on tuo Laitisen kirja kotona, oli hieno ostos eräältä divarireissulta. Harvinaisen hieno vastine parin euron sijoitukselle.

 

[Barnes]

Vastaan kolme iljettävää miestä, Otto Wille Kuusinen, Veikko "Jammu" Siltavuori sekä Vihtori Kosola. Kaksi edellä mainittua poliitikkoa ajoivat Suomen demokraattisten arvojen romuttamista ja Kuusinen vieläpä maanpetosta. Jammu teki useita järkyttäviä rikoksia elämänsä aikana(monet eivät tiedä, että Siltavuori istui 1960-luvulla vankilassa omaisuus-ja siveellisyysrikoksista sekä murhayrityksestä), tunnetuimpana kahden nuoren tytön murhaaminen.

 

[TomiP]

Vähiten arvostamani suomalainen on Lauri Törni, oli sotahullu natsien kätyri. Hyvänä kakkosena tulee suomalaisten teurastaja C. G. E. Mannerheim.

 

[MustatKortit]

Vähiten arvostamani suomalainen on Lauri Törni, oli sotahullu natsien kätyri. Hyvänä kakkosena tulee suomalaisten teurastaja C. G. E. Mannerheim.

Minä taas arvostan Törniä, yksi kaikkien aikojen ansioituneimpia sotilaita, samaten Mannerheim-ristiä haettaessa Törnin todettiin osoittaneen paitsi poikkeuksellista rohkeutta ja neuvokkuutta, myös poikkeuksellisia johtajaominaisuuksia. Tai ehkä arvostus on tässä yhteydessä väärä termi, tunnen miestä ja hänen elämäänsä kohtaan mielenkiintoa, aikamoinen legenda kyseessä. Ristiriitainen ja jossain määrin surullinen hahmo Törni luonnollisesti oli.

Poikkeuksellinen tyyppi, loistava sotilas, mielenkiintoinen elämä kolmen eri maan armeijoissa. Tietysti sotiminen oli Törnille ainoa asia, jonka todella hallitsi, siinä mielessä loikkiminen armeijasta toiseen ei yllätä.

Eniten on aina kiehtonut tuo hänen aikansa alokkaana jenkeissä, 35-vuotiaana toisen maailmansodan konkarina, joka oli nähnyt yhtä sun toista. Varmaan ollut aika outo tunne ottaa käskyjä vastaan ja ohjeistusta aseen käyttöön jne.

 

[Supreme]

Tähän ketjuun niin mielelläni kirjoittaisin Johan Bäckmanin nimen. Ikävä kyllä miehestä ei ole vielä henki jättänyt. Mokomakin desantti ja Venäjän kätyri. Pthyi!

 

[Ollakseni]

Vähiten arvostamani suomalainen on Lauri Törni, oli sotahullu natsien kätyri. Hyvänä kakkosena tulee suomalaisten teurastaja C. G. E. Mannerheim.

Natsien kätyriä en kyllä hänestä saa kun hän koitti päästä Lapin Sotaan mukaan ja sehän tunnetusti käytiin saksalaisia vastaan. Sitä syytä miksi häntä ei päästetty mukaan en osaa sanoa. Siviilielämään hän ei enää ikinä sopeutunut ja lyhyt pätkä SS-joukoissa ja asekätkentään osallistuminen veivät vankilaan. Vapauduttuaan sitten tunnetusti Yhdysvaltoihin joissa hän oli eliittijoukkojen eliittiä. Suosittelen TomiP:lle jotain hänestä kirjoitettua elämänkertaa, niitä taitaa olla kirjoitettuna ainakin kolme.

En itse osaa sanoa ketä arvostaisin vähiten, mutta Jammu Siltavuori on takuulla korkealla siinä listalla. Otto Wille Kuusista voi omalla tavallaan jopa hieman arvostaa, kun selvisi kuitenkin kaikista Stalinin vainoista ja oli iso kiho suurvallassa.

 

[TomiP]

Vastaan kolme iljettävää miestä, Otto Wille Kuusinen, Veikko "Jammu" Siltavuori sekä Vihtori Kosola. Kaksi edellä mainittua poliitikkoa ajoivat Suomen demokraattisten arvojen romuttamista ja Kuusinen vieläpä maanpetosta. Jammu teki useita järkyttäviä rikoksia elämänsä aikana(monet eivät tiedä, että Siltavuori istui 1960-luvulla vankilassa omaisuus-ja siveellisyysrikoksista sekä murhayrityksestä), tunnetuimpana kahden nuoren tytön murhaaminen.

Kuusinen ei ollut sodan aikana maanpetturi, sillä hänen kotimaansa oli Neuvostoliitto.

 

[Ted Raikas]

Eipä tainnut Törni olla ainoa suomalainen sotilas joka oli SS:n riveissä ja kun poliittinen tilanne oli mitä oli ja Saksa liittolainen, niin vaihtoehdotkin on olleet mitä ovat. Enkä ole vakuuttunut siitä, että läheskään kaikki SS:n riveissä olleet olivat ihan täysin tietoisia mitä Natsi-Saksa oikein puuhaileekaan. Voin tietty olla väärässäkin.

En nyt itse sinänsä ihaile Törniä erityisemmin, kun ei sota ja tappaminen tee silmissäni kenestäkään mitään sankaria. Mielenkiintoinen henkilö hän kyllä on ilman muuta.

 

[Stolk-2]

Eipä tainnut Törni olla ainoa suomalainen sotilas joka oli SS:n riveissä ja kun poliittinen tilanne oli mitä oli ja Saksa liittolainen, niin vaihtoehdotkin on olleet mitä ovat. Enkä ole vakuuttunut siitä, että läheskään kaikki SS:n riveissä olleet olivat ihan täysin tietoisia mitä Natsi-Saksa oikein puuhaileekaan. Voin tietty olla väärässäkin.

En nyt itse sinänsä ihaile Törniä erityisemmin, kun ei sota ja tappaminen tee silmissäni kenestäkään mitään sankaria. Mielenkiintoinen henkilö hän kyllä on ilman muuta.

Suomessa oli tiukat kriteerit ss miehille ja sieltä pyrittiin karsimaan poliittisesti ääripään miehet. Siis tämä koskee aikaa 1941-43 jolloin suomalaiset palvelivat waffen ss:ssä. Törni ei tuossa joukossa kauaa palvellut kun hän palasi Suomeen heinäkuussa -41. Törnin kyseenalainen ss palvelus oli Lapin sodan aikana jolloin hän oli koulutuksessa Suomen vastarintaliikkeeseen joka ei toteutunut natsisaksan haluamalla tavalla. Joittenkin lähteiden mukaan hän taisteli venäläisiä vastaan Saksan maaperällä sodan lopussa.

Jonkin verran tietoisia natsisaksan rikoksista he ovat varmaan olleet. Einsatz gruppe D:n osasto 11 matkasi Wiking divisioonan mukana rintamalla. Tuskin ovat olleet tietoisia "lopullisen ratkaisun" laajuudesta Euroopassa tai edes siitä mikä on "lopullinen ratkaisu".

 

[TomiP]

Natsien kätyriä en kyllä hänestä saa kun hän koitti päästä Lapin Sotaan mukaan ja sehän tunnetusti käytiin saksalaisia vastaan. Sitä syytä miksi häntä ei päästetty mukaan en osaa sanoa. Siviilielämään hän ei enää ikinä sopeutunut ja lyhyt pätkä SS-joukoissa ja asekätkentään osallistuminen veivät vankilaan. Vapauduttuaan sitten tunnetusti Yhdysvaltoihin joissa hän oli eliittijoukkojen eliittiä. Suosittelen TomiP:lle jotain hänestä kirjoitettua elämänkertaa, niitä taitaa olla kirjoitettuna ainakin kolme.

En itse osaa sanoa ketä arvostaisin vähiten, mutta Jammu Siltavuori on takuulla korkealla siinä listalla. Otto Wille Kuusista voi omalla tavallaan jopa hieman arvostaa, kun selvisi kuitenkin kaikista Stalinin vainoista ja oli iso kiho suurvallassa.

Jammu oli toki ihmishirviö, mutta myös monella tavalla sairas mies. En tiedä voiko tällaisia yksittäisiä psykopaatteja, joilla ei yhteiskunnallista merkitystä, nimetä pahimmaksi ihmiseksi.
Talousrikolliset usein aiheuttavat laajempaa tuhoa ja kärsimystä kuin tällaiset jammut, silti ihmiset ovat sitä mieltä, että talousrikollisten tuomiot ovat liian kovia.

 

[Ted Raikas]

Jonkin verran tietoisia natsisaksan rikoksista he ovat varmaan olleet. Einsatz gruppe D:n osasto 11 matkasi Wiking divisioonan mukana rintamalla. Tuskin ovat olleet tietoisia "lopullisen ratkaisun" laajuudesta Euroopassa tai edes siitä mikä on "lopullinen ratkaisu".

Varmasti, mutta toisaalta sotien aikaan varmaan kaikki osapuolet syyllistyi sotarikoksiin. Osan tekoja on vaan ruodittu sattumoisin enemmän... Siinä vellovassa tilanteessa on varmasti monen pakko ummistaa silmiään näiltä asioilta. En sano, että se olisi hyvä tai oikein, mutta tälläisessä maailmantilanteessa on tietysti helppo kritisoida.

 

[TomiP]

Suomessa oli tiukat kriteerit ss miehille ja sieltä pyrittiin karsimaan poliittisesti ääripään miehet. Siis tämä koskee aikaa 1941-43 jolloin suomalaiset palvelivat waffen ss:ssä. Törni ei tuossa joukossa kauaa palvellut kun hän palasi Suomeen heinäkuussa -41. Törnin kyseenalainen ss palvelus oli Lapin sodan aikana jolloin hän oli koulutuksessa Suomen vastarintaliikkeeseen joka ei toteutunut natsisaksan haluamalla tavalla. Joittenkin lähteiden mukaan hän taisteli venäläisiä vastaan Saksan maaperällä sodan lopussa.

Jonkin verran tietoisia natsisaksan rikoksista he ovat varmaan olleet. Einsatz gruppe D:n osasto 11 matkasi Wiking divisioonan mukana rintamalla. Tuskin ovat olleet tietoisia "lopullisen ratkaisun" laajuudesta Euroopassa tai edes siitä mikä on "lopullinen ratkaisu".

Norjalaisten SS-miesten mukaan Wiking osallistui sotarikoksiin, joten on luultavaa, että suomalaisetkin SS-miehet niihin osallistuivat.

Rolf Nevanlinna, yksi suurimmista suomalaisista matemaatikoista, oli oikeastaan natsi. Hän organisoi SS-miesten värväystä ja ihaili avoimesti natsi-Saksaa. Ristiriitaista tässä on, että hänellä oli hyviä juutalaisia ystäviä kuten Herman Weyl.

 

[Baldrick]

Varmaan tasapäin Vihtori Kosola ja Otto-Wille Kuusinen. Molemmat aiheuttivat paljon hallaa Suomelle ja Suomen kansalle. Vastenmielistä hyökätä toisen suomalaisen kimppuun aatteen puolesta. Onneksi tällaista esiintyy enää hyvin vähän ja nuo lätkämailoilla poliisihevosia kopistelevat pelletkin voisivat vaikka tappaa itsensä, niin ei tarvitsisi joukon nuoria keskittyä hyödyllisen toiminnan sijasta johonkin omassa päässä kehitettyyn sortajamaailmaan.

Niin Jammu kuin muutkin kouluampujat ja muut on vaikea laittaa kastiin "vähiten arvostamani", sillä kyse on osittain myös mielenterveydellisistä seikoista, vaikka kaikin puolin vastenmielisiä ja iljettäviä luonnonoikkuja yksilöinä ovatkin. Sen sijaan joku suhteellisen tervejärkinen ja puhtaan ilkeyden/pahuuden omaava henkilö voi päästä minun listalleni, mutta mitään tällaista räikeää tapausta ei mieleeni meinaa juolahtaa.

Jos kisailu koskisi sitä, että kuka on vastenmielisin kuollut henkilö Suomen historiassa, vastaisin eittämättä Jammun, mutta pysytään tämän ketjun puolesta näissä kahdessa Suomen historian ääriajattelijassa.

 

[MustatKortit]

Yksi ihan mielenkiintoinen nimi tähän keskusteluun voisi olla Klaus Fleming. Hän on erittäin kiistelty hahmo historiantutkijoidenkin keskuudessa, joidenkin mielestä fiksu johtaja ja jopa Suomen erillisaseman puolustaja, toisten mielestä häikäilemätön ja julma opportunisti.

On selvää, ettei Fleming yli 400 vuotta nuijasodan jälkeen enää herätä suuria intohimoja, mutta aikanaan hän on ollut suomalaisten talonpoikien piirissä myös väkivallan symboli.

 

[Stolk-2]

Varmasti, mutta toisaalta sotien aikaan varmaan kaikki osapuolet syyllistyi sotarikoksiin. Osan tekoja on vaan ruodittu sattumoisin enemmän... Siinä vellovassa tilanteessa on varmasti monen pakko ummistaa silmiään näiltä asioilta. En sano, että se olisi hyvä tai oikein, mutta tälläisessä maailmantilanteessa on tietysti helppo kritisoida.

En minä kritisoinnin kannalta kirjoittanut vaan totesin, että varmasti osa on nähnyt sotarikoksia. Sotarikoksilla tässä tarkoitan systemaattista murhaamista, jota ss-organisaationa varsinkin einsatz gruppet harrastivat. Yksittäisten henkilöitten mahdollisiin sotarikoksiin en tässä puutu.

Norjalaisten SS-miesten mukaan Wiking osallistui sotarikoksiin, joten on luultavaa, että suomalaisetkin SS-miehet niihin osallistuivat.

Rolf Nevanlinna, yksi suurimmista suomalaisista matemaatikoista, oli oikeastaan natsi. Hän organisoi SS-miesten värväystä ja ihaili avoimesti natsi-Saksaa. Ristiriitaista tässä on, että hänellä oli hyviä juutalaisia ystäviä kuten Herman Weyl.

Wiking divisioona teki sotarikoksia, mutta en ole koskaan kuullut suomalaisen ss-pataljoonan syyllistyneen sotarikoksiin joukko-osastona. Asiaa on kuitenkin melko laajasti tutkittu, joten en usko että mahdollisia sotarikoksia on näin pitkään pystytty salassa pitämään.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Varmaan tasapäin Vihtori Kosola ja Otto-Wille Kuusinen. Molemmat aiheuttivat paljon hallaa Suomelle ja Suomen kansalle. Vastenmielistä hyökätä toisen suomalaisen kimppuun aatteen puolesta. Onneksi tällaista esiintyy enää hyvin vähän ja nuo lätkämailoilla poliisihevosia kopistelevat pelletkin voisivat vaikka tappaa itsensä, niin ei tarvitsisi joukon nuoria keskittyä hyödyllisen toiminnan sijasta johonkin omassa päässä kehitettyyn sortajamaailmaan.

Vihtori Kosola saattoi haaveilla jonkinlaiseksi Suomen diktaattoriksi pääsemisestä. Kosola oli ikävän tyylinen omalle ajalleen tyypillinen mouhottaja, mutta jos ollaan tarkkoja, niin Kosola ei ehtinyt tai saanut tilaisuutta aiheuttaa todella isosti hallaa. Vahinkopotentiaalia Kosolassa oli vaikka kuinka paljon, mutta tämä ei itsessään vielä riitä nostamaan häntä lähellekään O-W Kuusista Suomelle haitallisten suomalaisten sarjassa.

Viime sotien aikana Suomen vahingoksi ja vihollisen hyväksi toimineet kommunistit ja sekalaiset opportunistit olivat ja ovat edelleen kunnon suomalaisten näkövinkkelistä alinta ihmiskuonaa. Tuollaisille pystytetyt muistomerkit pitäisi lanata alas ja raahata murskaamolle, kun niitä ei tarvitse Neuvostoliiton myötämielistelyn välttämättömyyden tähden enää sietää maastossa.

 

[TomiP]

Vihtori Kosola saattoi haaveilla jonkinlaiseksi Suomen diktaattoriksi pääsemisestä. Kosola oli ikävän tyylinen omalle ajalleen tyypillinen mouhottaja, mutta jos ollaan tarkkoja, niin Kosola ei ehtinyt tai saanut tilaisuutta aiheuttaa todella isosti hallaa. Vahinkopotentiaalia Kosolassa oli vaikka kuinka paljon, mutta tämä ei itsessään vielä riitä nostamaan häntä lähellekään O-W Kuusista Suomelle haitallisten suomalaisten sarjassa.

Viime sotien aikana Suomen vahingoksi ja vihollisen hyväksi toimineet kommunistit ja sekalaiset opportunistit olivat ja ovat edelleen kunnon suomalaisten näkövinkkelistä alinta ihmiskuonaa. Tuollaisille pystytetyt muistomerkit pitäisi lanata alas ja raahata murskaamolle, kun niitä ei tarvitse Neuvostoliiton myötämielistelyn välttämättömyyden tähden enää sietää maastossa.

Kenelle vakoilusta tuomitulle on Suomessa nostettu muistomerkkejä? Huomio, että sodan aikana Kuusinen oli neuvostoliittolainen, joten hän toimi oman maansa hyväksi.

Suhtaudutko yhtä jyrkästi kaikkiin maanpettureihin? Kuinkahan on maanpetturi Törnin laita?

Kosola ei itse halunnut diktaattoriksi. Lapualaiset olisivat nostaneet diktaattoriksi Svinhufvudin, Mannerheimin tai Walleniuksen. Lapuan liikkeen vaarallisin henkilö oli juuri Kurt Martti Wallenius. Hän oli Ståhlbergin kyydityksen takana ja oli innokas Mäntsälän kapinassa.

 

[Toejoen Veikko]

Varmaan tasapäin Vihtori Kosola ja Otto-Wille Kuusinen. Molemmat aiheuttivat paljon hallaa Suomelle ja Suomen kansalle.

Aikana, jolloin Lapuan liike nousi, oli aitona potentiaalisena uhkana kommunismin ja neuvostomielisyyden kasvaminen Suomessa. Tässä ajassa on helppo kritisoida Kosolaa ja muita lapualaisia, mutta heidän aatteensa oli Suomen puolustaminen. Toiminnassa tapahtui muutamia ylilyöntejä, mutta toiminnan perustana olevia arvoja ne eivät kuitenkaan poista.
Nykyajan ihmisille sotilaalliset kriisit ovat ajatuksen tasolla mahdottomuuksia. Kosola eli aikana, jolloin punaiset nousivat venäläisten aseistamina kapinaan, minkä kukistamiseen Kosola osallistui konekiväärimiehenä Pohjanmaalla, Vilppulassa, Länkipohjassa ja Tampereella.

Mielestäni Kosolan panos kokonaisuudessaan kääntyy plussan puolelle.

Otto-Wille taasen on selkeästi haitallinen. Siellä haitallisten TOP3:ssa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Kenelle vakoilusta tuomitulle on Suomessa nostettu muistomerkkejä? Huomio, että sodan aikana Kuusinen oli neuvostoliittolainen, joten hän toimi oman maansa hyväksi.

Suhtaudutko yhtä jyrkästi kaikkiin maanpettureihin? Kuinkahan on maanpetturi Törnin laita?

Ainakin Malmin hautausmaalla Helsingissä on muistomerkki, joka on olemassa ylistääkseen muutamien vakoilusta ammutuksi tulleiden aatetta ja muistoa.

Törni on maanpetturi vain kommunistien ja sen sellaisten fantasioissa. Minä suhtaudun Törniin taas neutraalisti. Hän oli osaava sotilas ja ehdottomasti niissä hommissa ammattimies, eikä sitten paljoa muuta tehnytkään elämässään. Kirjallisuuden perusteella ilmeisesti hankala äijä hönöpäissään ja jos vittuiltiin, ei mikään helppo lähimmäinen.

 

[TomiP]

Ainakin Malmin hautausmaalla Helsingissä on muistomerkki, joka on olemassa ylistääkseen muutamien vakoilusta ammutuksi tulleiden aatetta ja muistoa.

Törni on maanpetturi vain kommunistien ja sen sellaisten fantasioissa. Minä suhtaudun Törniin taas neutraalisti. Hän oli osaava sotilas ja ehdottomasti niissä hommissa ammattimies, eikä sitten paljoa muuta tehnytkään elämässään. Kirjallisuuden perusteella ilmeisesti hankala äijä hönöpäissään ja jos vittuiltiin, ei mikään helppo lähimmäinen.

Mies on kuitenkin tuomittu maanpetturina.