Keskustelua Jatkoajan kolumneista ja artikkeleista

[aquanqua]

En tiedä, merkitseekö yksi tuomio ja toinen syyttäjällä ilmeisesti oleva juttu sitä, että jossain kymmenien(?)tuhansien ihmisten yhteisössä on ”jotain mätää”. Toivottavasti jutun kirjoittaja ei noin yleisesti leimaa yhteisöjä mielessään ihan samalla logiikalla.

 

[Lankershim]

Jatkoaika alkaa mun silmissäni ihan tosissaan profiloitumaan mediaksi, joka onnistuu vähän käsittämättömästikin hukkaamaan muuten hyvän juttuaihion ja keskittymään vääriin asioihin tai muuten vaan lillukanvarsiin. Liljaniemen tuorein tuotos on jälleen hyvä esimerkki aiheesta. Sen sijaan, että lasketaan 1+1 ja tehdään siitä useimmiten kyseenalainen (tai ihan vaan "väärä") johtopäätös vetämällä mutkia suoriksi, niin toimitus voisi tehdä pidemmän jutun esimerkiksi jääkiekkoilijoiden siivilijaksamisesta kiekkoarjen keskellä, ja päästäisiin edes jollain lailla positiivisemman kautta liikkeelle. Tässä Liljaniemen jutussa kun on kuitenkin muutama ihan hyvä pointti, mutta nyt ne hukkuvat sensaatiohakuisuuden sekaan, vähän kuten Oinosenkin pakinoissa.

Se piti vielä lisätä, että tätähän nyky"journalismi" valitettavasti pitkälti on.

 

[Since 1953]

Mikä teitä kiekkoilijoita oikein vaivaa?

Lyhyen ajan sisään toinen Liiga-kiekkoilija on oikeudessa syytettynä raiskauksesta, kun Tapparan Topi Rönniä vastaan on nostettu syyte Helsingin käräjäoikeudessa. Tällaiset toistuvat uutiset kertovat siitä, että kiekkoyhteisössä on jotakin mätää.

www.jatkoaika.com

”Mikä teitä kiekkoilijoita oikein vaivaa?” kysyy Matti Liljaniemi otsikkoaan myöten populistis-provokatiivisessa jutussa.

On melko mautonta leimata kokonainen ammattiryhmä – ja valtava harrastajien joukko – muutaman tapauksen vuoksi. Jos lasketaan Severi Lahtisen (käräjäoikeustuomio, ei vielä lainvoimainen), Hannu Pikkaraisen (käsittely kesken hovioikeudessa) ja Topi Rönnin (epäilty rikos) tapaukset, niitä on kolme. Ammattilaisjääkiekkoilijoita Suomessa lienee vähintään 500, ja puoliammattilaisia useampi sata. Ja sitten leimataan otsikossa heidät kaikki muutaman henkilön tekemistä rikoksista.

Todella halpahintaista ja oksettavaa.

Ei lainkaan mautonta. Jääkiekon parissa on aina ollut ja on edelleen erittäin päihdemyönteinen ilmapiiri, alkaen jo pikkujunnujen nuuskaamisesta ja ala-ikäistenkin pelaajien viinanhuurteisista saunailloista, päättyen aikuisiän rankkaan alkoholin käyttöön, rapa-alkoholisteihin ja nisteihin, jotka myöhempinä pelivuosinaan pysyvät enää hädin tuskin "pinnalla". Peliuran jälkeen eivät sitten enää sitäkään. Kaikki tämä tapahtuu seurojen, toimijoiden, vastuullisten ja päätöksentekijöiden siunauksella ja pään kääntämisellä pois päin, aina pikkujunnuista peliuran päätepisteeseen. Ja kun viina-, huume- ja sekakäyttöpäissään sitten kuvitellaan, etteivät mitkään säännöt ja lait kosketa, eikä ei tarkoita ei, niin syntyy rumaa jälkeä ja pilattuja elämiä, uhreiksi joutuneiden kohdalla. Tätä kuviota on erittäin tarpeellista ja tervetullutta ravistella ja kovasti, jotta mitään muutosta parempaan olisi edes lupa odottaa. Ja vielä haaveillaan, miten saadaan uusista sukupolvista, naisista ja perheistä uusia jatkajia lajin seuraamiselle. Tämä on vain ns. yksi naula lisää arkkuun lajille, jota jääkiekoksi kutsutaan.

 

[Toimitus]

...toimitus voisi tehdä pidemmän jutun esimerkiksi jääkiekkoilijoiden siivilijaksamisesta kiekkoarjen keskellä, ja päästäisiin edes jollain lailla positiivisemman kautta liikkeelle. Tässä Liljaniemen jutussa kun on kuitenkin muutama ihan hyvä pointti, mutta nyt ne hukkuvat sensaatiohakuisuuden sekaan, vähän kuten Oinosenkin pakinoissa.

Näistä haastatteluista ja artikkeleista voi aloitella. Siinä on toki vain pieni ote uusimmista, viimeisen kahden vuoden aikana julkaistuista teeman ympärillä olleista jutuistamme.

Matti Liljaniemi

Liiga-pelaajien lääkkeiden haittakäyttö on ilmiö, josta edelleen vaietaan – "Jääkiekkoilijoilla on samoja ongelmia kuin kellä tahansa ihmisillä"

Niko Hovinen toipui lääkeriippuvuudestaan peliuran aikana ja puhuu nyt asiasta avoimesti. Laajemmin liigapelaajien lääkkeiden ongelmakäytöstä edelleen vaietaan, vaikka edistystä on tapahtunut.

www.jatkoaika.com

Harjoituksissa tullut aivotärähdys vei Jenna Silvoselta koko kauden, mutta itsetutkiskeluun käytetty aika opetti paljon – “Kynnys sanoa pääosumasta ääneen pitäisi saada matalammaksi”

24-vuotias maalivahti teki vuoden jatkosopimuksen Kiekko-Espoon kanssa. Kesän tavoitteena on malttaa kuntoutua ja harjoitella.

www.jatkoaika.com

Saku Vesterinen palasi vakavan vamman jälkeen kaukaloon, mutta kivut pakottivat lopettamaan – “Jos jääkiekkoa ei pysty pelaamaan, niin mihin tällä kädellä pystyy arjessa”

Vaikka lätkäura päättyi vain 24-vuotiaana, on Vesterinen sinut asian kanssa ja tähyää uudelle uralle tradenomiksi.

www.jatkoaika.com

Marianne Lassila ajoi itsensä uupumukseen opiskelun, työn ja pelaamisen yhdistelmällä: “Tällä kaudella olen osannut ottaa vapaata”

RoKi-puolustaja on puhunut avoimesti jaksamista koettelevasta arjestaan paitsi toimittajalle myös joukkuekavereiden kanssa. Viesti on pukukopissa otettu vastaan ymmärryksellä ja rohkeutta kehuen.

www.jatkoaika.com

Jarkko A. Immonen kertoi rahapelaamisestaan avoimesti auttaakseen muita: “Riippuvuudet ovat lajikulttuurissa vaiettu juttu”

Ihmisten auttaminen on Immosen unelma ja tuleva uratavoite.

www.jatkoaika.com

Ilves-puolustaja Johanna Siira ei anna kesällä diagnosoidun suolistosairauden lannistaa: “Haaveissa on pelata ulkomailla ja oikeasti ulosmitata oma potentiaali”

Tradenomiopintojen yhdistäminen pääsarjakiekkoiluun on herkästi stressaavaa, mutta lievittääkseen haavaisen paksusuolentulehduksen oireita Johanna Siira pyrkii pitämään stressitason matalalla. Myös avoimuus helpottaa sairauden kanssa pärjäämistä.

www.jatkoaika.com

Syömishäiriöstä nopeasti toipunut Samu Markkula hakee uralleen uutta alkua KOOVEEsta: “Näen, että minulla on potentiaalia pelata Mestistä kovemmissa sarjoissa”

Psykologisen avun myötä Samu Markkula oppi olemaan syyllistämättä itseään ja on jääkiekon pelaamisesta taas innoissaan kuin pikkupoika.

www.jatkoaika.com

Wiljami Myllylä saavutti raittiuden ja hakee kasvattajaseurastaan Hermeksestä vauhtia uralleen: “Täysammattilaisuus ja Liiga ovat tavoitteena”

Nuoressa Hermes-joukkueessa Wiljami Myllylän kokemukset kaukalossa ikäluokan parhaita vastaan ja rinnalla sekä erityisesti kaukalon ulkopuolella ovat joukkueelle avuksi.

www.jatkoaika.com

"Jääkiekko ei tällä hetkellä tunnu yhtä tärkeältä” – Kaksi sydänlihastulehdusta sairastanut Santeri Virtanen joutui miettimään jopa uran päättymistä

Kauteen valmistautumisessa on erilaista asennetta, ja Santeri Virtanen ensisijaisesti nauttii mahdollisuudestaan jatkaa kiekkouraansa.

www.jatkoaika.com

Sydänsairaus pakotti Mikko Nuutisen lopettamaan peliuran, mutta katkeruuden sijaan hän on kiitollinen: “On ihan mahtavaa, jos pystyy ammatikseen pelaamaan jääkiekkoa”

Nuutinen on jo aloitellut muita töitä, mutta tarkemmat tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä hämärän peitossa.

www.jatkoaika.com

“Ulos kopista” tarjoaa Janne Puhakan tarinan lisäksi kattavan läpileikkauksen kiekkokulttuurin ongelmiin

Janne Puhakka on ensimmäinen suomalainen avoimesti homoseksuaali miesjääkiekkoilija, mutta uutuuskirja alleviivaa tehokkaasti, että lajikulttuurissa on vielä runsaasti työtä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden eteen.

www.jatkoaika.com

Perttu Lindgren sai aivotärähdyksen tammikuussa ja on huippuhoidosta huolimatta toipunut hitaasti – “Olen ollut naiivi aivotärähdysten suhteen”

Ilman sopimusta oleva Perttu Lindgren ei mieti aktiivisesti jääkiekkoa, vaan on keskittynyt aivotärähdyksestä toipumiseen.

www.jatkoaika.com

"Aikamoinen kivi putosi harteilta, kun sain vihdoin myönnettyä, että olen sairas" – Samu Markkula puhuu avoimesti syömishäiriöstään

Samu Markkula pelasi vuosia syömishäiriön piinaamana, mistä kärsi koko elämä. Nyt hän puhuu sairaudestaan avoimesti, jotta muut välttäisivät saman ansan.

www.jatkoaika.com

"Olen saanut jatkoajan ja se on elämän NHL" – Marko Jantunen puhuu toipumisesta päihteettömään elämään

Erikoishaastattelun kolmannessa osassa Marko Jantunen naulaa teesejään päihdetyön ammattilaisena ja kertoo omasta toipumisestaan päihteettömäksi, elämän NHL:ään.

www.jatkoaika.com

Pasi Tuomaila lopetti jääkiekon 18-vuotiaana ja eli 20 vuotta kadulla narkomaanina – "Ongelmistaan avoimesti kertovat kiekkoilijat ovat esikuvia"

Uutuuskirja “Huumehelvetti ja paluu kuolemanportilta elämään” kertoo Pasi Tuomailan matkan lupaavasta lätkäjuniorista huumeiden orjaksi ja rikolliseksi. Kirjassa pääsevät ääneen myös perheenjäsenet ja muut läheiset sekä eri viranomaiset.

www.jatkoaika.com

 

[Lankershim]

Näistä haastatteluista ja artikkeleista voi aloitella. Siinä on toki vain pieni ote uusimmista, viimeisen kahden vuoden aikana julkaistuista teeman ympärillä olleista jutuistamme.

Matti Liljaniemi

Kiitos näistä. Arvelinkin, että aihetta on vähintään jo sivuttu, mutta onhan noita tosiaan kertynyt, eli pisteet siitä ja puolittainen käden ylösnosto itseltäni. Nyky-Jatkoajan kolumnien ongelmaa nämä eivät kuitenkaan poista, vaikka olen aiemminkin sanonut, että jokainen juttu ei tietenkään voi onnistua.

 

[Nelfor]

Jatkoaika alkaa mun silmissäni ihan tosissaan profiloitumaan mediaksi, joka onnistuu vähän käsittämättömästikin hukkaamaan muuten hyvän juttuaihion ja keskittymään vääriin asioihin tai muuten vaan lillukanvarsiin. Liljaniemen tuorein tuotos on jälleen hyvä esimerkki aiheesta. Sen sijaan, että lasketaan 1+1 ja tehdään siitä useimmiten kyseenalainen (tai ihan vaan "väärä") johtopäätös vetämällä mutkia suoriksi, niin toimitus voisi tehdä pidemmän jutun esimerkiksi jääkiekkoilijoiden siivilijaksamisesta kiekkoarjen keskellä, ja päästäisiin edes jollain lailla positiivisemman kautta liikkeelle. Tässä Liljaniemen jutussa kun on kuitenkin muutama ihan hyvä pointti, mutta nyt ne hukkuvat sensaatiohakuisuuden sekaan, vähän kuten Oinosenkin pakinoissa.

Se piti vielä lisätä, että tätähän nyky"journalismi" valitettavasti pitkälti on.

Jep, Liljaniemi on alkanut luisumaan Oinosen tasolle näiden sensaatiohakuisten otsikoiden ja juttujen kanssa. Haetaan väkisin negatiivisia näkökulmia ja raflaavia otsikoita, ihan vain klikkien toivossa.

Joskus aikoinaan Jatkoaika oli piristävä poikkeus. Täältä sai lukea asiantuntevia juttuja, ilman klikkiotsikointia ja sensaatiohakuisuutta. Nyt mennään jatkuvasti enemmän ja enemmän samaan muottiin iltapäivälehtien kanssa.

 

[Jack DiBiase]

Analytiikan merkitys kasvaa: "Et voi katsoa jokaista minuuttia, mutta data voi"

Datan analysointi on tullut pysyvästi myös eurooppalaiseen jääkiekkoon. Tšekin Liberecissä työskentelevä Jan Morkes avasi Jatkoajalle, missä analytiikan puolella mennään tällä hetkellä. Matkaa on vielä edessä Euroopan puolella, mutta tulevaisuus näyttää jo paljon valoisemmalta.

www.jatkoaika.com

Annetaan välillä positiivista palautetta, kun siihen on aihetta. Aamulla ilmestynyt artikkeli oli erittäin hyvä esimerkki sellaisesta journalismista, mitä ainakin minä itse toivoisin enemmän Jatkoajan kaltaiselta riippumattomalta yhteen aihealueeseen (jääkiekko) kohdistuneelta medialta. Tässä oli paneuduttu aiheeseen kunnolla ja haastattelut oli tehty perusteellisesti. Lisäksi aihe oli mielenkiintoinen ja freesi lähestyminen, koska Tsekin liigan toiminta ei ole niin tuttua suomalaisille kiekkoseuraajille.

Tämän tyylisistä jutuista voisi ottaa oppia ihan sieltä päätoimituksesta lähtien. Ymmärrän bisneksen kannalta, että sensaatiohakuisilla otsikoinneilla saadaan eniten klikkauksia amppareiden kautta, ja sitä kautta tuloja toimitukselle. Mutta pidemmän päälle siinä vaan kusee omiin muroihin ja menettää sen oikean lukijakunnan, kun valtaosa jutuista tuntuu olevan negatiivisesti jääkiekkomaailmaan suhtautuvia ja vahvasti poliittisesti latautuneita 'hit pieceja'. Vallitseva tilanne, missä foorumin aktiiviset kiekkoseuraajat, eli se ydin kohderyhmä, karttavat pääsivua kuin ruttoa ei varmaan ole bisneksenkään kannalta hyväksi.

 

[Erkka Lapanen]

Melkoisen provokaation laittoi Jatkoajan kolumnisti jakoon. Tuollaisella kaikkien jääkiekkoilijoiden leimaamisella tulisi pitkä pelikielto keskustelupalstalla.

Mikä teitä kiekkoilijoita oikein vaivaa?

Lyhyen ajan sisään toinen Liiga-kiekkoilija on oikeudessa syytettynä raiskauksesta, kun Tapparan Topi Rönniä vastaan on nostettu syyte Helsingin käräjäoikeudessa. Tällaiset toistuvat uutiset kertovat siitä, että kiekkoyhteisössä on jotakin mätää.

www.jatkoaika.com

 

[Ollakseni]

Maskit on nyt riisuttu – Ja epätäydelliset kiekkoilijat pudonneet jalustoiltaan

Jääkiekkoa ammatikseen pelaavat kohtaavat täsmälleen samoja ongelmia kuin muu väestö. Jääkiekkoilija voi masentua, päihteillä – ja syyllistyä rikoksiin. Epätäydellinen kiekkoilija on paljon inhimillisempi kuin virheettömäksi siloiteltu kansikuvapoika tai -tyttö.

www.jatkoaika.com

Oinonenkin ottaa kantaa näihin jääkiekkoilijoiden epätäydellisyyksiin ja muuhun. Lopussa on mielenkiintoinen virke:

En myöskään sanoisi, että jääkiekkoilijoita "vaivaa" mikään sen enempää kuin esimerkiksi insinöörejä, lukkoseppiä tai jotain muuta yhteiskuntamme sadoista ammattiryhmistä.

Sinällään Severi Lahtisen ja Topi Rönnin tapaukset eivät ole tämän(kään) kolumnin pääkohteena vaan aloitus siihen miten jääkiekkoilijoita vaivaavat samat ongelmat kuin muitakin ihmisiä, eivätkä ne koko kansan sankarit olekaan virheettömiä ihmisiä.

 

[Corkscrew]

Kertoohan se hieman asenteellisuudesta että osa kolumnisteista vaivautuu kirjoittelemaan jotain vain silloin kun jääkiekko esiintyy julkisuudessa äärimmäisen huonossa valossa. Olisi uskottavampaa jos kirjoiteltaisiin myös silloin kun on jotain positiivista sanottavaa. Toki tämä ei ole pelkästään Jatkoajan ongelma, vastaavan ilmiön olen havainnut myös toisaalla. Mistä tällainen sitten johtuu, kyllästytty jääkiekkoon (ihan inhimillistä, vaikken itse kyllästy ikinä) ja kaikki siihen liittyvä lähinnä sapettaa, joten tällainen lyötyjen lyöminen tuottaa itselle jotain mielihyvää? No, enpä jaksa analysoida enempää, olenko havaintoni kanssa yksin?

 

[godspeed]

Minä en usko, että on yhtäkään mediaa, joka ei seuraisi klikkejä orjallisesti. Yleensähän vähänkään itsensä vakavasti ottavat toimittajat on sellaisia, että kirjoittavat enemmän tai vähemmän intohimoisesti vain siten, että niitä klikkejä tulee. Tulos on usein sellainen, että särmät hiotaan pois ja näkökulma on mahdollisimman tasapaksu, eikä siitä teoriassa kenenkään pitäisi pahastua. Vähän jopa aliarvioidaan lukijaa, vaikka sinällään tekstit on tarkoitettu ihan normaaliälyisille.

Jatkoajan kohdalla klikeistä saadaan varmaankin pääasiassa mielihyvää, ja voihan sekin olla jo tarpeeksi suuri motivaatiotekijä, jotta kynään tarttuu. Sopiva aihekin riittää.

 

[Varis]

Kertoohan se hieman asenteellisuudesta että osa kolumnisteista vaivautuu kirjoittelemaan jotain vain silloin kun jääkiekko esiintyy julkisuudessa äärimmäisen huonossa valossa. Olisi uskottavampaa jos kirjoiteltaisiin myös silloin kun on jotain positiivista sanottavaa.

Mitä positiivista sanottavaa on jäänyt sanomatta? Taannoisesta Liigan avaamisesta kirjoitettiin useampia kolumneja. Mestiksen pöhinästä on varmaan jo kyllästymiseenkin asti raportoitu. MM-kisojen, NHL:n, Liigan voittajista ja onnistujista sekä muista positiivisista ilmiöistä kirjoitetaan säännöllisesti. Juuri tällä viikolla raportoitiin jälleen kerran siitä, kuinka Jokereille tärkeämpää on pelaajan kehittyminen ihmisenä kuin jääkiekkoilijana. En ainakaan itse näe, että tässä olisi mitään merkittävää epätasapainoa.

Jääkiekkomedia kirjoittaa jääkiekkoon liittyvistä asioista ja tällä hetkellä sattuu olemaan negatiivisia juttuja enemmän kierrossa. Ei kai se median vika ole. Väärin olisi jättää joku ikävä ilmiö verkkolehdessä huomiotta vain siksi, että myös edellisviikolla tuli ikäviä uutisia.

Luin tuon Liljaniemen jutun jääkiekon kulttuurista ja vaikeaa oli kyllä tunnistaa sitä samaksi tekstiksi, joka täällä kerää niin kovasti kritiikkiä. Otsikko esitti (raflaavan) kysymyksen ja leipäteksti sitten vastasi siihen. Syitä pohdittiin mielestäni aivan asiallisesti ja sieltä löytyi ainakin minun silmääni ihan ymmärtävä alavire nuorille miehille, jotka saavat liian paljon liian nopeasti ilman, että heille tarjotaan riittäviä työkaluja erikoisen elämänsä hallitsemiseen. On ihan perusteltua pohtia kuinka laaja tämä ongelma on ja mitä jääkiekko sille yhteisönä voi tehdä.

Huono reaktio on suhtautua kaikkeen kritiikkiin defensiivisesti ja tuomita se ilman perusteluja potaskaksi. Terve yhteisö ottaa kritiikin vastaan ja kertoo joko mikä siinä oli pielessä tai miten tilanne voidaan jatkossa korjata.

 

[Ikävänkantaja]

Nyt paljon posia Konsta Kiviniemelle aivan erinomaisesta Danick Martelin haastattelusta: tällaista Jatkis on, ja on aina ollut, parhaimmillaan!

Danick Martel viimeisen sekunnin ulosajostaan: "Se oli täyttä sontaa"

HPK:n Danick Martel on saanut lentävän lähdön uralleen Euroopassa. Kerhon kultakypärän ottelu jäi sekunnin verran vajaaksi hyökkääjän lennettyä ulos korkeasta mailasta.

www.jatkoaika.com

 

[Mängimies]

On melko mautonta leimata kokonainen ammattiryhmä – ja valtava harrastajien joukko – muutaman tapauksen vuoksi. Jos lasketaan Severi Lahtisen (käräjäoikeustuomio, ei vielä lainvoimainen), Hannu Pikkaraisen (käsittely kesken hovioikeudessa) ja Topi Rönnin (epäilty rikos) tapaukset, niitä on kolme.

Pikkarainenkaan ei tainnut teon aikaan olla enää ammattijääkiekkoilija. Vai lasketaanko myös entiset pelaajat tähän ”yhteisöön” kuuluvaksi, riippuu kai kontekstista.

 

[Valajas]

Pakko heittää kyllä posia kun siihenkin joskus on aihetta. Erinomainen artikkeli, jossa kirjoittaja on selkeästi tehnyt tutkivaa journalismia, käyttänyt omia aivojaan ja tehnyt oikeasti jääkiekkoa käsittelevän tekstin . Näin ei voi kaikkien kirjoittajien kohdalla sanoa ja tuotokset ovat usein nopeasti kyhättyjä jälkiviisaita, tarpeettoman provokatiivisia ja yrittävät jotenkin väkisin käsitellä jääkiekkoa laajassa yhteiskunnallisessa näkökulmassa. Itselleni ainakin tämä koko lohkojako oli suurimmilta osin uusi asia vaikka aika hyvin liigan asioista perillä olenkin. Hienoa Markku Hänninen!

Liiga ei ole urheilullisesti tasapuolinen sarja

Joukkueet eivät pelaa runkosarjassa kaikkia vastustajia vastaan yhtä monta kertaa, mikä asettaa joukkueet epätasa-arvoiseen asemaan. Viime vuosina siitä on kärsinyt eniten Sport ja hyötynyt KalPa.

www.jatkoaika.com

 

[Streight Forward]

Tutkivaa "journalismia" harrastin minäkin, yksipuolisesti oman joukkueeni näkökulmasta. Toki on totta, että Sport pelaa pääsääntöisesti eri sijoituksista kuin tamperelaiset, mutta silti tuntuu olevan pisteet aina tiukassa, kun motivaatio näihin peleihin tuntuu aika usein olevan hukassa.

Edellisten viiden kauden osalta Tapparan pistekertymä Sportia vastaan ja kokonaissaldo kaikista Liiga-otteluista:

pisteitä p/ottelu koko Liiga p/ott.
2023 15 2,500 1,933
2022 9 1,500 1,917
2021 9 1,500 1,678
2020 15 2,500 1,980
2019 12 2,000 1,800

Voidaan todeta, että kahdella kaudella Sport on ollut Tapparalle keskimääräistä hankalampi "pisteautomaatti" ja kolmannellakin kaudella hyvin lähellä. Ilveksen suhteen tilanne on ollut nyt jo vuosikymmenen verran se, että naapuri vie isommat pisteet. Viime kaudella taisi mennä tasan. Ilvestä tuskin kukaan haluaisi pois ylimääräisten pelien roolista, katsoo tilannetta sitten urheilun tai talouden näkökulmasta.

Summa summarum: Tämän hetkinen lohkojako ei suosi Tapparaa. Omasta puolestani Sport voidaan vaihtaa mihin tahansa (no joo, ehkä ei SaiPaan tai Jukureihin), mutta maamme kiakkopääkaupungin paikallispelejä ei saa vähentää.

 

[Turha Kaukalo]

Hyvä kolumni tms. Oinoselta:

Viimeinen ysärimohikaani Joe Thornton lopetti uransa ja jätti perinnökseen harmaan partareuhkan lisäksi ilmiömäisen syöttötaidon

Joe Thorntonia verrattiin ennen varaustaan Eric Lindrosiin, ja uran loputtua syöttötehokkuus mahtuu samaan lauseeseen jopa Wayne Gretzkyn ja Mario Lemieux’n kanssa.

www.jatkoaika.com

Tähän alle voi tulla kertomaan, että se oli ihan paska koska Oinonen on ihan paska ja klikkiotsikot ja o tempera o mortes:

 

[iibor]

Tiedonvälitystä vai sosiaalipornoa? Tapaturmaisen menehtymisen käsittely mediassa on ollut paikoin kammottavaa seurattavaa

Viikko sitten vain harva kiekkofani tiesi Adam Johnsonin, mutta viime päivinä tämä 29-vuotiaana menehtynyt yhdysvaltalainen on ollut toistuvasti otsikoissa. Uutisointi on ollut perusteltua, mutta median haaskalinnut ovat sortuneet myös mässäillemään kuolemalla.

www.jatkoaika.com

Hyvä ja tärkeä aihe Oinosella tällä kertaa, mutta ihan pieni fact check:

Johnson oli syntynyt Minnesotan osavaltiossa Hibbingissä, eli oli yhdysvaltain kansalainen, ei kanadalainen.

 

[Jack DiBiase]

Tiedonvälitystä vai sosiaalipornoa? Tapaturmaisen menehtymisen käsittely mediassa on ollut paikoin kammottavaa seurattavaa

Viikko sitten vain harva kiekkofani tiesi Adam Johnsonin, mutta viime päivinä tämä 29-vuotiaana menehtynyt yhdysvaltalainen on ollut toistuvasti otsikoissa. Uutisointi on ollut perusteltua, mutta median haaskalinnut ovat sortuneet myös mässäillemään kuolemalla.

www.jatkoaika.com

Hyvä ja tärkeä aihe Oinosella tällä kertaa, mutta ihan pieni fact check:

Johnson oli syntynyt Minnesotan osavaltiossa Hibbingissä, eli oli yhdysvaltain kansalainen, ei kanadalainen.

Mikäs tämä "Kiekkokanavalla" muuten on? Näyttää ihan Hesarin Visiolta tuon värityksen puolesta. Onko tämä nyt joku keino, millä erotellaan nämä yleismaailmalliset artikkelit/kolumnit kiekkomaailman artikkeleista? Jos on, niin hyvä.

 

[msg]

Luulin, että Turkulaisinta mitä tiedän - otsikko olisi ollut turkulaisen joukkueen kilahtanut valmentaja viskomassa tavaraa kentälle, mutta olikin jotain junnuja.

 

[VeeJiiJii]

Juha Oinosen analyysi Dufvasta ei ole mairittelevaa luettavaa. Toki RD:llä on historiansa, ristiriitansa, eikä ole allekirjoittaneenkaan suosikkivalmentajia. Ei ole mikään ihmisläheinen valmentaja. Mitaleita tuli JYPissä ja Lukossa, Mestisvoittoja Jukureissa ja A-maajoukkuemenestystä Westerlundin tiimissä, mutta uraan mahtuu myös äkilliset lähdöt JYPistä, Jukureista ja Puolasta. Pelitavallisesti ja nuorten pelaajien kehittäjänä Dufvan poistuminen kiekkokartalta on vain hyvä juttu.

"Kun internetistä etsii tietoa Dufvasta, ei voi välttyä toistuvilta kehuilta konkarivalmentajan vitsailuista. Verbaalisia taitoja ei käy kieltäminen, mutta kun on vierestä todistanut Dufvan käyttävän mielikuvituksellista retoriikkaansa haastattelevan toimittajan nöyryyttämiseen, en vain pysty tätäkään osaamisaluetta arvostamaan." Hellanlettas, että oikein nöyryyttää toimittajia? Kertoo enemmän Oinosen huumorintajusta kuin Dufvasta. Vaikka pressit eivät liity pelitavallisiin asioihin tai johtamiseen, niin miksi pressin anti ei saisi olla muuta kuin ympäripyöreää ja lakonista hokijargonia? Kiitos Dufvalle kaiken synkkyyden keskellä.

Vaikka uskon Perrinin käsitykseen Dufvasta, niin Antti Jaatisen tapauksessa täytyy muistaa, kenen alaisuudessa Jaatinen teki Liiga-uransa ja kuinka monessa joukkueessa.

***

Jukka Jalosen tapauksessa en usko liiemmin jääräpäisyyteen tai kangistuneisiin kaavoihin, sillä kahdet kotikisat saattoivat olla useimmille 1980-luvulla syntyneille pelaajille ympyränsulkeutuminen ja joillekin kokeneemmille kenties viimeiset arvokisat, vahvistetusti ainakin Marko Anttilalle (Ohtamaa, Pesonen...?). Kun Jalosella on käynnissä viimeinen sopimuskausi, kokeiluille ja sukupolvenvaihdoksille saattaa olla enemmän tilaa sekä miehellä itsellä vähemmän paineita. Eivät ne odotukset ole siitä huolimatta ropisseet olemattomiin, sillä viime kevään kisat olivat pettymys ja käytännössä vain mitali kelpaa perinnöksi mestarin poistuessa. Vaikka vaihtuvuutta tulisi, niin Suomi saa kuitenkin lähes poikkeuksetta aina kilpailukykyisen joukkueen, joka taistelee mitaleista. Uskon kuitenkin rohkeuden kantavan pidemmälle kuin sama runko neljän vuoden takaa.

***

Liigan flopeista voi puhua niiden omassa ketjussaan.

Jukka Jalonen ei uudista Leijonia tarpeeksi, Dufvan eläköityminen on valtava palvelus Suomi-kiekolle sekä muut kuumat väitteet

Liigan maajoukkuetauolla käsitellään väitteitä Jukka Jalosen Leijonat-valinnoista, Risto Dufvan negatiivisesta puolesta, Danick Martelin pelikiellosta ja syksyn alisuorittajista.

www.jatkoaika.com

 

[Blackie]

Itse pidän ainakin valitettavana, jos valmennuskenttä on pelkästään poikasten hiekkalaatikko. Jossain jalkapallossa Dufvan ikäinen mies ei ole mikään vanha vielä. Kokemus on aliarvostettua.

 

[Waqu]

Itse pidän ainakin valitettavana, jos valmennuskenttä on pelkästään poikasten hiekkalaatikko. Jossain jalkapallossa Dufvan ikäinen mies ei ole mikään vanha vielä. Kokemus on aliarvostettua.

Lisäksi huudetaan miksi ei ole persoonia nykyään. No tuo juttuhan sen kertoo: persoonia ei saa olla. Pitää olla varsinkin julkisesti julkisuuskuvaa vaaliva kliseekone, oman mielipiteen kertojat tervataan.
Viittaus oli Perrinin kirjaan, mutta unohtunut mainita Perrinin viimeiseltä kaudelta olevat jutut joissa hän kertoi Dufvan kehittyneen ihmisenä ja ettei hällä ollut pahaa sanottavaa. Virheitähän Dufvan on tehnyt ja menettänyt kopinkin öykkäröinillään, mutta toki siitä maksanut ja kehittynyt. Harmi että väriläiskä lopettaa, ylilyöntejä on ollut, mutta ihan hyvää jatkumoa (niin mulkuksi) on Vaasassa saanut aikaan.

 

[Luolis]

Uusimmassa NHL-artikkelissa seuraavat virkkeet pistivät silmään erittäin pahasti. En ymmärrä miten moinen virhe voi päästä läpi.

Miksi Blackhawksia ei sitten rankaistu Beachin tekemien seksuaalirikosten myötä?

Joku voisi sanoa tämän johtuvan siitä, ettei Blackhawks rikkonut mitään sarjan sääntöjä. Täten rikos, joka moraalisesti oikein olisi ollut rangaistavissa, jäi rankaisematta. NHL lienee halunnut peitellä ja saada Beachin rikokset unohtumaan, minkä vuoksi seura pääsi varaamaan yhden kautta-aikain lupaavimmista pelaajista.

En tiedä onko virhe ollut alkuperäisessä tekstissä vai onko editoinnissa sattunut massiivinen virhe, mutta Kyle Beach oli kyseisten rikosten uhri, ei tekijä. Tällaisia virheitä ei todellakaan kaivata jos haluaa sivuston kolumneiden otettavan vakavasti ja lienee Jatkoajan onni ettei Beach ole suomalainen, koska silloin saattaisi kunnianloukkaussyyte olla lähellä.

 

[Jack DiBiase]

Uusimmassa NHL-artikkelissa seuraavat virkkeet pistivät silmään erittäin pahasti. En ymmärrä miten moinen virhe voi päästä läpi.

Eihän tuo nyt niin tarkkaa ole. Tomato-Tomeitou. "I say tomato, you say sex offender".