Keskustelua Jatkoajan kolumneista ja artikkeleista

  • 1 207 907
  • 6 951

Ralph

Jäsen
Tässä vähän jätettiin roikkumaan, että millä perustein juuri nämä mainitut ovat viimeiset visiirittömät pelaajat? Eikö vaikka Mikke Granlund voisi halutessaan vetää yhden pelin ilman visiiriä ja ottaa "ennätyksen" nimiinsä?
Jossakin vaiheessa tuli sääntö, että ilman visiiriä ei saa enää pelata ellei ole pelannut siihen asti. Ja tällaisia pelaajia on nuo jäljellä ketkä jutussa mainitaan, uusia visiirittömiä ei saa enää tulla.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jossakin vaiheessa tuli sääntö, että ilman visiiriä ei saa enää pelata ellei ole pelannut siihen asti. Ja tällaisia pelaajia on nuo jäljellä ketkä jutussa mainitaan, uusia visiirittömiä ei saa enää tulla.
Kiitos, juuri tätä tietoa kaipasin tuohon Timo "Hockeynews" Nurilan kirjoittamaan juttuun.
 

Toimitus

Jäsen
Jatkoajassa on tänään keskiviikkona 18.10.2023 julkaistu artikkeli, jota kohtaan esitettiin perusteltuja plagiointisyytöksiä. Kyseinen artikkeli poistettiin sittemmin sivustolta. Tarkemmassa selvityksessä selvisi, että artikkelissa on kohtia, jotka on kopioitu aiemmin toisessa mediassa ilmestyneestä artikkelista. Kyseessä on ollut yksittäisen toimittajan tekemä vakava virhearvio, joka on päässyt muun toimituksen seulasta läpi.

Olemme vilpittömän pahoillamme tästä ja nostamme käden virheen merkiksi. Tällaista ei saisi tapahtua. Samalla kiitämme tarkkasilmäisiä lukijoita, joiden avulla pystyimme reagoimaan virheeseemme mahdollisimman nopeasti. Kiitos ja anteeksi.

Jatkoaika ei missään nimessä hyväksy plagiointia ja myös meihin vapaaehtoistoimittajina pätevät toimittajan eettiset ohjeet.

- Jatkoajan toimitus
 
Viimeksi muokattu:
Jatkoajassa on tänään keskiviikkona 18.10.2023 julkaistu artikkeli, jota kohtaan esitettiin perusteltuja plagiointisyytöksiä. Kyseinen artikkeli poistettiin sittemmin sivustolta. Tarkemmassa selvityksessä selvisi, että artikkelissa on kohtia, jotka on kopioitu aiemmin toisessa mediassa ilmestyneestä artikkelista. Kyseessä on ollut yksittäisen toimittajan tekemä vakava virhearvio, joka on päässyt muun toimituksen seulasta läpi.

Olemme vilpittömän pahoillamme tästä ja nostamme käden virheen merkiksi. Tällaista ei saisi tapahtua. Samalla kiitämme tarkkasilmäisiä lukijoita, joiden avulla pystyimme reagoimaan virheeseemme mahdollisimman nopeasti. Kiitos ja anteeksi.

- Jatkoajan toimitus
Kiitos omasta puolestani asiallisesta ja nopeasta korjausliikkeestä. Mielestäni on tärkeää, että näihin reagoidaan näkyvästi toimituksen puolesta, eikä vain lakaista maton alle lukijoiden huomaamatta. Hyvä @Toimitus
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine

”Mikä teitä kiekkoilijoita oikein vaivaa?” kysyy Matti Liljaniemi otsikkoaan myöten populistis-provokatiivisessa jutussa.

On melko mautonta leimata kokonainen ammattiryhmä – ja valtava harrastajien joukko – muutaman tapauksen vuoksi. Jos lasketaan Severi Lahtisen (käräjäoikeustuomio, ei vielä lainvoimainen), Hannu Pikkaraisen (käsittely kesken hovioikeudessa) ja Topi Rönnin (epäilty rikos) tapaukset, niitä on kolme. Ammattilaisjääkiekkoilijoita Suomessa lienee vähintään 500, ja puoliammattilaisia useampi sata. Ja sitten leimataan otsikossa heidät kaikki muutaman henkilön tekemistä rikoksista.

Todella halpahintaista ja oksettavaa.
 

Raimoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers, La Albiceleste
Jatkoaika vihaa jääkiekkoa, paitsi naisten jääkiekkoa. Pitäisikö perustaa kilpaileva foorumi, esimerkiksi Jatkoaika-Classic.
Eikai uutta foorumia tarvitse, mutta verkkolehden voisit kyhästä.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine

”Mikä teitä kiekkoilijoita oikein vaivaa?” kysyy Matti Liljaniemi otsikkoaan myöten populistis-provokatiivisessa jutussa.

On melko mautonta leimata kokonainen ammattiryhmä – ja valtava harrastajien joukko – muutaman tapauksen vuoksi. Jos lasketaan Severi Lahtisen (käräjäoikeustuomio, ei vielä lainvoimainen), Hannu Pikkaraisen (käsittely kesken hovioikeudessa) ja Topi Rönnin (epäilty rikos) tapaukset, niitä on kolme. Ammattilaisjääkiekkoilijoita Suomessa lienee vähintään 500, ja puoliammattilaisia useampi sata. Ja sitten leimataan otsikossa heidät kaikki muutaman henkilön tekemistä rikoksista.

Todella halpahintaista ja oksettavaa.
Ja Facebookissa ovat näköjään estäneet juttua koskevan julkaisun kommentoinnin.

V***u mitä pelletouhua. :D
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En tiedä, merkitseekö yksi tuomio ja toinen syyttäjällä ilmeisesti oleva juttu sitä, että jossain kymmenien(?)tuhansien ihmisten yhteisössä on ”jotain mätää”. Toivottavasti jutun kirjoittaja ei noin yleisesti leimaa yhteisöjä mielessään ihan samalla logiikalla.
 
Viimeksi muokattu:

Lankershim

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Detroit Red Wings, Los Angeles Dodgers
Jatkoaika alkaa mun silmissäni ihan tosissaan profiloitumaan mediaksi, joka onnistuu vähän käsittämättömästikin hukkaamaan muuten hyvän juttuaihion ja keskittymään vääriin asioihin tai muuten vaan lillukanvarsiin. Liljaniemen tuorein tuotos on jälleen hyvä esimerkki aiheesta. Sen sijaan, että lasketaan 1+1 ja tehdään siitä useimmiten kyseenalainen (tai ihan vaan "väärä") johtopäätös vetämällä mutkia suoriksi, niin toimitus voisi tehdä pidemmän jutun esimerkiksi jääkiekkoilijoiden siivilijaksamisesta kiekkoarjen keskellä, ja päästäisiin edes jollain lailla positiivisemman kautta liikkeelle. Tässä Liljaniemen jutussa kun on kuitenkin muutama ihan hyvä pointti, mutta nyt ne hukkuvat sensaatiohakuisuuden sekaan, vähän kuten Oinosenkin pakinoissa.

Se piti vielä lisätä, että tätähän nyky"journalismi" valitettavasti pitkälti on.
 
Viimeksi muokattu:

Since 1953

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hartford Whalers, Jokerit vol. 2023

”Mikä teitä kiekkoilijoita oikein vaivaa?” kysyy Matti Liljaniemi otsikkoaan myöten populistis-provokatiivisessa jutussa.

On melko mautonta leimata kokonainen ammattiryhmä – ja valtava harrastajien joukko – muutaman tapauksen vuoksi. Jos lasketaan Severi Lahtisen (käräjäoikeustuomio, ei vielä lainvoimainen), Hannu Pikkaraisen (käsittely kesken hovioikeudessa) ja Topi Rönnin (epäilty rikos) tapaukset, niitä on kolme. Ammattilaisjääkiekkoilijoita Suomessa lienee vähintään 500, ja puoliammattilaisia useampi sata. Ja sitten leimataan otsikossa heidät kaikki muutaman henkilön tekemistä rikoksista.

Todella halpahintaista ja oksettavaa.
Ei lainkaan mautonta. Jääkiekon parissa on aina ollut ja on edelleen erittäin päihdemyönteinen ilmapiiri, alkaen jo pikkujunnujen nuuskaamisesta ja ala-ikäistenkin pelaajien viinanhuurteisista saunailloista, päättyen aikuisiän rankkaan alkoholin käyttöön, rapa-alkoholisteihin ja nisteihin, jotka myöhempinä pelivuosinaan pysyvät enää hädin tuskin "pinnalla". Peliuran jälkeen eivät sitten enää sitäkään. Kaikki tämä tapahtuu seurojen, toimijoiden, vastuullisten ja päätöksentekijöiden siunauksella ja pään kääntämisellä pois päin, aina pikkujunnuista peliuran päätepisteeseen. Ja kun viina-, huume- ja sekakäyttöpäissään sitten kuvitellaan, etteivät mitkään säännöt ja lait kosketa, eikä ei tarkoita ei, niin syntyy rumaa jälkeä ja pilattuja elämiä, uhreiksi joutuneiden kohdalla. Tätä kuviota on erittäin tarpeellista ja tervetullutta ravistella ja kovasti, jotta mitään muutosta parempaan olisi edes lupa odottaa. Ja vielä haaveillaan, miten saadaan uusista sukupolvista, naisista ja perheistä uusia jatkajia lajin seuraamiselle. Tämä on vain ns. yksi naula lisää arkkuun lajille, jota jääkiekoksi kutsutaan.
 

Toimitus

Jäsen
...toimitus voisi tehdä pidemmän jutun esimerkiksi jääkiekkoilijoiden siivilijaksamisesta kiekkoarjen keskellä, ja päästäisiin edes jollain lailla positiivisemman kautta liikkeelle. Tässä Liljaniemen jutussa kun on kuitenkin muutama ihan hyvä pointti, mutta nyt ne hukkuvat sensaatiohakuisuuden sekaan, vähän kuten Oinosenkin pakinoissa.
Näistä haastatteluista ja artikkeleista voi aloitella. Siinä on toki vain pieni ote uusimmista, viimeisen kahden vuoden aikana julkaistuista teeman ympärillä olleista jutuistamme.

Matti Liljaniemi















 

Lankershim

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Detroit Red Wings, Los Angeles Dodgers
Näistä haastatteluista ja artikkeleista voi aloitella. Siinä on toki vain pieni ote uusimmista, viimeisen kahden vuoden aikana julkaistuista teeman ympärillä olleista jutuistamme.

Matti Liljaniemi
Kiitos näistä. Arvelinkin, että aihetta on vähintään jo sivuttu, mutta onhan noita tosiaan kertynyt, eli pisteet siitä ja puolittainen käden ylösnosto itseltäni. Nyky-Jatkoajan kolumnien ongelmaa nämä eivät kuitenkaan poista, vaikka olen aiemminkin sanonut, että jokainen juttu ei tietenkään voi onnistua.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Jatkoaika alkaa mun silmissäni ihan tosissaan profiloitumaan mediaksi, joka onnistuu vähän käsittämättömästikin hukkaamaan muuten hyvän juttuaihion ja keskittymään vääriin asioihin tai muuten vaan lillukanvarsiin. Liljaniemen tuorein tuotos on jälleen hyvä esimerkki aiheesta. Sen sijaan, että lasketaan 1+1 ja tehdään siitä useimmiten kyseenalainen (tai ihan vaan "väärä") johtopäätös vetämällä mutkia suoriksi, niin toimitus voisi tehdä pidemmän jutun esimerkiksi jääkiekkoilijoiden siivilijaksamisesta kiekkoarjen keskellä, ja päästäisiin edes jollain lailla positiivisemman kautta liikkeelle. Tässä Liljaniemen jutussa kun on kuitenkin muutama ihan hyvä pointti, mutta nyt ne hukkuvat sensaatiohakuisuuden sekaan, vähän kuten Oinosenkin pakinoissa.

Se piti vielä lisätä, että tätähän nyky"journalismi" valitettavasti pitkälti on.
Jep, Liljaniemi on alkanut luisumaan Oinosen tasolle näiden sensaatiohakuisten otsikoiden ja juttujen kanssa. Haetaan väkisin negatiivisia näkökulmia ja raflaavia otsikoita, ihan vain klikkien toivossa.

Joskus aikoinaan Jatkoaika oli piristävä poikkeus. Täältä sai lukea asiantuntevia juttuja, ilman klikkiotsikointia ja sensaatiohakuisuutta. Nyt mennään jatkuvasti enemmän ja enemmän samaan muottiin iltapäivälehtien kanssa.
 

Annetaan välillä positiivista palautetta, kun siihen on aihetta. Aamulla ilmestynyt artikkeli oli erittäin hyvä esimerkki sellaisesta journalismista, mitä ainakin minä itse toivoisin enemmän Jatkoajan kaltaiselta riippumattomalta yhteen aihealueeseen (jääkiekko) kohdistuneelta medialta. Tässä oli paneuduttu aiheeseen kunnolla ja haastattelut oli tehty perusteellisesti. Lisäksi aihe oli mielenkiintoinen ja freesi lähestyminen, koska Tsekin liigan toiminta ei ole niin tuttua suomalaisille kiekkoseuraajille.

Tämän tyylisistä jutuista voisi ottaa oppia ihan sieltä päätoimituksesta lähtien. Ymmärrän bisneksen kannalta, että sensaatiohakuisilla otsikoinneilla saadaan eniten klikkauksia amppareiden kautta, ja sitä kautta tuloja toimitukselle. Mutta pidemmän päälle siinä vaan kusee omiin muroihin ja menettää sen oikean lukijakunnan, kun valtaosa jutuista tuntuu olevan negatiivisesti jääkiekkomaailmaan suhtautuvia ja vahvasti poliittisesti latautuneita 'hit pieceja'. Vallitseva tilanne, missä foorumin aktiiviset kiekkoseuraajat, eli se ydin kohderyhmä, karttavat pääsivua kuin ruttoa ei varmaan ole bisneksenkään kannalta hyväksi.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Melkoisen provokaation laittoi Jatkoajan kolumnisti jakoon. Tuollaisella kaikkien jääkiekkoilijoiden leimaamisella tulisi pitkä pelikielto keskustelupalstalla.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Oinonenkin ottaa kantaa näihin jääkiekkoilijoiden epätäydellisyyksiin ja muuhun. Lopussa on mielenkiintoinen virke:

En myöskään sanoisi, että jääkiekkoilijoita "vaivaa" mikään sen enempää kuin esimerkiksi insinöörejä, lukkoseppiä tai jotain muuta yhteiskuntamme sadoista ammattiryhmistä.
Sinällään Severi Lahtisen ja Topi Rönnin tapaukset eivät ole tämän(kään) kolumnin pääkohteena vaan aloitus siihen miten jääkiekkoilijoita vaivaavat samat ongelmat kuin muitakin ihmisiä, eivätkä ne koko kansan sankarit olekaan virheettömiä ihmisiä.
 

Corkscrew

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kertoohan se hieman asenteellisuudesta että osa kolumnisteista vaivautuu kirjoittelemaan jotain vain silloin kun jääkiekko esiintyy julkisuudessa äärimmäisen huonossa valossa. Olisi uskottavampaa jos kirjoiteltaisiin myös silloin kun on jotain positiivista sanottavaa. Toki tämä ei ole pelkästään Jatkoajan ongelma, vastaavan ilmiön olen havainnut myös toisaalla. Mistä tällainen sitten johtuu, kyllästytty jääkiekkoon (ihan inhimillistä, vaikken itse kyllästy ikinä) ja kaikki siihen liittyvä lähinnä sapettaa, joten tällainen lyötyjen lyöminen tuottaa itselle jotain mielihyvää? No, enpä jaksa analysoida enempää, olenko havaintoni kanssa yksin?
 

godspeed

Jäsen
Minä en usko, että on yhtäkään mediaa, joka ei seuraisi klikkejä orjallisesti. Yleensähän vähänkään itsensä vakavasti ottavat toimittajat on sellaisia, että kirjoittavat enemmän tai vähemmän intohimoisesti vain siten, että niitä klikkejä tulee. Tulos on usein sellainen, että särmät hiotaan pois ja näkökulma on mahdollisimman tasapaksu, eikä siitä teoriassa kenenkään pitäisi pahastua. Vähän jopa aliarvioidaan lukijaa, vaikka sinällään tekstit on tarkoitettu ihan normaaliälyisille.

Jatkoajan kohdalla klikeistä saadaan varmaankin pääasiassa mielihyvää, ja voihan sekin olla jo tarpeeksi suuri motivaatiotekijä, jotta kynään tarttuu. Sopiva aihekin riittää.
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Kertoohan se hieman asenteellisuudesta että osa kolumnisteista vaivautuu kirjoittelemaan jotain vain silloin kun jääkiekko esiintyy julkisuudessa äärimmäisen huonossa valossa. Olisi uskottavampaa jos kirjoiteltaisiin myös silloin kun on jotain positiivista sanottavaa.
Mitä positiivista sanottavaa on jäänyt sanomatta? Taannoisesta Liigan avaamisesta kirjoitettiin useampia kolumneja. Mestiksen pöhinästä on varmaan jo kyllästymiseenkin asti raportoitu. MM-kisojen, NHL:n, Liigan voittajista ja onnistujista sekä muista positiivisista ilmiöistä kirjoitetaan säännöllisesti. Juuri tällä viikolla raportoitiin jälleen kerran siitä, kuinka Jokereille tärkeämpää on pelaajan kehittyminen ihmisenä kuin jääkiekkoilijana. En ainakaan itse näe, että tässä olisi mitään merkittävää epätasapainoa.

Jääkiekkomedia kirjoittaa jääkiekkoon liittyvistä asioista ja tällä hetkellä sattuu olemaan negatiivisia juttuja enemmän kierrossa. Ei kai se median vika ole. Väärin olisi jättää joku ikävä ilmiö verkkolehdessä huomiotta vain siksi, että myös edellisviikolla tuli ikäviä uutisia.

Luin tuon Liljaniemen jutun jääkiekon kulttuurista ja vaikeaa oli kyllä tunnistaa sitä samaksi tekstiksi, joka täällä kerää niin kovasti kritiikkiä. Otsikko esitti (raflaavan) kysymyksen ja leipäteksti sitten vastasi siihen. Syitä pohdittiin mielestäni aivan asiallisesti ja sieltä löytyi ainakin minun silmääni ihan ymmärtävä alavire nuorille miehille, jotka saavat liian paljon liian nopeasti ilman, että heille tarjotaan riittäviä työkaluja erikoisen elämänsä hallitsemiseen. On ihan perusteltua pohtia kuinka laaja tämä ongelma on ja mitä jääkiekko sille yhteisönä voi tehdä.

Huono reaktio on suhtautua kaikkeen kritiikkiin defensiivisesti ja tuomita se ilman perusteluja potaskaksi. Terve yhteisö ottaa kritiikin vastaan ja kertoo joko mikä siinä oli pielessä tai miten tilanne voidaan jatkossa korjata.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Nyt paljon posia Konsta Kiviniemelle aivan erinomaisesta Danick Martelin haastattelusta: tällaista Jatkis on, ja on aina ollut, parhaimmillaan!
 
On melko mautonta leimata kokonainen ammattiryhmä – ja valtava harrastajien joukko – muutaman tapauksen vuoksi. Jos lasketaan Severi Lahtisen (käräjäoikeustuomio, ei vielä lainvoimainen), Hannu Pikkaraisen (käsittely kesken hovioikeudessa) ja Topi Rönnin (epäilty rikos) tapaukset, niitä on kolme.

Pikkarainenkaan ei tainnut teon aikaan olla enää ammattijääkiekkoilija. Vai lasketaanko myös entiset pelaajat tähän ”yhteisöön” kuuluvaksi, riippuu kai kontekstista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös