Huonoa trollausta. Myötätunto ei tarkoita narkkien toiminnan ja hyysäyksen hyväksymistä.Koskeeko oma tahto myös myötätuntoa vai jäitkö sitä vaille kenties tahdosta riippumatta?
Huonoa trollausta. Myötätunto ei tarkoita narkkien toiminnan ja hyysäyksen hyväksymistä.Koskeeko oma tahto myös myötätuntoa vai jäitkö sitä vaille kenties tahdosta riippumatta?
Tämähän on sellainen asiasta itsensä etäännyttävän maallikon konservatiivinen näkemys asiasta. Ei käyttötilojen tarjoaminen ole mitään hyysäämistä, sen enempää kuin kakkostyypin diabeteksen lääkehoito tai kännissä kätensä katkaisseen kipsaaminen.Ihan yhtälailla voisin tehdä listaa niistä oman valintansa tehneistä. Sen että olosuhteiden uhrejakin yhteiskunnasta löytyy, ei pitäisi olla perustelu narkkien hyysäämiselle ja loputtomalle ymmärtämiselle. Ja kuten kaikki tietää, päihdeongelmasta eroon pääsemiseen tarvitaan oma tahto.
Tämä on sinun aivan oma johtopäätöksesi.Tämähän on sellainen asiasta itsensä etäännyttävän maallikon konservatiivinen näkemys asiasta.
Ihan yhtälailla voisin tehdä listaa niistä oman valintansa tehneistä. Sen että olosuhteiden uhrejakin yhteiskunnasta löytyy, ei pitäisi olla perustelu narkkien hyysäämiselle ja loputtomalle ymmärtämiselle. Ja kuten kaikki tietää, päihdeongelmasta eroon pääsemiseen tarvitaan oma tahto.
Kerro toki sitten, että onko sinulla jonkinlainen ammatillinen näkemys tai jotain muuta, mikä ei olisi maallikon näkemystä asiaan.Tämä on sinun aivan oma johtopäätöksesi.
Mitä tulee omaan tahtoon, niin sujuvasti vääristelit sanomiseni.
Päihteettömyyteen vaaditaan omaa tahtoa. Helppoa se ei siltikään tietenkään ole. Valinta on silti jokaisen oma.Kerro toki sitten, että onko sinulla jonkinlainen ammatillinen näkemys tai jotain muuta, mikä ei olisi maallikon näkemystä asiaan.
Mielestäni en vääristellyt sanomaasi, jäin siihen käsitykseen, että esität, että suurella osalla narkomaaneista puuttuu oma tahto päihteettömyyteen. Toit esille, että on olemassa iso määrä ihmisiä, jotka ovat päihteidenkäyttäjiä omasta valinnastaan. Yritin ”ajatusleikillä” tuoda esille, että valintojen tekeminen narkomaanin näkökulmasta on huomattavasti vaikeampaa kuin raittiin ihmisen.
Toki vaaditaan myös omaa tahtoa, mutta sillä pääsee yleisesti ottaen vain alkuun. Motivaatio on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin vai se että tahtoo jotain. Huumeiden suhteen esim. Tästä kyselystä saa vähän käsitystä siitä, minkälaisia kysymyksiä asiaan liittyy.Päihteettömyyteen vaaditaan omaa tahtoa. Helppoa se ei siltikään tietenkään ole. Valinta on silti jokaisen oma.
En ole @Quaser , mutta mulla on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus narkkareiden kanssa työskentelystä. Sanotaan mitä sanotaan, mutta kuntoutuminen lähtee aina omasta tahdosta. Riippuvaiselle voidaan tarjota vaikka minkälaista apua ja tukea, mutta jos itse ei oikeasti halua päästää aineista irti, kaikki kuntouttaminen on turhaa.Kerro toki sitten, että onko sinulla jonkinlainen ammatillinen näkemys tai jotain muuta, mikä ei olisi maallikon näkemystä asiaan.
Mielestäni en vääristellyt sanomaasi, jäin siihen käsitykseen, että esität, että suurella osalla narkomaaneista puuttuu oma tahto päihteettömyyteen. Toit esille, että on olemassa iso määrä ihmisiä, jotka ovat päihteidenkäyttäjiä omasta valinnastaan. Yritin ”ajatusleikillä” tuoda esille, että valintojen tekeminen narkomaanin näkökulmasta on huomattavasti vaikeampaa kuin raittiin ihmisen.
Ja kuten joku jo aikaisemmin sanoi, narkkien asenne on hyvin usein koppava ja ylimielinen, (vaikka en yhtään ymmärrä miksi) mikä ei tee tilanteen ymmärtämistä yhtään helpommaksi.
En tiedä sinusta, mutta ainakin itse olen sitä mieltä, että päihderiippuvaisen hoitomotivaatio on aina lähtökohtaisesti niin ristiriitainen, että on aika naivia sanoa että pitää oikeasti haluta irti pääsemistä, jos on kuitenkin hyvin mahdollista haluta jotain asiaa aidosti ja olla samaan aikaan riippuvainen.En ole @Quaser , mutta mulla on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus narkkareiden kanssa työskentelystä. Sanotaan mitä sanotaan, mutta kuntoutuminen lähtee aina omasta tahdosta. Riippuvaiselle voidaan tarjota vaikka minkälaista apua ja tukea, mutta jos itse ei oikeasti halua päästää aineista irti, kaikki kuntouttaminen on turhaa.
Varmaan on näitä ankeiden lapsuusolojen vuoksi käyttäjiksi ajautuneita, mutta paljon on myös niitä, jotka ovat klaranneet elämänsä surkeista kotioloista huolimatta ilman huumeriippuvuutta. Lisäksi vielä lukuisa joukko näitä ihan omasta valinnastaan narkeiksi ryhtyneitä. Ja kuten joku jo aikaisemmin sanoi, narkkien asenne on hyvin usein koppava ja ylimielinen, (vaikka en yhtään ymmärrä miksi) mikä ei tee tilanteen ymmärtämistä yhtään helpommaksi.
En ala täällä sen tarkemmin nykyisiä hommiani avaamaan, mutta sen verran voin kertoa, että olen toiminut narkkien kanssa useissa eri tehtävissä, mm. ohjaajan ja sosiaalityöntekijän virassa, kelpaako?En tiedä sinusta, mutta ainakin itse olen sitä mieltä, että päihderiippuvaisen hoitomotivaatio on aina lähtökohtaisesti niin ristiriitainen, että on aika naivia sanoa että pitää oikeasti haluta irti pääsemistä, jos on kuitenkin hyvin mahdollista haluta jotain asiaa aidosti ja olla samaan aikaan riippuvainen.
Vähän samalla tavalla kuin haluaisin ihan aidosti olla muutaman kilon laihempi, mutta ihan yhtä aidosti tykkään hyvästä ruuasta ihan liikaa.
Päivänselvää lienee myös se, että huonot kotiolot ei tarkoita väistämättä katastrofaalista aikuisuutta, koska matemaattisesti ajateltuna ihmiskunta olisi jo lakannut olemasta jos jokainen kertaisi edellisten sukupolvien virheet.
Ja mitä tarkoittaa 20 vuoden työkokemus narkkareiden kanssa? Siis mikä se ammattinimike on? Keskustelun kannalta on mielekästä kertoa jos on vaikkapa kaupan setä, poliisi, vartija, ensihoitaja tms. Joka on tekemisissä narkkareiden vähän eri näkökulmasta kuin esim. Noiden käyttöhuoneiden tulevat työntekijät.
Kelpaa toki, ihmettelen silti sitä, että suhtaudut tähän asiaan noin konservatiivisesti, jos kerran olet sosiaalialalla. Jotenkin olettaisin, että nykylääketieteeseen ja psykologiaan perustuvat näkemykset olisivat saavuttaneet sosiaalialan kauttaaltaan. Tai ainakin niin on nykyään.En ala täällä sen tarkemmin nykyisiä hommiani avaamaan, mutta sen verran voin kertoa, että olen toiminut narkkien kanssa useissa eri tehtävissä, mm. ohjaajan ja sosiaalityöntekijän virassa, kelpaako?
Muutaman kilon laihduttaminen ei oikein käy esimerkistä tähän. Hitusella itsekuria muutaman kilon pudotaminen ei ole ylivoimaista, eikä ihan hirveästi tarvii hyvästä ruuastakaan tinkiä. Liikunnan lisääminen riittää usein.
Ja jos keskivertoläski joutuu elintapojensa vuoksi sairaanhoidon asiakkaaksi verorahoja kuluttamaan, niin ainakin hän voi lohduttautua sillä, että on tod.näk. maksanut vuodessa enemmän kuluttamiaan verorahoja, kuin keskivertonarkki koko elinikänään.
Lainaamani viesti on täydellinen esimerkki siitä millaista on elää siinä kuuluisassa "omassa kuplassa".Pakko kyllä myöntää, että aina silloin tällöin duuniin käppäillessä ulkona tölkki kourassa päivää paistattelevat "alan ammattilaiset" ärsyttävät. Tiedän itse edessä olevan sen kymmenisen tuntia hiki hatussa puurtamista, mutta nämä sankarit saavat nauttia päivästä vailla huolia, kuin Timon ja Pumba konsanaan.
Olen itsekin joitain kertoja juonut useamman alkoholiannoksen päiväsaikaan, esimerkiksi ulkomaille kohdistuneilla lomareissuilla, mutta eräänlainen velvollisuudentunto toimia yhteiskunnan hyväksi ja omat henkilökohtaiset ambitiot johtavat siihen, että olen valinnut olla osa oravanpyörää ja käyttää päihteitä, eli tapauksessani alkoholia ehkä kerran viikossa tai harvemmin ja ajoittain pidempiäkin tipattomia ajanjaksoja.
Jostain "yhteiskunnan rapautuvasta moraalista" puhuminen on tietysti naurettavaa, mutta näin yleisesti toivoisin kovan työn arvostuksen pitävän pintansa alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Ajoittainhan saamme kuulla poliittisia avauksia jonkinlaisen "oleskeluyhteiskunnan" puolesta, mutta jos yhä useampi heittäytyy yhteiskunnan elättettäväksi, joko tahtomattaan tai tietoisen valinnan myötä, en usko tämän johtavan mihinkään hyvään.
Millä tavalla? Olemalla olematta nisti? Omaten elämänhallintaa?Lainaamani viesti on täydellinen esimerkki siitä millaista on elää siinä kuuluisassa "omassa kuplassa".
Tarkoitatko sitä kuplaa, jossa pidetään äijänä paperitehtaan sulkemisen takia työttömäksi joutunutta miestä, koska hän meni sanomaan televisiolle nyt vituttaa. Ja kun se sama mies on menettänyt työnsä, talonsa ja ehkä avioliittonsa juo olutta puistonpenkillä, koska ei ikänsä ja koulutuksensa takia saa enää töitä, on samalle joukolle sankari vain halveksumista kertovassa sarkasmissa?Lainaamani viesti on täydellinen esimerkki siitä millaista on elää siinä kuuluisassa "omassa kuplassa".
Paitsi jos saa piikistä jonkun vittumaisen taudin johon kuolee. Ja siis tuo yhteiskäyttö on ongelma myös Suomessa.Suomessa tuskin pistohuoneet vähentää ihmishenkiä suoraan, koska meillä piikitetään pääasiassa subutexia johon kuoleminen tarvitsee rinnalleen sekakäyttöä, meillä huumekuolemat on pääosin sekakäyttöä.
No joo, siis jonkun tulehduksellisen sairauden voi toki saada, mutta ne on aika harvinaisia. (Ne kuolemat).Paitsi jos saa piikistä jonkun vittumaisen taudin johon kuolee. Ja siis tuo yhteiskäyttö on ongelma myös Suomessa.
Onhan täällä myös alkoholiriippuvaisia valtavasti, mutta en näe baarien aukioloa fatalistisena alistumisena sille realiteetille että osa väestöstä nyt vaan on alkoholisteja. Tai Alkoja ja ruokakaupan oluthyllyjä.Mielestäni siis 50-tuntista työviikkoa painavan duunarin on suotavaa saada kossupullo klo 22:30 ja myös sunnuntaisin, tai yhtäältä baarien soisi olevan auki (mitä pandemiarajoitukset antavat myöten) myös 4:01, en tue yhteiskuntamme fatalistista "alistumista" realiteetille, että osa väestöstä nyt vaan on huumeriippuvaisia.
Tässä vielä kaikki olennainen käyttöhuoneiden tarkoituksesta ja hyödyistä. Kyseessä kymmenen twiitin ketju ammattilaiselta.
Edit. Sinne oli jääny Typo-Negative