Itse en jaksa uskoa, että näissäkään vaaleissa nähdään Kepun iltalaulu, vaikka köysissä ovatkin. Turvenujien juuret on sen verran syvällä maakuntien poliittisessa maaperässä, että sitä ei yksi tai kaksi ”persu-tsunamia” vielä horjuta. Monissa kunnissa ollaan lisäksi totuttu Kepun yksinkertaiseen enemmistöön (pun intended) ja sitä vastaan ei välttämättä uskalleta äänestää, vaikka olisi neljä vuotta purnattu ja oltaisiin kuinka kypsiä punaviherhallituksen ”bitchinä” olemiseen. Persuihin loikanneet ovat sen jo tehneet ja vaikka ydinporukalla olisi tosissaan aikeita hypätä äänestämään persuja, niin monissa kunnissa tämän aikomuksen ehkäisee se, että Persujen ehdokkaiksi päätyy melkoisia häröpalloja, joita voi äänestää korkeintaan kännissä ja läpällä.
Oma arvaus on, että Keskusta kiilaa kuntavaaleissa kannatuksensa Persuja paremmaksi ja vaali-iltana Saarikko meinaa revetä omahyväisyyteen ja Halla-aho kuolee vitutukseen.
Valtuustopaikkoja KEPU saanee edelleen enemmän kuin PS ja jatkanee edelleen myös suurimpana valtuuspaikoilla mitattuna. Esim. v. 2017 kunnallisvaaleissa 17,5 %:n kannatuksella KEPU sai paikoista lähes kolmanneksen (2 824) kpl, kun esim. KOK ja SDP n. 20 %:n kannatuksella saivat vain n. 1 500 paikkaa (KOK kannatukseltaan suurimpana, mutta 3 paikoilla mitaten).
Ehkä suurin merkitys vaaleissa on siinä, että monessako (pikku)kunnassa KEPU menettää suoran enemmistönsä, ja vastaavasti, pääseekö esim. PS vaa'ankieliasemaan).
linkki vaalit 2017 Koko maa - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle