Keskusta

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sanopa tuo libertaarille, kyllähän tuosta paistaa sosialismi aina Ayn Randin haudalle asti. Toinen hymiö.

Paremminkin siitä paistaa kunnallispoliittinen kissanhännänveto ja mahdollisesti tuulivoimapuiston perustamiseen liittyvä pelailu ja nokittelu.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Niin, koska oli saamassa muuta etua (ulkoilumaasto, suojelualue, tuulimyllyhankkeelle vittuilu, oikeastaan se on ihan täydellisen yhdentekevää mikä oli se todellinen vastine) alhaisen kauppahinnan vastineeksi.

Jos julkivalta sosialisoi maanomistusta, siitä on syytä maksaa käypä hinta, jos ei kyetä tarjoamaan kaupan päälle sitä vastinetta jonka maanomistaja haluaa, eikä yrittää kepuloida maita alihintaan.

Yhtä hyvin tuo perintömetsälahjoituksen vastaanottajakin olisi voinut maksaa metsästä korvaukseksi "käyvän hinnan", eikä ainoastaan 4000 euron kuulolaitetta. Tuo kuulolaitteen maksaminenkin lienee hieman epätavallinen suoritus, koska lahjoitushan noissa on ideana. Ilmeisesti jonkin tietyn syyn takia kannatti maksaa. Ehkä olisi kannattanut maksaa enemmänkin, niin olisi katsottu, maksaako kunta etuosto-oikeutta käyttäen jopa markkinahintaa suuremman summan metsäkaistaleesta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Keskustaenemmistöisiä pikkukuntia voi hyvästä syystä välillä osoittaa sormella, kun enemmistö junailee asioita oman mielensä mukaisiksi ja suosii omiaan. Tosin noinkin voi tehdä, kun noudatetaan lakeja. Demokratia toteutuu. Jos kepukunnassa asuminen ei kepuenemmistön kuntapäätöksin miellytä, niin voi astua itse politiikkaan ja ryhtyä muuttamaan asioita, tai voi myös muuttaa pois. Näin se toimii myös muutamissa rantaruotsalaisten kunnissa RKP:n johdolla, aseveliakseli määräsi Tampereen asioista, ja niin edelleen.

 

[Tuamas]

Yhtä hyvin tuo perintömetsälahjoituksen vastaanottajakin olisi voinut maksaa metsästä korvaukseksi "käyvän hinnan", eikä ainoastaan 4000 euron kuulolaitetta. Tuo kuulolaitteen maksaminenkin lienee hieman epätavallinen suoritus, koska lahjoitushan noissa on ideana. Ilmeisesti jonkin tietyn syyn takia kannatti maksaa. Ehkä olisi kannattanut maksaa enemmänkin, niin olisi katsottu, maksaako kunta etuosto-oikeutta käyttäen jopa markkinahintaa suuremman summan metsäkaistaleesta.

Toki, kyseessä on aivan laillinen siirto ja omistuksensiirto oli tehty taitamattomasti, jolloin kunta pääsi siihen väliin.

Enemmän huutelen sellaisen ihmeellisen jutun kuin moraali perään, varsinkin kun efektiivisesti ollaan sosialisoimassa omaisuutta.

Jos vastapuolena olisi joku UPM tai Metsä Board, niin tällöin kunnan toiminta olisi ihan jees ja nessuja vastapuolelle, ettei käyttänyt parempaa sopimusjuristia

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sanopa tuo libertaarille, kyllähän tuosta paistaa sosialismi aina Ayn Randin haudalle asti. Toinen hymiö.

Kokonaan toinen asia ja ilman hymiöitä on se, että pakkolunastusoikeutta (nyt en puhu enää etuosto-oikeudesta) käytetään myös alkuperäiseen tarkoitukseensa nähden väärillä tavoilla. Kun kunta pakkolunastaa sukutilalta muutaman kymmenen hehtaaria peltomaata pienellä murto-osakorvauksella markkinahinnasta jälleenmyyntitarkoituksiin tehdäkseen tiliä, siis ei-strategisista syistä, niin kyse on lain kirjaimen avulla tapahtuvasta ryöstämisestä.

On se tietysti niinkin, että jos kunnalla ei ole strategiseen maanhankintaan mitään muita keinoja olemassa kuin markkinahintaisen maan ostaminen sieltä mistä sitä on kulloinkin myytävänä, niin pahuksen hankala siinä olisi Ayn Randinkin ollut kehittää jo osittain rakennetun kunnan sisään infrastruktuuria. Tosin Ayn ei olisi vaivannut päätään tuollaisilla asioilla, niiden olisi hänen mukaansa kaiketi pitänyt kuulua markkinoiden päätettäviksi. Mutta koska epäilen vahvasti, ettei Ayn Rand olisi suomalaiseksi ryhtyessään välttämättä päätynyt maalaisliittolaiseksi, niin lopetan tältä erää tähän, ja hymiön kera.

 

[Cobol]

Jos kunta katsoo, että pieni suikale suojeltua metsää tulevan tuulivoimapuiston alueella on haitta, kunta pyrkii haitan poistamaan. Kunnan mukaan kapea ja pitkä metsäpalsta on keskellä Verkasalon tuulipuistoaluetta. Kun suojelua haluava palstan omistaja myy palstansa 4 000 eurolla, kunta tulee väliin ja käyttää etuosto-oikeuttaan. Kunta tekee ostosta lainmukaiset päätökset.

Hyvä, että ostosta valitetaan. Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä totesi, että etuostolain 6 pykälän mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Mitä kunta olisi sitten voinut tehdä? Tuskin antaa suikaleen haitata jatkossa tuulivoimapuistoa. Maksaa käypä hinta. Onkohan se mahdollista tilanteessa, jossa on jo tehty kauppakirja 4000 euron hinnasta? Toisin sanoen, voiko kunta maksaa esimerkiksi kymmenen kertaa enemmän kuin markkina oli valmis maksamaan. En muista, miten tämä laissa menee.

Kaikissa tapauksissa kunta toimi moraalisesti kyseenalaisesti. Esimerkiksi tuulivoimapuiston Winda Energyn toimitusjohtaja Tuomas Hoolin totesi yhtiön olleet asiassa sovittelevalla kannalla ja heidän mielestään siihen olisi ollut ratkaisu löydettävissä.

Se mikä tässä keskustelussa on mielenkiintoista, on Keskustan lyöminen muutaman henkilön teoista. Keskustan edustajat toimivat typerästi ja moraalittomasti, mutta ei Alavieska ole ainoa kunta, jossa kuntapäättäjien moraali venyy. Jos siis tästä oli kyse, ei välttämättömästä tuulivoimapuiston mahdollistamisesta sen kaatamista yrittäneitä vastaan. Mieleen tulee kokoomuslaisten, demarien ja persujen moraaliton toiminta eri kunnissa, mutta en silti näe, että nämä puolueet olisivat samanlaisia kuin osa edustajistaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Toki, kyseessä on aivan laillinen siirto ja omistuksensiirto oli tehty taitamattomasti, jolloin kunta pääsi siihen väliin.

Enemmän huutelen sellaisen ihmeellisen jutun kuin moraali perään, varsinkin kun efektiivisesti ollaan sosialisoimassa omaisuutta.

Jos vastapuolena olisi joku UPM tai Metsä Board, niin tällöin kunnan toiminta olisi ihan jees ja nessuja vastapuolelle, ettei käyttänyt parempaa sopimusjuristia

Sosialisointia tuo tietyllä tavalla onkin, mutta ei "perinteisessä" mielessä, koska omaisuuden arvon siirtyminen pois alkuperäiseltä omistajalta ei ole edes kysymyksenä. Kummasta tuossa on enemmän kysymys, lahjoituskikkailijoiden taitamattomuudesta vaiko julkisen infrainvestoinnin edistäjän moraalista?

Kysymys on siitä, että lahjoittajalle ja lahjoituksen junailijalle tuli paha mieli, kun töppäsivät tuulipuiston rakennushankkeen estämisensä tai haittaamisensa, ja metsäkin meni kunnalle, saakeli. Kaatui niin sanotusti itse keitetty keitto oman syliin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos Alavieskan kunta toimisi jollakin tapaa moraalisesti fiksusti, niin se joko maksaa erilliskorvauksena metsäkappaleen alkuperäiselle omistajalle jonkin alimman käyvän markkinahinnan omasta aloitteestaan, tai sitten se käyttää etuosto-oikeudellaan saamansa hyödyn suoraan kuntalaisten hyväksi jollakin konkreettisella tavalla. Sinänsä tuo tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistaminen on kunnan puolelta aivan perusteltu asia.

Mikäli alkuperäinen lahjoittaja ei halua ottaa "perintömetsän" tulevia puunmyyntituloja tai osaa siitä vastaan, jos kunta tätä tarjoaisi, niin sitten olkoon oma asiansa. Mutta riippuu tietysti kunnasta, miten menettelevät. Tästä sopii tietenkin olla montaa mieltä.

 

[dana77]

Juhana Vartiainen ajaisi Suomen huonosti kannattavat maatilat alas – "Maatalousväestön ei kannattaisi haastaa riitaa kaiken maailman järjettömillä susijahdeilla", lisää Soininvaara

Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen (kok.) mielestä suomalaiset maataloustuottajat ovat tottuneet tukiaisiin, toisin kuin yrittäjähenkiset viljelijät Ruotsissa ja Tanskassa. Osmo Soininvaaran (vihr.) mukaan maatalousväestö haastaa riitaa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tosin tuota Vartiaisen kuvaamaa luovaa tuhoa ei pidä päästää juuri nyt valloilleen, kun ollaan akuutissa potentiaalisesta ruokakriisissä.

Juuri nythän se on fiksua tehdä. Ei tukiaiset laske ruuan hintaa. Päinvastoin. Nyt ne miljardit voitaisiin ja pitäisi käyttää kriisin hoitamiseen, eikä tilanteen pitkittämiseen hamaan tulevaisuuteen.

 

[Artturenos]

Juuri nythän se on fiksua tehdä. Ei tukiaiset laske ruuan hintaa. Päinvastoin. Nyt ne miljardit voitaisiin ja pitäisi käyttää kriisin hoitamiseen, eikä tilanteen pitkittämiseen hamaan tulevaisuuteen.

Kyllä tukiaiset laskevat ruuan hintaa. Toki kuluttajalle vaikutuksia tuskin merkittävissä määrin tulee, mutta vaikka 300 miljoonaa tukina valahtaa ainakin puoliksi hintoihin. Suomalaiset kun kuluttavat ruokaan 14 miljardia vuodessa, niin joku 300 miljoonaa on kuin pieru saharaan. Ruuan hinnan nousu esim 10% olisi 1,4 miljardia lisää rahaa, jolla olisi jo merkitystä.

Ruotsi on hyvä esimerkki, kun maa on jollain tapaa vertailtavissa kustannuksiltaan Suomeen. Todellisuudessa Ruotsi on kalliimpi maa ruuan suhteen mitä Suomi, kun poistetaan verovaikutus. Suomessahan on poikkeuksellisen korkea alv ruualle, mikä vääristää Suomen ruokaa korkeammaksi hinnoiltaan mitä moni muu verrokki. Suomessa on itseasiassa halpaa ruokaa verrattuna moniin muihin vastaavan kustanus tason maihin, ja syy löytyy kansallisista tuista jotka noin puoliksi menevät hintoihin.

Tästä syystä itse ajattelen, että kansallisista tuista ainakin puolet ovat turhaa jos hinnat saataisiin vaikka Ruotsin tasolle.

 

[dana77]

Kyllä tukiaiset laskevat ruuan hintaa. Toki kuluttajalle vaikutuksia tuskin merkittävissä määrin tulee, mutta vaikka 300 miljoonaa tukina valahtaa ainakin puoliksi hintoihin. Suomalaiset kun kuluttavat ruokaan 14 miljardia vuodessa, niin joku 300 miljoonaa on kuin pieru saharaan. Ruuan hinnan nousu esim 10% olisi 1,4 miljardia lisää rahaa, jolla olisi jo merkitystä.

Se just ei ole hinnan laskelmista, että käytetään miljardi että saadaan puoli miljardia "säästettyä". Se on hinnan nousemista, sillä se miljardi pitää ihan itse maksaa toisella tavoin.

 

[Artturenos]

Se just ei ole hinnan laskelmista, että käytetään miljardi että saadaan puoli miljardia "säästettyä". Se on hinnan nousemista, sillä se miljardi pitää ihan itse maksaa toisella tavoin.

Osa on tässä totuutta.

Muuten myös itse allekirjoitan paljon Suomalaisen maatalouspolitiikan olevan enemmän aluepolitiikkaa kuin varsinaista maatalouspolitiikkaa.

Ihmiset katsovat jotain maajussille morsianta ja luovat käsityksen jostain kasviimaata talikolla hämmentävästä isännästä. Nämä ohjelmat ja kaikki antavat hieman väärää kuvaa mitä mitä se maatalous oikeasti on. Todellisuus on nykyisin se että isoilla ja tehokkailla koneilla tehdään työt, ja ei ole oikeassa ammattimaisessa maataloudessa juurikaan sijaa ylimääräiselle käsityölle. Isommilla karjatiloillakin isännät tekee toimistohommia kun Ukrainalaiset tekee ne hommat mitä telkkarissa esitetään maajussien hommiksi.

Nauratti kun A-studiossa haastateltiin Ukrainalaista maanviljelijää jolla oli 15 000ha alaa. Kaverille soitettiin Hollantiin, että kertoisi kuinka se viljely sujuu Ukrainassa, niin hän sanoi tekevän hommat etänä nyt Hollannista käsin.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ihmiset katsovat jotain maajussille morsianta ja luovat käsityksen jostain kasviimaata talikolla hämmentävästä isännästä. Nämä ohjelmat ja kaikki antavat hieman väärää kuvaa mitä mitä se maatalous oikeasti on. Todellisuus on nykyisin se että isoilla ja tehokkailla koneilla tehdään työt, ja ei ole oikeassa ammattimaisessa maataloudessa juurikaan sijaa ylimääräiselle käsityölle. Isommilla karjatiloillakin isännät tekee toimistohommia kun Ukrainalaiset tekee ne hommat mitä telkkarissa esitetään maajussien hommiksi.

Kun nyt Kepu-ketjussa ollaan, niin jatketaan vielä pari riviä maataloudesta, kun jengi vetää kuitenkin yhtäsuuruusmerkit näiden käsitteiden välille.

Ihmettelin vuosikymmenestä toiseen sitä, kuinka erikoisia pieleenoletuksia suomalaisilla on maataloudesta. On siinä ollut myös politikoinnista alkunsa saanutta vastakkainasettelua ja monenlaista propagandaa seassa, niin puolesta kuin vastaan.

Maajussi-rakkausrealityn luomat mielikuvat nyt ovat omanlaistaan höpsöttelyä, kun emäntäehdokkaan kanssa rapsutellaan vähän kasvimaata ja vaihdetaan mullat kukkapenkkiin, ja kyllä maalla on niin mukavaa. Paljon myrkyllisempää touhua on tuotantotukien rinnastaminen sosiaalitukiin, ja kuvitelma siitä, että tuet ovat jotakin helppoa extrarahaa, jota jussit saavat jotenkin ”tienestiensä päälle”. Vaan kun nuo ilmaista rahaa -tyyppiset tukiaispuheet yhdistää mielessään morsiansarjan rentoon puuhasteluun, niin hommasta saa erikoisen kuvan. Varmaan joku ajattelee että onpas hulppeaa menoa, jos kaverilla on pari varttimiljoonan traktoria ja muut kunnon vermeet, tukiaisia tulee tilille kymenä, on aikaa etsiä TV-ohjelmasta morsiamia, ja työtkin ovat enimmäkseen sipulien käsin istutusta ja heinän kasvun ihastelua mukava mimmi käsipuolessa. No, aika harva ehkä ihan tällä tavalla maatalouden kokee, mutta ei tosiaan pidä ihmetellä, jos monella on hivenen eksoottisia käsityksiä 2020-luvun maataloudesta. Rintamäkeläisiä ei kai ja onneksi enää pyöri missään, jengi menisi aivan sekaisin.

 

[Artturenos]

Kun nyt Kepu-ketjussa ollaan, niin jatketaan vielä pari riviä maataloudesta, kun jengi vetää kuitenkin yhtäsuuruusmerkit näiden käsitteiden välille.

Ihmettelin vuosikymmenestä toiseen sitä, kuinka erikoisia pieleenoletuksia suomalaisilla on maataloudesta. On siinä ollut myös politikoinnista alkunsa saanutta vastakkainasettelua ja monenlaista propagandaa seassa, niin puolesta kuin vastaan.

Maajussi-rakkausrealityn luomat mielikuvat nyt ovat omanlaistaan höpsöttelyä, kun emäntäehdokkaan kanssa rapsutellaan vähän kasvimaata ja vaihdetaan mullat kukkapenkkiin, ja kyllä maalla on niin mukavaa. Paljon myrkyllisempää touhua on tuotantotukien rinnastaminen sosiaalitukiin, ja kuvitelma siitä, että tuet ovat jotakin helppoa extrarahaa, jota jussit saavat jotenkin ”tienestiensä päälle”. Vaan kun nuo ilmaista rahaa -tyyppiset tukiaispuheet yhdistää mielessään morsiansarjan rentoon puuhasteluun, niin hommasta saa erikoisen kuvan. Varmaan joku ajattelee että onpas hulppeaa menoa, jos kaverilla on pari varttimiljoonan traktoria ja muut kunnon vermeet, tukiaisia tulee tilille kymenä, on aikaa etsiä TV-ohjelmasta morsiamia, ja työtkin ovat enimmäkseen sipulien käsin istutusta ja heinän kasvun ihastelua mukava mimmi käsipuolessa. No, aika harva ehkä ihan tällä tavalla maatalouden kokee, mutta ei tosiaan pidä ihmetellä, jos monella on hivenen eksoottisia käsityksiä 2020-luvun maataloudesta. Rintamäkeläisiä ei kai ja onneksi enää pyöri missään, jengi menisi aivan sekaisin.

Itseasiasiassa moni joka ei ole ollut ikinä alan kanssa tekemisissä asian kokee näin.

Monen alasta mitään tietämmöttömän kanssa kun keskustellut, niin stereotypiat ovat kovin vahvat "aa maajussi teet paljon ruumiilista työtä, talikolla hettelet heinää latoon ja onko eläimiä"

Sitte pitää ikäväkseen todetta, että ei ole homma noin maalaisromanttista ollenkaan. 1/3 työstä on paperihommia mitä tukien saaminen vaatii, 1/3 kaupantekoa koska tuottavuus syntyy vain ja ainoastaan hyvistä kaupoista ja sitte vasta 1/3 on sitä että ajellaan jollain vehkeellä vuorotellen peltoo ympäri.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Sitte pitää ikäväkseen todetta, että ei ole homma noin maalaisromanttista ollenkaan. 1/3 työstä on paperihommia mitä tukien saaminen vaatii, 1/3 kaupantekoa koska tuottavuus syntyy vain ja ainoastaan hyvistä kaupoista ja sitte vasta 1/3 on sitä että ajellaan jollain vehkeellä vuorotellen peltoo ympäri.

Missäs välissä muuten ehdit jutella moottorisahaa korjatessasi naapurin kanssa kylänmiehen uudesta moposta, ja mitähän asiaa sillä taas oli kirkonkylälle kun jo toiseen kertaan saman päivän aikana siihen suuntaan pöristeli, ja ei maar juoda Roineen Eilan kanssa vielä seitsemännen kerran kahvit ja oikein pullan kanssa, kun naapuriakin sentään näkee, ja ei hyvänen aika sentäs, sää olet tuanu mulle oikeen kahveepaketinkin viälä, ja vallan resitenttiä, kyllä meirän ny kelpaa ja ei maar kastetaan ny pullaa viälä?

 

[Tuamas]

Paljon myrkyllisempää touhua on tuotantotukien rinnastaminen sosiaalitukiin, ja kuvitelma siitä, että tuet ovat jotakin helppoa extrarahaa, jota jussit saavat jotenkin ”tienestiensä päälle”. Vaan kun nuo ilmaista rahaa -tyyppiset tukiaispuheet yhdistää mielessään morsiansarjan rentoon puuhasteluun, niin hommasta saa erikoisen kuvan.

Mutta nehän efektiivisesti ovat sosiaalitukia, ikäänkuin koko alalle suunnattua palkka-/yritystukea.

Järjestelmä johon sisältyy valtava byrokratia, omituisia tukiehtoja ja joita jaetaan, koska ei jostain syystä uskota, että ala pärjäisi markkinaehtoisesti.

Tämä aiheuttaa tehottomuudessaan valtavaa hyvinvointitappiota ja järjestelmän joka ei ole oikeastaan kenenkään etu, ei valtion, ei viljelijöiden eikä kansalaisten (kuten tuo Artturenoksen paperityöesimerkki käytännönläheisesti demoaa).

Koko paletti pitäisi lakkauttaa ja siirtymäajaksi luoda kaksi hyvin yksinkertaista järjestelmää.

Ensinnä siirtymäajaksi tukien sitominen puhtaasti tuotettuun määrään, eikä peltopinta-alaan, tuotantofutuurien kautta (jos halutaan vieläkin tukea syrjäseutuja, niin korkeampi kerroin korpeen) ja toiseksi lopettamiskorvaus, jolla jos sitoudut lopettamaan maanviljelyksen ja myymään peltosi jollekin joka jatkaa toimintaa (jos mahdollista) saat kertakorvauksen, esimerkiksi 50-100k€.

Suomessa on käynnissä olevasta rakennemuutoksesta huolimatta edelleen aivan liikaa maatiloja, huoltovarmuus ei vaadi kymmeniätuhansia maatiloja, tuhannet riittävät.

 

[Artturenos]

Byrokratia on Suomalaisen maatalouden erityispiirre. Veikkaan että tuotettua tonnia kohden ei mistään maaimasta löydy vastaavaa virkamies armeijaa valvomaan ja mukamas etuja ajamaan kuin Suomesta.

Etelässä heitetäänkin vitsiä MTK:sta, että se on maidontuottajien keskusjärjestö. Proagria menee samaan kastiin pelkkiä turhia virkamiehiä jotka eivät nää kokonaisuutta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mutta nehän efektiivisesti ovat sosiaalitukia, ikäänkuin koko alalle suunnattua palkka-/yritystukea.
.

En ota nyt kantaa sen enempää maataloustukien tarpeellisuuteen kuin tarpeettomuuteenkaan. Tällä hetkellä niitä jaetaan Suomessa ja monessa muussa EU-maassa, kuten erilaisia tukia jaetaan myös monille muille elinkeinoille.

Nihilistisesti ajatellen jokainen tukieuro mille tahansa elinkeinolle pitää sisällään efektiivistä sosiaalitukea, joko suoremmin tai vähemmän suoraan. Tuotantotuet eivät kuitenkaan ole sosiaalitukia siinä mielessä kuin miten sosiaalituet ymmärretään, ja näiden myöntämisen perusteet ja mekanismit ovat muutenkin varsin kaukana toisistaan.

Nykymuotoista tukiviidakkoa tuskin kannattaa kukaan, paitsi ehkä jokunen systeemistä leipänsä saava ylitarkastaja.

Isompi kysymys on se, millä toimenpiteillä voidaan helpottaa tuottajien asemaa tilanteessa, jossa tukia supistettaisiin ja tukibyrokratiaa muutenkin kevennettäisiin. Viittaan tällä mm. elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan markkinatilanteeseen. Meillä on edelleen liian vähän kilpailua, ja oligopolia muistuttavassa kaupan kilpailutilanteessa isot pelurit voivat erikseen sopimattakin toimia niin, että katteet ovat kohdallaan. Kotimaisen tuottajan saama siivu ruisleivästä tai osuus maitolitrasta on edelleen melkoisen pieni verrattuna ruokaketjun muihin toimijoihin. Kaupan ja osin myös jalostusportaan kilpailun kiristyminen laskisi merkittävästi useiden kotimaisten ruokatuotteiden hintoja, ja potentiaalisesti merkittävämmin kuin tuottajan osuuteen puuttuminen, vaikka maatalouden tukieurot laskettaisiin kotimaisista verorahoista ja EU-rahoista laskennallisesti tuotteiden hintoihin päälle. Maitolitrankin todellinen hinta pitäisi laskea niin, että vähittäismyyntihintaan lisätään jokin jyvitetty summa, jonka keskimääräinen veronmaksaja maksaa tukien muodossa välillisesti.

 

[rpeez]

Ensinnä siirtymäajaksi tukien sitominen puhtaasti tuotettuun määrään, eikä peltopinta-alaan,

Ei kai tuo "tuotettu määrä" voi toimia, jos huonot ilmat pilaa koko sadon.
Silloin niitä tukia vasta tarvitaankin, että saa viljely panostukset kuitattua ja ruokaa lapsille, eikös?
Maanviljely ei ole vakaata tehdastuotantoa.

 

[Artturenos]

Helsinkiläispoliitikoille tiedoksi: Te tuette ranskalaista maataloutta enemmän kuin suomalaista - Maaseutumedia

Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara jakavat täysin väärää tietoa suomalaisesta maataloustukijärjestelmästä. Haastateltujen poliitikkojen olisi esimerkiksi syytä tietää, että suomalainen veronmaksaja tukee EU-jäsenmaksujen muodossa enemmän ranskalaista tilaa, kuin suomalaista.

www.maaseutumedia.fi

Tämä artikkeli on yhtälailla totta, kun jätetään pois tietyt olennaisuudet. Kuitenkin samaa tekevät Suomessa kaikki muutkin, eli asiat eivät ole laisinkaan niin yksinkertaisia mitä eri puolet asioista maalaavat.

 

[Barnes]

Kepuikoni Seppo Sarlund on antanut SS:lle ison haastiksen. Linkkaan kuitenkin saman konsernin Länsiväylän jutun, koska ei maksumuuria. Hyvistä itäsuhteistaan tunnettu Sarlund korostaa puolueettomuuden merkitystä osaltaan siksi, koska Venäjää Suomen NATO-jäsenyys ei miellyttäisi. Sarlund - toki haastattelu on jo viikon takaa - myös katsoo, ettei pakotteista ole mitään hyötyä, koska Kiinalta Venäjä saa samat rahat kuitenkin.

Pitkän työuran toimittajana tehnyt Sarlund katsoo myös suomalaisen median kääntyneen liian Helsinki-keskeiseksi, varsinkin iltapäivälehdet ovat Sarlundin mielestä huonoja, koska "puolueiden ei sana ei mene perille" ja "vastuuta ei ole". Lisäksi "harkitseva kansalaiskeskustelu" on loppunut.

Olisin kyllä toivonut näiden äänenpainojen jo jääneen sinne Kekkosen (jonka luotettu Sarlund oli) aikoihin. Varsinkin kun Sarlundin arvio erityisesti mediasta on pahasti pielessä. Paikallis- ja maakuntalehdet ovat edelleen hyvin kepulaisia. Valtakunnanmediassakin kepu on nähdäkseni saanut olla aika rauhassa. Noin ylipäätään Sarlund tuntuu haikailevan sinne 1970-luvulle (huom! erittäin politisoitunutta aikaa), jolloin Ahti Karjalainen, Hiihtoliitto, Spede Pasanen, Matti Ahde to name a few saivat sovittua päätoimittajien kanssa, kuinka nyt ei kirjoiteta mahtimiesten touhuista isänmaan edun nimissä.

Linkki Länsiväylään Sarlundin haastatteluun

 

[Cobol]

Tämä artikkeli on yhtälailla totta, kun jätetään pois tietyt olennaisuudet. Kuitenkin samaa tekevät Suomessa kaikki muutkin, eli asiat eivät ole laisinkaan niin yksinkertaisia mitä eri puolet asioista maalaavat.

Avainkohtia EU:n maataloudesta mm. tämä:

"Ranskassa maataloustuottajat saavat keskimäärin saman verran tukea kuin suomalaiset maatilat. Ainoa ero on, että ranskalaisen maatilan tuki on pääasiassa CAP-tukea, joka tulee 100-prosenttisesti EU:n kassasta. Sitä ranskalainen tila saa yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalainen maatila.

Sen sijaan Suomessa puolet maataloustuesta on kotimaista tukea, joka maksetaan valtion kassasta. Suomalainen veronmaksaja tukee siis EU-jäsenmaksujen muodossa enemmän ranskalaista tilaa kuin suomalaista, mutta ranskalainen veronmaksaja maksaa vain puolet Suomen maataloustuesta, kun me maksamme puolet kansallisesti".

Muistan lukeneeni aiemmin, että maatalouden kannattavuus Suomessa oli joskus 5-10 vuotta sitten luokkaa 2X kaikkiaan 27 tilastoidusta EU-maasta. Kannattavuus ei ole tainnut parantua oleellisesti mm. sijainnistamme johtuen. Tässä mielessä tilakokoja olisi syytä edelleen kasvattaa. Se tarkoittaa samalla aluepolitiikasta luopumista maatalouden hyväksi.

 

[Artturenos]

Avainkohtia EU:n maataloudesta mm. tämä:

"Ranskassa maataloustuottajat saavat keskimäärin saman verran tukea kuin suomalaiset maatilat. Ainoa ero on, että ranskalaisen maatilan tuki on pääasiassa CAP-tukea, joka tulee 100-prosenttisesti EU:n kassasta. Sitä ranskalainen tila saa yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalainen maatila.


Sen sijaan Suomessa puolet maataloustuesta on kotimaista tukea, joka maksetaan valtion kassasta. Suomalainen veronmaksaja tukee siis EU-jäsenmaksujen muodossa enemmän ranskalaista tilaa kuin suomalaista, mutta ranskalainen veronmaksaja maksaa vain puolet Suomen maataloustuesta, kun me maksamme puolet kansallisesti".

Muistan lukeneeni aiemmin, että maatalouden kannattavuus Suomessa oli joskus 5-10 vuotta sitten luokkaa 2X kaikkiaan 27 tilastoidusta EU-maasta. Kannattavuus ei ole tainnut parantua oleellisesti mm. sijainnistamme johtuen. Tässä mielessä tilakokoja olisi syytä edelleen kasvattaa. Se tarkoittaa samalla aluepolitiikasta luopumista maatalouden hyväksi.

Siis Ranskan suuret tuet johtuvat viiniviljelmistä, ja tuo juttu johtaa harhaan siinä että Suomalainen viljan viljely ja Ranskalaiset viinitilat eivät ole mitenkään verrannollisia keskenään. Toki voi kysyä onko viinin tuottamisen tukeminen kovin oleellista esimerkiksi huoltovarmuuden suhteen. Ranskalaisille muutenkin yleensä ovat EU:n maataloustuet kovin tärkeitä, koska tuo maa on brändännyt omaa elintarviketeollisuuttaan eniten Euroopassa ja heille tuo asia on erityisen tärkeä.

 

[Cobol]

Siis Ranskan suuret tuet johtuvat viiniviljelmistä, ja tuo juttu johtaa harhaan siinä että Suomalainen viljan viljely ja Ranskalaiset viinitilat eivät ole mitenkään verrannollisia keskenään. Toki voi kysyä onko viinin tuottamisen tukeminen kovin oleellista esimerkiksi huoltovarmuuden suhteen. Ranskalaisille muutenkin yleensä ovat EU:n maataloustuet kovin tärkeitä, koska tuo maa on brändännyt omaa elintarviketeollisuuttaan eniten Euroopassa ja heille tuo asia on erityisen tärkeä.

Kyllä, mutta ei poista EU:n maksamien tukien suhteellista tilakohtaista osuutta ja suomalaisen veronmaksajan roolia.

Olisi järkevää vähentää tai jopa poistaa omaa tukea. Tällöin tuotanto olisi tehokkaampaa ja kannattavuus nousisi.

 

[Artturenos]

Kyllä, mutta ei poista EU:n maksamien tukien suhteellista tilakohtaista osuutta ja suomalaisen veronmaksajan roolia.

Olisi järkevää vähentää tai jopa poistaa omaa tukea. Tällöin tuotanto olisi tehokkaampaa ja kannattavuus nousisi.

Olen minäkin tästä juuri osittain samaa mieltä.

Esimerkkinä voisin heittää, että meillä oli viellä 80-luvulla tapana pitää omaa perunamaata. Jossain vaiheessa vain laskin sitten voitti, ja ymmärrys tuli siihen että kaupasta perunan saa halvemmalla kuin omasta maasta. Samaa voisi sanoa jos kuka haluaa yrittää vaikka viljaa kasvattaa omavaraisesti ei pysty sitä halvemmalla kasvattamaan mitä vaikka minä teen koneilla. Tehokkaat koneet ja suuruuden ekonomia on tiettyyn rajaan asti tehokkuuden ja kannattavuuden tae, mutta rajansa on kaikella. Suomessa rajoittava tekijä on sirpaleiset ja pienet pellot, jolloin Suomessa ei saa tietyn rajan ylittävillä koneilla enää koneen hintaa vastaavaa tehollista hyötyä. Jokainen pelto on iso puutarhatraktorille, mutta ku noita nykyisiä isoimpia maatalousvehkeitä koittaa jollekkin parin hehtaarin läntille sovittaa, niin huomaa että kaikkein isoimmat koneet ei ehkä ole tehty Suomalaisiin olosuhteisiin.