Keskusta

[dana77]

Keskustan parjaaminen on sinänsä ihan paikallaan. Mutta ironista kyllä, keskustan johtama Sipilän hallitus teki työllisyyden hyväksi enemmän kuin mikään muu hallitus 2000-luvulla.

Minusta se on varsin triviaalia havainto, että kaikkien ymmärtämät työllisyystoimet on tehtävä silloin kun demarit on oppositiossa ja syrjäseuduille rekkalasteittain rahan kuljettaminen on lopetettava silloin kun keskusta on siellä. Harmi että vihreät ja kokoomus eivät kahdestaan riitä ja Persut on mitä on.

 

[teppana]

Minusta se on varsin triviaalia havainto, että kaikkien ymmärtämät työllisyystoimet on tehtävä silloin kun demarit on oppositiossa ja syrjäseuduille rekkalasteittain rahan kuljettaminen on lopetettava silloin kun keskusta on siellä. Harmi että vihreät ja kokoomus eivät kahdestaan riitä ja Persut on mitä on.

Sipilä ei myöskään ollut ihan perinteinen Kepulainen. Ilman lahkorajoitteita näkisin hänet enemmän kokkareiden edustajana

 

[dana77]

Sipilä ei myöskään ollut ihan perinteinen Kepulainen. Ilman lahkorajoitteita näkisin hänet enemmän kokkareiden edustajana

Tavallaan näin, mutta jatkuvasti hänkin tuota koko suomi -mantraa jauhoi ja maakuntakerros oli kynnyskysymys ylitse muiden. Siinä mielessä hyvinkin perinteinen kepulainen. Berner sitä vastoin ei tainnut olla niissä kahleissa.

 

[teppana]

Tavallaan näin, mutta jatkuvasti hänkin tuota koko suomi -mantraa jauhoi ja maakuntakerros oli kynnyskysymys ylitse muiden. Siinä mielessä hyvinkin perinteinen kepulainen. Berner sitä vastoin ei tainnut olla niissä kahleissa.

Totta. Tuossa mielessä uskon Sipilän olevan ihan aidosti kepulainen. Toki Sipilällä myös kenttä vaati että maakuntiin pumpataan resursseja. Ei se varmasti hänelle iljettävää ollut, mutta ei se myöskään kepulaisena pääministerinä ole oma valinta.

Edit: Sanottakoon tänne taas kerran se sama mantra. Äänestin Sipilää kaksissa edellisissä vaaleissa enkä kadu että olin mukana äänestämässä häntä Kepun noustessa pääministeripuolueeksi. Sipilän kohdalla itseäni harmittaa eniten se, että hallituskausi oli niin lyhyt. Sanottakoon myös se, että työllisyyden ollessa hyvällä tasolla en aseella uhatenkaan äänestäisi Juha Sipilää.

 

[Byvajet]

Usein väitetään, että Suomessa kaupungistuminen ei ole yhtä pitkällä kuin muualla. Tilastoja silmäillessä kuitenkin tulee toisenlainen vaikutelma. Olisiko jollain tarjota karttoja, joista näkisi väestötiheyden Euroopan eri maissa?

Esimerkiksi Ruotsissa yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa on vähemmän asukkaita kuin Suomen yhdeksänneksi suurimmassa, vaikka Ruotsin väkiluku on suunnilleen kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Itävallassa asukkaita on noin 8,5 miljoonaa, joista Wienissä asuu 1,6 miljoonaa. Seuraavaksi suurimmat kaupungit sitten ovatkin Graz (240 tuhatta), Linz (188 tuhatta) ja Salzburg (145 tuhatta). Tuollakin siis jonkinlainen osa populasta asuu muualla kuin suurissa kaupungeissa.

Tämä nyt vain on tällaista mietiskelyä, jonka tueksi ei ole kunnollisia faktoja, mutta aika monesti olen miettinyt, että puheet Suomen hajanaisesta asutuksesta eivät oikein kestä vertailua moniin muihin maihin. Jo lähivuosikymmeninä Suomen syrjäseudut tyhjenevät kokonaan, koska nuoret muuttavat pois eikä uusia tule tilalle. Sen jälkeen olemme varmasti kaupunkimaisempia kuin keskieurooppalaiset. En ole ihan varma, onko tällainen keskittymiskehitys kenenkään etu.

List of urban areas in Sweden - Wikipedia

en.wikipedia.org

Kaupunkien ja kuntien lukumäärät ja väestötiedot | Kuntaliitto.fi

Tietoa Suomen kaupungeista ja kunnista. Mukana myös asukasluvut ja linkkejä kuntiea koskeviin visualisointeihin.

www.kuntaliitto.fi

Itävalta – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[dana77]

Usein väitetään, että Suomessa kaupungistuminen ei ole yhtä pitkällä kuin muualla. Tilastoja silmäillessä kuitenkin tulee toisenlainen vaikutelma. Olisiko jollain tarjota karttoja, joista näkisi väestötiheyden Euroopan eri maissa?

Esimerkiksi Ruotsissa yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa on vähemmän asukkaita kuin Suomen yhdeksänneksi suurimmassa, vaikka Ruotsin väkiluku on suunnilleen kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Itävallassa asukkaita on noin 8,5 miljoonaa, joista Wienissä asuu 1,6 miljoonaa. Seuraavaksi suurimmat kaupungit sitten ovatkin Graz (240 tuhatta), Linz (188 tuhatta) ja Salzburg (145 tuhatta). Tuollakin siis jonkinlainen osa populasta asuu muualla kuin suurissa kaupungeissa.

Tämä nyt vain on tällaista mietiskelyä, jonka tueksi ei ole kunnollisia faktoja, mutta aika monesti olen miettinyt, että puheet Suomen hajanaisesta asutuksesta eivät oikein kestä vertailua moniin muihin maihin.

Kyllä ne kestää. Ero on siinä, että Kuopio on isompi kaupunki kuin New York. Sen halkaisija on nimittäin pisimmällä kohdaltaan kuntaliitosten myötä jotain lähes 200 km ja tämä ei ole mitenkään poikkeus.

Sinänsä sillä ei ole väliä, että missä menee kaupungin raja vaan oleellista että kuinka iso osa ihmisistä asuu kaupunkien työssäkäyntialueella.

 

[teppana]

Kyllä ne kestää. Ero on siinä, että Kuopio on isompi kaupunki kuin New York. Sen halkaisija on nimittäin pisimmällä kohdaltaan kuntaliitosten myötä jotain lähes 200 km ja tämä ei ole mitenkään poikkeus.

Sinänsä sillä ei ole väliä, että missä menee kaupungin raja vaan oleellista että kuinka iso osa ihmisistä asuu kaupunkien työssäkäyntialueella.

Nimetään Helsinki uudestaan Suur-Helsingiksi ja vedetään rajat Suomineidon rajoja pitkin ja simsalabim, olemme kaupunkivaltio.

 

[Tarinankertoja]

Jos kaikki päätökset tehtäisiin vain ja ainoastaan talouden ehdoilla, niin varmaan me kaikki olisimme ahtautuneet kehä kolmosen sisäpuolelle.

Olisi todellista omaan jalkaan ampumista, jos maaseutu jätettäisiin raunioitumaan.

No tässä taas on vastapuolisesti Kepulaista mustavalkoista ajattelua, jossa nähdään vain kaksi vaihtoehtoa.

ensinnä, mikään ei viittaa, että maataloustukien uudelleenjärjestely ahtaisi kaikki kehä kolmosen sisäpuolelle. ruotissakaan näin ei käynyt, kun kansalliset tuet ajettiinn alas EU jäsenyyden alussa.

Ja maaseudun raunioitumiseen jättämisestä.. tähän raunioitumiseen ja poismuutton on suurin syy juurikin Kepulainen maatalouspolitiikka, jossa 2,5 miljardia annetaan maa ja metsätalouden harjoittamiseen. Katsos kun maaseuduksi laskettavilla alueilla ainoastaan noin 10% kotitalouksista harjoittaa maanviljelyä tai metsänhoitoa. JOS tuo 2,5 miljardia laitettaisiin yleisemmin maaseudun ja sen elinkeinoelämän kehittämiseen, olisi siellä todennäköisesti muitakin kuin maataloustöitä. Nyt ei ole, joten väki valuu sieltä pois. jakun väki valu sieltä opis, valuvat sieltä pois myös palvelut jne.

Mutta kun identiteettipolitiikka on niin syvässä Kepulaisessa mielenmaisemassa, siis että maaseutu = maatalous, niin se johtaa siihen, että sieltä muutetaan pois. Tosin kuin Ruotsissa, jossa maaseudun elinkeinoelämä on huomattavasti monipuolisempaa kuin vain maataloutta ja kaivoksia… Niin kaivoksia joita halutaan tukea koska työpaikat, mitään väliä mitä ne sille luonnolle tekee, vaikka se suurin kasvupotentiaali maaseutumaisilla paikopilla Suomessa on matkailussa ja elämyspalveluissa.

.. Ruotsi on toki kaupungistuneempi kuin Suomi, osin johtuen tästä maaseutupolitiikan erilasiuudesta. Ja kaupungistuminen jatkuu Suomessa edelleen. Joku halukkuus muuttaa maalle ei kerro mitään siitä, miten ihmiset todellisuudessa käyttäytyvät. Ja varsinkin mitä koulutetumman väen töitä Suomessa tehdään, sitä enemmän ne vaatii ihmiskontakteja innovaatioita varten ja sitä enemmän koulutettu väestö kaupunkeihin muuttaa.



Kepulle vaalit on tosi lähellä.. siis Kuntavaalit. Ne on Kepun tärkeimmät vaalit, joten Saarikolle tulee kiire saada kuntavaalimenestys kasaan. Kevään kuntavaalit on aikamoinen vedenjakaja Kepulle. Siksi se Saarikko sinne tullaan valitsemaan ja sitten Kepussa toivotaan kädet kyynerpäitämyöden ristissä, että kuntavaalista tulee edes siedettävä tulos.

 

[Satunnainen]

Minusta se on varsin triviaalia havainto, että kaikkien ymmärtämät työllisyystoimet on tehtävä silloin kun demarit on oppositiossa ja syrjäseuduille rekkalasteittain rahan kuljettaminen on lopetettava silloin kun keskusta on siellä. Harmi että vihreät ja kokoomus eivät kahdestaan riitä ja Persut on mitä on.

Ja noiden lisäksi yritysten kohdalla päästäisiin eroon "keskuskomitean" kohdistamista verohelpotuksista ja tuista, ja voitaisiin vastaavasti yleisesti alentaa yritysveroa, kun valtaan pääsisivät vapaata markkinataloutta kannattavat puolueet, mitäs niitä nyt olikaan... liberaalit?

 

[Tarinankertoja]

Esimerkiksi Ruotsissa yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa on vähemmän asukkaita kuin Suomen yhdeksänneksi suurimmassa, vaikka Ruotsin väkiluku on suunnilleen kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Mikä ihmeen vertailu tommonen on? miksi juuri 9 suurinta kaupunkia??
Tilastokeskuksen mukaan 70 % suomalaisista asui kaupunkialueilla vuonna 2016. Nurmijärven kaltaiset kehysalueet (11 %) olivat mukana luvussa. Lisäksi 7 % asui kaupungin lähellä maaseudulla, 6 % maaseudun keskustaajamissa, 11 % ydinmaaseudulla. Harvaanasutulla maaseudulla asui vaan 5 %, vaikka se kattaa pääosan maasta, etenkin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomesta.

93 % Suomen karttaruuduista (250 m x 250 m) oli asumattomia jo vuonna 2018.



Kaupungistumisaste on noussut runsaat kaksi prosenttia vuosien 2010-2018 välillä

Trendiä voi tarkastella liitteenä olevasta kuvasta, ja korona eikä etätyö sitä juuri muuta, koska etätyöläinenKin vaati ne ihmiskontakti ollakseen tuottava pitkällä tähtäimellä.


MDI:n väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Muualla väki vähenee.

 

[Ollakseni]

@dana77
Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät maksaa Suomelle moninverroin enemmän kuin mainitsemasi Keskusta.
Tää jaksaa aina huvittaa että haukut näitä tukia oikeastaan joka puolella, mutta samalla peräänkuulutat toisia tukia. Päätä jo, tuetaanko kaikkea vai ei mitään.

Kaikki tuet pitäisi lopettaa ja siirtyä perustulomalliin. Tämä taitaa olla myös @dana77 näkemys.

 

[arvee]

Viimeisen 10 vuoden ajan Ruotsin kansantalous on ajanut meistä ohi 10%. Sitä ennen olimme lähes tasoissa. Tuollaiset höpö höpö tutkimukset eivät lämmitä yhtään tilastofaktojen rinnalla työllisyydestä ja BKT:sitä/ostovoimasta. Ja edelleen hukkaamme joka vuosi miljardeja syrjäseutujen tekohengittämiseen. Se on kaikki pois maan talouden järkevästä kehittämisestä.

Miljardeja syrjäseutujen tekohengittämiseen?
No kylä varmaan miljuunia kuluu, mutta se on osittain sitä rahuskin takaisinkierrätystä eli mitä maksamme kuulumisesta Euroopan Unioniin. Siittä potista sitten saamme jäsenmaksustamme jotain palautusta, periferia-statuksen ansiosta.

Toki vuosikymmenien saatossa, ehkä viisikymmenluvun lopulta alkaen, on maaseutua elvytelty isolla markkamäärällä, koska kepulaisuus on ollut valttia.
Hallitus kuuskäät-luvulla ilman kepulaisuutta? Juu ei. Seiskytluvullla? Juu ei.

Mutta että miljardeja?
Ja Ruotsin kansantalouteen, sen pohjakyvykkyyteen aina innolla Suomessa verrataan. Vaikka pakolaismäärien hankinnassa.
Siellä on sentään työmarkkinat eli myös vastuullinen ay-liike tukemassa valtiota, ei puoluetta.

Nokia veti kansantalousmittarimme tappiin asti. Nyt olemme Ruotsiin verrattuna ehkä entisellä Itämaa-tasolla, oikein suhteutettuna.

Maaseudun, ja varsinkaan maanviljelyn tukeminen ei välttämättä ole Suomessa se suurin ongelma. (Koska ostamme maanviljelymme EUlta..)
Valtion kustannusrakennetta pitäisi pystyä perkaamaan muiltakin sektoreilta.

 

[dana77]

@dana77
Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät maksaa Suomelle moninverroin enemmän kuin mainitsemasi Keskusta.
Tää jaksaa aina huvittaa että haukut näitä tukia oikeastaan joka puolella, mutta samalla peräänkuulutat toisia tukia. Päätä jo, tuetaanko kaikkea vai ei mitään.

No nyt oli taas niin kattavat laskelmat mielipiteen tueksi, että ihan hämmästytti. Kuinka monta miljardia sait ja mistä se koostui?

 

[dana77]

Miljardeja syrjäseutujen tekohengittämiseen?
No kylä varmaan miljuunia kuluu, mutta se on osittain sitä rahuskin takaisinkierrätystä eli mitä maksamme kuulumisesta Euroopan Unioniin. Siittä potista sitten saamme jäsenmaksustamme jotain palautusta, periferia-statuksen ansiosta.

Laskelma ei ole yksinkertainen, mutta ehdottomasti. Suomessa ollaan tehty erinomaista työtä että tukea on saatu piilotettua jos jonkinlaisen nimikkeen alle ja nimenomaan sillä tarkoituksella, että himmeli olisi riittävän vaikea laskea ja purkaa. Maataloustuet 2-3 mrd sisältäen eu-rahan ovat vain yksi menoluokka ja sekin sisältää jos vaikka mitä eri tukimuotoja. Tämän päälle tulevat valtionosuuksien syrjäseutujen tuet, yritystukien syrjäseutujen tuet, kuljetustuet, sähkön siirron hinnoittelut, taksien hinnoitelu, joukkoliikenteen säätely yms yms. Lista ei ole läheskään kattava mutta kun nuo kaikki lasketaan, niin 5 miljardia ei ole kaukana. Kaikki ei ole puhdasta tappiota ja reilua on myöntää, että myös kaupunkeja tuetaan mm järjenvastaisilla asumistuilla, mutta nämä eivät ole perusteita puolustaa muita tukia vaan kaikki pitäisi purkaa.

 

[Oto Hascak]

Ei ole epäilystäkään, etteikö Kepu olisi ylivoimaisesti aikaansaavin puolue. Ainakin kun lukee näitä palstalaisten maataloustuki, syrjäseutulisä ym. purkauksia. Nyt pitää ottaa muiden puolueiden oppia, kuinka toimitaan tehokkaasti, olkoonkin että Kepu on kuulemma vanhanaikainen ja vain jäänne agraariyhteiskunnasta. Eli nyt adressia vetämään, että Kepu alkaa hoitaan yksin koko Suomen taloutta.

 

[Tarinankertoja]

Kerrotko nyt, milloin viimeksi Keskusta on eduskunnassa ollut määräenemmistöllä ja päättänyt maatalouden tuet? Jos Keskusta on näistä vastuussa, niin näyttänet faktana sen että ovat ihan itse sanelleet ja nuijineet pöytään nuo päätökset. Mikään muu puolue ei siis ole asiaan edustajineen vaikuttanut?

Maataloustuista on päätetty aina hallitusohjelman yhteydessä ja kyllä niistä aika laaja yhteisymmärrys on, siis niistä kansallisista tuista, jotka maksetaan EU tukien päälle (ovat siis tuplaten EU tuet). Tämä siksi, että kotimaista ruuantuotantoa olisi olemassa.



Mutta niiden kohdentamista eri tavalla on yritetty lähes joka puolueen (tai no PS nyt ei yritä yhtään mitään minkään politiikkalohkon suhteen, kunhan huutelevat yksinkertaistuksiaan) toimesta, mutta se, että tää 2.5M€ laitetaan nimenomaan maa ja metsätaloutta harjattaville on Kepun kynnyskysymys. Maataloustukipolitiikan muutos on niin iso juttu, että vähän SoTen tavoin siihen menee useampi vaalikausi ja sit se Kepu onkin taas hallituksessa (Kataisen hallituksen aikanahan selvitystä aloiteltiin ympäristötukin osalta).

Jokaisissa hallitusneuvotteluissa, jotka minä muista ja joista olen saanut infoa sisältäpäin, on yritetty uudistaa maataloustukijärjestelmää. Tai edes että saataisiin käyntiin selvitys uudistamisesta tai yksinkertaistamisesta (jota toivoo laajasti myös viljelijät), mutta Kepu ei anna tähän koskea. Kepua pelottaa, että se on muiden juoni pistää syrjäseutujen tuki heidän intressejään vastaan ja näin Kepu menettäisi maalaispitäjissä sen ehdottoman vallan, jonka he ovat saaneet siellä hankittua.

Se, että onko viitisenkymmentävuotta sitten vedetyt suuntaviivat maaseudun tukipolitiikassa enää relevantteja, ei kiinnosta Kepua. Pääasia on näyttää, että tukien euromäärät ei vähene ja äänestäjät äänestää.

Mutta kuten todettua, tämä tukimuoto jossa ne tuet menee vaan 10% kotitalouksista siä maaseudulla aiheuttaa vain ja ainoastaan sitä Kepun itkemää ilmiötä, jossa muut muuttaa pois kaupunkeihin työtilaisuuksien puuttuessa. Aikaisemminhan Valtiolla oli tämän vuoksi tapana sijoittaa niitä tehtaita pitkin metsiä, mutta kun sekin on jo mennyttä maailmaa. Tärkein pääoma kun nykyaikana on ihmisten korvien välissä, ja sen sijoittaminen metsän keskelle ei onnistu valtion päätöksin.



Kepu siis on sahannut omaa oksaansa jo kauan, eikä uskalla politiikkaansa tässä muuttaa, koska pelkää sen ydinkannattajajoukon pakoa.

 

[dana77]

Kerrotko nyt, milloin viimeksi Keskusta on eduskunnassa ollut määräenemmistöllä ja päättänyt maatalouden tuet? Jos Keskusta on näistä vastuussa, niin näyttänet faktana sen että ovat ihan itse sanelleet ja nuijineet pöytään nuo päätökset. Mikään muu puolue ei siis ole asiaan edustajineen vaikuttanut?

Tukien järkeistämisestä ja byrokratian vähentämisestä keskustelu on eri asia kuin öyhöttää satoja viestejä asian vierestä "faktoilla". Alan sääntelyn vähentäminen olisi helpoin tapa pienentää kustannuksia per heti ja vähentää täten automaattisesti tukien määrää. Tässä roolia myös EU:n osalta.
Faktaa kun kuitenkin on se, ettei Keskustapuolue ole yksin tuota tukihimmeliä pystynyt ajamaan. Jos muista puolueista ei tukea olisi asialle tullut, homma olisi loppunut viimeistään Kekkosen valtakauden jälkeen.

VMP. Yhdessä asiassa olet kuitenkin oikeassa. Keskusta ei nimittäin ollut hallituksessa ollenkaan silloin kuin maataloustuet otettiin suomeen käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1956. Isoin puolue nimittäin oli maalaisliitto.
Muut puolueet eli SDP on päätöksen silloin hyväksynyt, mutta MTK ja maalaisliitto sen silti aikaansai. Voihan se olla, että se silloin tuki oli perustelua, mutta 80-luvulla se olisi viimeistään pitänyt purkaa eikä työntää keppiä kansankuntamme polkupyörän eturenkaan pinnojen väliin ja jarrutaa luontaista talouskasvua tuottanutta kaupungistumista mikä muissa verrokkimaissa tapahtui voimallisemmin. Kuten sanoin jo aiemmin, niin puolustuspoliittisilla syillä tuota perusteltiin ja tämä tilanne eroaa esim länsinaapuristamme, mutta nyt moista perustetta ei ole enää ollut vuosikymmeniin.

Hukatut miljardit ovat faktoja ja ne eivät ole millään tavalla asian vierestä niin kauan kun toimintaa jatketaan.

 

[teppana]

Syrjäseutujen tukeminen ja kaupunkien keskustassa tukien varassa vuokralla asuminen ovat molemmat syytä ottaa tarkastelun alle. Yleinen asumistuki oli 1,49 miljardia vuonna 2018. Toki opiskelijat kuuluvat nykyään tuohon pottiin, mutta silti kyseessä on valtava rahansiirto varakkaille. Eläkeläiset mukaan laskettuna kyseessä on reippaasti yli 2 miljardin potti.

Näin kaupungissa asuvana on helppo ihmetellä erinäisiä maaseudun tukihimmeleitä. Samoin näin maaseudulta kotoisin olevana on yhtä helppo ihmetellä kaupunkien kalliiden vuokra-asuntojen asukkaita joiden elämä mahdollistuu yhtälailla tukihimmeleillä.

 

[Byvajet]

Näin kaupungissa asuvana on helppo ihmetellä erinäisiä maaseudun tukihimmeleitä.

Kaupungistumista miettiessä kannattaa huomioida myös kulttuuriset tekijät. Helsingissä on syrjäytymislähiöitä, joissa kasvetaan syrjäytymiskulttuuriin. Kompetenssia vaativassa nykymaailmassa kehitys vain vahvistuu. Ainoa mahdollisuus hidastaa sitä on kaataa veroeuroja tukityöllistämiseen.

Syrjemmässä vastaavaa opittua tukien varassa elämistä ei ole samassa määrin. Sitä ehkäisee hengeilumahdollisuuksien puuttuminenkin. Elämä syrjässä käy ahtaaksi, jos voi kävellä vain kodin ja postilaatikon väliä.

Vilkaisin tilastoja pahamaineisen Kainuun osalta.

Kainuun kehysalueilla työttömiä oli kesäkuun lopussa 1 131, 26 % Kainuun työttömistä. Kajaanin seutukunnassa työttömiä oli 3 150, 74 % Kainuun työttömistä.

Onko mahdollista, että yhdessä Helsingin lähiössä on enemmän työttömiä kuin koko Kainuussa, missä heitä on reilut 4000?

Lisäksi kaupunkien työllisyys on voimakkaasti riippuvaista taloudellisesta toimeliaisuudesta. Jos koko maailma kyykkää ja sen myötä palveluihin ja turhan kuluttamiseen perustuvat työpaikat, niin kaupunkien tilastoista tulee rumia. Tämä nähtiin viime taantumassa mm. Tampereella, missä työllisyys oli kehnoa.

Jos ihmisiä siirretään asumaan kaupunkeihin, pitäisi samalla varmistaa, että he pääsevät kiinni keskiluokkaan. Kurjalistokaupungit eivät ole kenenkään etu.

 

[Cobol]

Valtakunnan politiikka vaikuttaa Helsinkiin, ja tässäkin suurimman vastuun kantaa muut kuin Keskusta. Helsingin kaupungin sivujen mukaan:

Helsingissä oli vuonna 2017 yhteensä 48 271 perustoimeentulotukea saanutta kotitaloutta, joissa asui yhteensä 72 344 henkilöä. Tuen hakija oli vieraskielinen 16 424 taloudessa, joten perustoimeentulotukea saaneista helsinkiläisistä kotitalouksista joka kolmannen päämies oli vieraskielinen. Kaikista perustoimeentulotuen piirissä olevista henkilöistä vieraskielisiä oli 30 595 eli 42 prosenttia

Maahanmuuttajien alempi koulutustaso ja heikko kielitaito (pl. osa tulijamaista) johtaa usein asumistuen ja/tai toimeentulotuen saamiseen. Asumis- ja toimeentulotukea maksetaan koko Suomessa luokkaa 3 mrd viime vuosina.

Tukia ei voi kuitenkaan kokonaan poistaa eivätkä ne ole yksinomaan valtava rahansiirto varakkaille (@teppana ), koska osa asumistuista kohdistuu erilaisten sosiaalisten yhteisöjen ja kuntien vuokra-asuntomarkkinaan. Mutta kyllä nekin voivat rahaa tehdä, kuten Koijamo ja Sato, vaikka ne eivät enää ole sosiaalisia yhteisöjä aiemmassa mielessä.

Kokonaisuutta tulisi kuitenkin katsoa, ei vain tukia. Onko mahdollista - ja olen varma että on - toimia siten, että sukupolvi kerrallaan kouluttautuminen ja työllistyminen paranevat ja tulonsiirroista päästäänkin myöhemmin nettomaksajiin. Tämä(kin) vaatisi vihdoin talouteen ja työllistymiseen liittyvän rakennemuutoksen. Silloin esimerkiksi työlllisyysaste voisi olla Suomessa samaa luokkaa kuin Pohjoismaissa.

Sanon edelleen saman kuin ennenkin: Keskusta on vain osavastuussa suurista ongelmista ja haasteista ja esimerkiksi yllä olevassa Keskustan vastuu on varsin pieni. Ay-liike, SDP ja Kokoomus menevät tässä edelle.

 

[dana77]

Kaupungistumista miettiessä kannattaa huomioida myös kulttuuriset tekijät. Helsingissä on syrjäytymislähiöitä, joissa kasvetaan syrjäytymiskulttuuriin. Kompetenssia vaativassa nykymaailmassa kehitys vain vahvistuu. Ainoa mahdollisuus hidastaa sitä on kaataa veroeuroja tukityöllistämiseen.

Syrjemmässä vastaavaa opittua tukien varassa elämistä ei ole samassa määrin. Sitä ehkäisee hengeilumahdollisuuksien puuttuminenkin. Elämä syrjässä käy ahtaaksi, jos voi kävellä vain kodin ja postilaatikon väliä.

Vilkaisin tilastoja pahamaineisen Kainuun osalta.

Kainuun kehysalueilla työttömiä oli kesäkuun lopussa 1 131, 26 % Kainuun työttömistä. Kajaanin seutukunnassa työttömiä oli 3 150, 74 % Kainuun työttömistä.

Onko mahdollista, että yhdessä Helsingin lähiössä on enemmän työttömiä kuin koko Kainuussa, missä heitä on reilut 4000?

Lisäksi kaupunkien työllisyys on voimakkaasti riippuvaista taloudellisesta toimeliaisuudesta. Jos koko maailma kyykkää ja sen myötä palveluihin ja turhan kuluttamiseen perustuvat työpaikat, niin kaupunkien tilastoista tulee rumia. Tämä nähtiin viime taantumassa mm. Tampereella, missä työllisyys oli kehnoa.

On taas sakeaa paskaa. Poimitaan kirsikoita ja vääristellään niitäkin parhaansa mukaan. Kainuun työllisyysaste on noin 55 prosenttia. iso kuva on taas että:
"Työttömyysaste on harvaan asutulla maaseudulla 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan keskimääräinen työttömyysaste"
Lainaus on Pellervon tutkimuslaitoksen tutkimuksesta:

https://www.ptt.fi/media/liitteet/rap190.pdf

Työttömyys ja syrjätyminen kulkevat käsi-kädessä. On kaupungeissakin kumpaakin, mutta ilmeistä on että maaseudulla sitä on enemmän. Lisäksi ilmeinen asia on, maaseudulla asuvista erittäin suuri osa käy töissä kaupungeissa. Se että he asuvat edullisesti maaseudulla on fine, mutta yhteiskunnan ei tuota valintaa tulisi taloudellisesti tukea.

Tuo että työllisyyys riippuu taloudellisesta toimeliaisuudesta on ihan vuoden sitaatti ainesta. Daa. Tottakai sinun standardeillasi turhaa on kaikki muu kuin 4% joka työskentelee alkutuotannon parissa, mutta ihan tarpeellisia muutkin palvelut ovat ihmisille.

 

[Tarinankertoja]

Jos ihmisiä siirretään asumaan kaupunkeihin

Siirretään?


Ei kukaan ole siirtämässä yhtään ihmistä yhtään mihinkään. Suomessa saa vapaasti valita asuinpaikkansa.

Ne mahdollisuudet elämänsä suunniteluun ja pitkäjänteiseen asumiseen.. joka on aika tärkeä pointti ihmisille, on vaan parempia kaupungeissa. Enemmän työmahdollisuuksia, enemmän verkostoja joihin liittyä, enemmän vapaa-ajan kulutusmahdollisuuksia jne. jne.

Ja kaupungit ovat juurikin sitä keskiluokkaisuutta tukevia. Kaupunkilaisten tulotaso on huomattavasti korkeampaa kuin maaseudulla asuvilla (kaupunki maaseutujaottelu perustuu 7 erilaiseen alueeseen, joista kaupunki ja kaupunkiseutu erottuu tässä selvästi). Eli kaupunkeihin muuttaminen nostaa useampia ihmisiä sinne keskiluokkaan kuin asuminen syrjäisemmillä seuduilla. Syitä tähän tossa aikaisemmin jo käsittelinkin, eli pääomia ei voi siirtää päätöksin enää keskelle metsää, koska ne tuottavimmat pääomat on nimensä mukaisesti Pään sisällä. Eli ihmisissä.

Ja kaupungilla ei tässä tarkoiteta pelkää Helsinkiä, tai Tampere/Turku/Oulu akselia, vaan maakuntien keskuskaupunkeja yleensä. Hajasijotuspolitiikasta on ollut hyötyjäkin esim yliopistojen viskomisella pitkin Suomea on saatu elinvoimaisia maakuntakeskuksia (kas koulutustaso on aika suoraan verrannollinen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja siihen keskiluokan kokoon).



JA listään nyt viä.. asumistuista puhuminen silloin kun käsitellään maataloustukia on lähinnä whataboutismia. Kun pitäsi keskustella siitä yhdestä ongelmasta niin se ei parane osoittelemalla sormella, että entäs toi toinen... väittämättä siis etteikö asumistukijärjestelmässäkin ole paljon korjaamista.

 

[Cobol]

JA listään nyt viä.. asumistuista puhuminen silloin kun käsitellään maataloustukia on lähinnä whataboutismia. Kun pitäsi keskustella siitä yhdestä ongelmasta niin se ei parane osoittelemalla sormella, että entäs toi toinen... väittämättä siis etteikö asumistukijärjestelmässäkin ole paljon korjaamista.

En ota tuohon kantaa, mutta itse olen muutamassa viime tekstissäni käsitellyt Keskustan luomien/ylläpitämien tukihimmeleiden tasoa ja elinvoimaisuutta suhteessa ay-liikkeen, SDP:n ja Kokoomuksen vastaaviin. Maataloustukien ongelmien lisäksi meillä on suuria ratkaisuja vaatia asioita kuten työperäisen maahanmuuton kehittäminen, ilmastotavoitteiden konkretisointi ja niiden "hyödyntäminen" yrityksissä, taloudellisen huoltosuhteen ratkaiseminen, työllisyysasteen nostaminen jne.

 

[Byvajet]

On taas sakeaa paskaa. Poimitaan kirsikoita ja vääristellään niitäkin parhaansa mukaan.

Katsoin tietoni tuolta. Noiden tietojen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus oli 13,5 %, mikä on lukumääräisesti mitattuna vähän.

En edelleenkään ymmärrä, mitä hyötyä on siitä, että heikosti työllistyvät siirretään kalliiden kaupunkien kallisiin lähiöihin, missä sosiaaliset ongelmat kertautuvat.

Mitä hyötyä olisi siitä, että minä koulutettuna mutta vajaakuntoisena ihmisenä muuttaisin kalliiseen kaupunkiin? Elän jo nyt osaksi yhteiskunnan tukien varassa. Kalliissa kaupungissa tulisin veronmaksajille vain entistä kalliimmaksi.

Kaupungit sopivat ihmisille, jotka pärjäävät kilpailussa. Meidät heikommin suoriutuvat kannattaa säilöä johonkin muualle. Jos heikosti pärjäävät sullotaan yhteen, he luovat kulttuurin, jossa huono-osaisuus alkaa kasautua.

Ja kaupungit ovat juurikin sitä keskiluokkaisuutta tukevia.

Missä muualla sosiaalinen epätasa-arvoisuus on yhtä suurta kuin Helsingissä? Siellä ääripäät korostuvat. On huippumenestyjiä, mutta vastaavasti on kurjalistokehitystä, jossa kulttuuri tukee syrjäytymistä. Sama näkyy Tukholmassa. Maahanmuuttajia on tuettu valtavilla summilla, mutta silti meneillään on kehitys, jossa he syrjäytyvät ruotsalaisesta tuottavasta yhteiskunnasta.

En usko @Cobol in näkemykseen siitä, että tulevaisuudessaa koulutuksella ratkaistaisiin ongelma, koska yhä pienempi osa ihmisistä pystyy vastaamaan nykyajan koulutusvaatimuksiin. Cobolin näkemys perustuu kuplaantumiseen. Hän itse on koulutettu ihminen, joka näkee ympäristössään muita koulutettuja ihmisiä. Tällaisessa kuplassa ymmärrys siitä, mihin kansa keskimäärin kykenee, hämärtyy. Kun ei näe ihmisiä, joilla on heikko oppimiskyky tai merkittävästi elämää haittaavia mielenterveysongelmia, syntyy harha, että ihmisiä pystyisi ohjelmoimaan nykymaailman tarpeisiin.

Työt, joista heikommin suoriutuvat tulevaisuudessa kilpailevat, ovat taksitöiden kaltaisia. Palkat ovat mitättömiä ja kilpailu kovaa. Siksi töihin liittyy paljon harmaata taloutta. Työtä tehdään tukien päälle.

Lisäksi tahtoisin huomauttaa, että on epäreilua vertailla maakuntien ja kaupunkien työllisyysastetta, koska kaupungeissa on paljon enemmän veroin rahoitettua tai sen seurannaisvaikutuksena syntynyttä työtä. Kun Savonlinnasta lähti opettajankoulutuslaitos, joka kooltaan oli pieni, oli sillä erittäin merkittävä vaikutus monille yrittäjille. On perusteetonta esittää, etteivätkö yrittämisen edellytykset olisi voimakkaasti riippuvaisia yhteiskunnan kokonaisratkaisuista.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että menestyjät siirretään kaupunkeihin, mutta miksi sinne pitäisi luoda kulttuuria, joka syventää ja voimistaa huono-osaisuutta? Pitäisi ymmärtää, että kaikesta kansasta ei ole yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Heille täytyy löytää edullisia säilömisratkaisuja. Jo pelkästään teknologinen kehitys pitää huolen siitä, että säilömistä tarvitaan, koska vähintään puolet kansasta on kyvytöntä muuhun kuin yksinkertaiseen suorittavaan työhön.

 

[teppana]

JA listään nyt viä.. asumistuista puhuminen silloin kun käsitellään maataloustukia on lähinnä whataboutismia. Kun pitäsi keskustella siitä yhdestä ongelmasta niin se ei parane osoittelemalla sormella, että entäs toi toinen... väittämättä siis etteikö asumistukijärjestelmässäkin ole paljon korjaamista.

Ei se whataboutismia ole. Kyseessä on yhtenäinen valtio jonka rajallisten resurssien jakamisesta on kyse. Emme voi yksilöidä keskustelusta tai ratkaisuista pois ketään. On hedelmätöntä keskustella tukihimmeleiden purkamisesta jos keskitytään vain esimerkiksi haja-asutusalueiden tukiin. Tottakai ihmiset joiden elämää se koskee kysyvät "entäs sitten nuo muut" ja se on täysin oikeutettua. Niin kauan kuin vastausta ei etsitä koko kansakuntaan vaikuttavalla tavalla, ei sitä ratkaisua löydy.

Jos keskustelua käydään haja-asutusalueiden tukien ja maataloustukien heikentämisestä sen mukana on aivan pakko käydä myös keskustelua koko muun maan tilanteesta. Muutoin päädytään leikkaamaan todella rajusti tukiverkkoa yhdeltä ihmisryhmältä samalla kun muut ryhmät jäävät täysin muutosta vaille.