Mainos

Kesän festarit

  • 630 856
  • 3 503
Suosikkijoukkue
Ässät
Ajattelin tänä vuonna tehdä kesälomareissun luonnonkauniiseen Josefovin entiseen armeijan tukikohtaan brutal assault festivalille. Kenelläkään kokemuksia kyseisistä kemuista?
Brutal Assault Festival

Kyseisillä festareilla ei ole tullut käytyä, mutta on kyllä kerrassaan maistuva kattaus. Varmasti hyvä reissu edessä.

Kiitos @Laitapuolen Hyökkääjä! Hieno raportti ja tuntuu aika huikealta konseptilta.

Nimenomaan kiitos, joka sana tuli tavattua. Muutaman kerran tuonne lähtemisestä haaveillutkin, mutta poden niin isoa radiorockristeily -allergiaa, etten tuotakaan ole oikeasti harkinnut. Ja tuskinpa vaan tulee lähdettyä, vaikka pätevältä konseptilta tuntuikin.

Kiitokset vain teille myös, mukavahan tuota oli hieman tylsän sunnuntain ratoksi muistella.

Itse en ole Radio Rockin risteilyillä ollut, mutta silti uskaltaisin väittää, että melko eri planeetalta 70 000 Tons on ; )
Melkein tekisi mieli sanoa, että jopa hieman rauhallisemman musiikin ystävät voisivat tuosta risteilystä nauttia, mutta kyllä siellä kieltämäti
yliannostuksen mättöä helposti saisi, mikäli ei kyseinen musiikkityyli olisi lähelläkään sydäntä.
 

Rakettipulu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Onko raumalaisia tai Raumanmeren jussin kolunneita? Viime vuonna suuntana oli provinssi ja tänä vuonna siis Rauma. Diggailin huolella siitä ässästä, joka sijaitsi ihan festarialueen uloskäynnin kupeessa niin pääs aina sinne tankkaamaan sekä safkaa että nestettä. Koitin tehdä taustatutkimusta hieman RMJ:n osalta, mutta ilmeisesti lähettyvillä on vain yksi kiska tai joku kyläkauppa tyylinen? Vai olenko väärässä? Ja kuinka kaukana lähin kauppa olisi festarialueesta?

Thanks jo etukäteen ja tuoppipeukut, jos joku osaisi ulkopaikkakuntalaista avittaa!
 

Kalmari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, LäKi, KK-V, PaRa, Suomalaiset NHL:ssä
Onko raumalaisia tai Raumanmeren jussin kolunneita? Viime vuonna suuntana oli provinssi ja tänä vuonna siis Rauma. Diggailin huolella siitä ässästä, joka sijaitsi ihan festarialueen uloskäynnin kupeessa niin pääs aina sinne tankkaamaan sekä safkaa että nestettä. Koitin tehdä taustatutkimusta hieman RMJ:n osalta, mutta ilmeisesti lähettyvillä on vain yksi kiska tai joku kyläkauppa tyylinen? Vai olenko väärässä? Ja kuinka kaukana lähin kauppa olisi festarialueesta?

Thanks jo etukäteen ja tuoppipeukut, jos joku osaisi ulkopaikkakuntalaista avittaa!

Tuo festarialue tulee muuttumaan siitä "oikeasta" RMJ:stä, mikä viimeksi Raumalla oli 9 vuotta sitten. Mutta tuskin paljoa. Lähin Sale on Urheilukadun päässä, veikkaisin matkan (vanhalta) portilta olevan 400m. Ei ihan hollilla, mutta luulisi tuonne jaksavan kävellä. Tietääkseni vielä lähempänä on Neste Quick Shop, mikäli ei ole aivan viime aikoina lopettanut toimintaansa, 200-300 metriä portilta Syvärauman suuntaan.

Raumalla ei ole viime aikoina tullut niin kauheasti käytyä, mutta muistaakseni myös Poroholman leirintäalueella on joku kioskin tyylinen ollut. Tiedä sitten miten toimii festareiden aikana.

RMJ on nyt näiden Weekend Festivalien tyyppien järkkäämänä, niin varoitan tuosta edestakaisin kulkemisesta, sillä noin joka vuosi ainakin ko. festareilla sisäänkäynti on jossain vaiheessa täysin tukossa. En tiedä, kestääkö ne tarkastukset niin kauan vai mikä, mutta jos aikoo kahden hyvän keikkasetin välissä käydä kaupassa, niin voi pahimmillaan varautua yli tunnin jonotukseen ja kauheaan vitutukseen. Itselle riitti se yksi kesä jonottelua Weekendeillä ja siitä lähtien hommannut aina "tavislippua" paremman lipun. Ei sekään aina ole toiminut sulavasti.
 

Rakettipulu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tuo festarialue tulee muuttumaan siitä "oikeasta" RMJ:stä, mikä viimeksi Raumalla oli 9 vuotta sitten. Mutta tuskin paljoa. Lähin Sale on Urheilukadun päässä, veikkaisin matkan (vanhalta) portilta olevan 400m. Ei ihan hollilla, mutta luulisi tuonne jaksavan kävellä. Tietääkseni vielä lähempänä on Neste Quick Shop, mikäli ei ole aivan viime aikoina lopettanut toimintaansa, 200-300 metriä portilta Syvärauman suuntaan.

Raumalla ei ole viime aikoina tullut niin kauheasti käytyä, mutta muistaakseni myös Poroholman leirintäalueella on joku kioskin tyylinen ollut. Tiedä sitten miten toimii festareiden aikana.

RMJ on nyt näiden Weekend Festivalien tyyppien järkkäämänä, niin varoitan tuosta edestakaisin kulkemisesta, sillä noin joka vuosi ainakin ko. festareilla sisäänkäynti on jossain vaiheessa täysin tukossa. En tiedä, kestääkö ne tarkastukset niin kauan vai mikä, mutta jos aikoo kahden hyvän keikkasetin välissä käydä kaupassa, niin voi pahimmillaan varautua yli tunnin jonotukseen ja kauheaan vitutukseen. Itselle riitti se yksi kesä jonottelua Weekendeillä ja siitä lähtien hommannut aina "tavislippua" paremman lipun. Ei sekään aina ole toiminut sulavasti.

Kiitti pikaisesta vastauksesta. Ei tullukkaan mieleeni, ettei jonot vetäisi, koska provinssissa ei ollut minkäänlaista ongelmaa sen kanssa... Toisaalta luulisi, että vanhoista virheistä oltaisiin opittu? Maybe.

Itseasiassa semmosta vielä kyselisin, että onko sinulla tai jollain muulla kokemuksia noista virallisista jatkopaikoista (Panama Joe ja Domino)? Kumpaan sitä kannattais raahautua?
 

Kalmari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, LäKi, KK-V, PaRa, Suomalaiset NHL:ssä
Kiitti pikaisesta vastauksesta. Ei tullukkaan mieleeni, ettei jonot vetäisi, koska provinssissa ei ollut minkäänlaista ongelmaa sen kanssa... Toisaalta luulisi, että vanhoista virheistä oltaisiin opittu? Maybe.

Itseasiassa semmosta vielä kyselisin, että onko sinulla tai jollain muulla kokemuksia noista virallisista jatkopaikoista (Panama Joe ja Domino)? Kumpaan sitä kannattais raahautua?

Raumanlinnassa (Dominossa) olen viimeksi käynyt 1,5 vuotta sitten, se on mielestäni pysynyt samanlaisena kuin ennenkin ja suosisin tätä. Tosin ei mikään tilaihme ole ja kolme tiskiä vain käytössä. Varsinkin tanssilattian vieressä oleva iso tiski on sen 10 vuotta, mitä olen siellä silloin tällöin käynyt, ollut yksi hitaimmista baaritiskeistä ikinä. Nytkin voisi olettaa paikan olevan loppuunmyyty täyteen, joten juomia saa odottaa kauan. Kesäisin monellakaan tuskin on narikkaan asiaa, mutta se on luultavasti myös yksi Suomen hitaimmista (tähän voisi tiivistetysti kertoa tarinan Apulannan keikasta kyseisessä paikassa, mikä oli liian täyden baarin ja jonottamisten takia paskin keikkakokemus ikinä).

Panama Joessa en ole koskaan käynyt, ennenhän tämä oli se "kuuluisa" Onnela. Sedulan baarien isoimman buumin jälkeen tämä(kin) paikka sai aika ison kuoliniskun ja ennen 4 (vai 5?) huoneosiota käsittänyt yökerho tiivistettiin yhden, maksimissaan kahden osion yökerhoksi. Ja ymmärtääkseni Panama Joe on juuri tämän 1-2 osion käsittävä baari. Eli hyvin pieni mesta. Nettisivujen ja Facebookin mukaan paikka on remontissa, joten voisi toivoa baarin laajennettavan, mutta tuskinpa.

Suosittelisin jättämään nämä jatkopaikat väliin ja kehittämään omat jatkot. Mutta jos jompaankumpaan on pakko mennä, niin Dominoa suosittelen.
 

Silkkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Dominosta kokemusta parien Pitsiturnaus-jatkojen osalta ja sinänsä ihan kiva paikka, mutta tosiaan juomien saaminen on aika perkeleen hidasta. Elokuisessa Rauman illassa Domino ei ole ollut edes mitenkään erityisen täysi, mutta tiskillä on molempina kertoina mennyt helposti vartista puoleen tuntiin. Jos tuo ei haittaa, mesta on mielestäni oikein viihtyisä yökerhoksi. Ehkä siellä osataan varautua festareihin vähän eri tavalla kuin Pitsiturnaukseen? Sopisi ainakin toivoa. Itsekin harkitsen RMJ:n korkkaamista.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kuinka Southparkissa ovat järjestelyt aiemmin toimineet? Onko anniskelualueilla pienpanimoiden olusia ollut, ruokaskene kun ainakin vaikuttaa peräti hipsterihköltä.

Edit. Niin, ja kiitokset tosiaan @Laitapuolen Hyökkääjä mielenkiintoisesta matkakertomuksesta!
 

UnBeliever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks
Kuinka Southparkissa ovat järjestelyt aiemmin toimineet? Onko anniskelualueilla pienpanimoiden olusia ollut, ruokaskene kun ainakin vaikuttaa peräti hipsterihköltä.

Edit. Niin, ja kiitokset tosiaan @Laitapuolen Hyökkääjä mielenkiintoisesta matkakertomuksesta!

Viime vuonna SouthParkissa järjestelyt toimivat ihan ok (kusisia vessojen ympäristöjä lukuunottamatta). Ruokapuolella pääosassa oli kuitenkin erilaiset hampurilaiset ym liharuoat(ei mitään flow-meininkiä) ja anniskelussa taisi olla vain perusFostersit, viinit ja parit shotit. Anniskelupisteitä taisi olla riittävästi, koska en muista jonottaneeni erityisen pitkään muovituoppiani.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko anniskelualueilla pienpanimoiden olusia ollut
Menneestä en tiedä mutta olen ymmärtänyt että nyt paikalla myydään ainakin Diablon omaa olutta, jonka valmistaa Pyynikki.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kiitokset edellävastanneille. Toivottavasti nyt edes tuota Pyynikin Diabloa löytyy Fostersin rinnalla.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Oli siellä Pyynikin koju, josta sai paria olutta, samoin Arctic Monkeyn koju. Edellisen Diablo ei omaan makuuni osunut, mutta Hartwallin pienpanimoviritelmän olut oli ok. Fostersin 0,44 jäi juomatta jo ihan pelkän hinnan vuoksi, tosin tuskin mitään menetin.

Mutta asiaan - ihan kiva kokemushan tuo lopulta oli, ensimmäinen lajissaan siis. Alkuilta meni lähinnä odotellessa. Amorphis rallatteli hyvin ja aikalailla kokemus oli sellainen kuin YouTube-vakoiluni perusteella odotin. Ei räjäyttänyt pankkia, mutta hyvää musaa ja kyllähän Joutsen sekä myös basisti ihan energisesti esiintyivätkin. Lost Societyä hetkinen kuunneltiin, mutta ei aivan kolahda kokonaisuus, vaikka annan kyllä ison tunnustuksen energiasta ja showsta. Triptykon oli totaalisen paska sekä esiintyjänä että myös musiikkina. Venyttivät vielä viimeistä biisiään siten, että toisella lavalla alkoi yleisö olemaan kohtalaisen kärsimätön Stam1naa odotellessaan, minä mukaanluettuna. Hyö vetivät vakuuttavasti. Omaa keikkakokemustani tosin hiukan rajoitti se, että teltta oli todella täysi ja kohdalleni sattui vielä joku nousuhumalainen naisporukka riehumaan. Mutta juu, jossain määrin varmasti kuuluu asiaan, ei vain kiinnostanut saada päälakea leukaansa, kun siinä edessä pomppivat varsin epäprotestanttisessa mielentilassa.

Mutta sitten se Slayer. Hauskaa, miten lavakarisma toimii ilman pomppuja, irvistelyjä, haistatteluja tms perusjuttuja. Jannut vain jyräsivät biisinsä, muutamaan otteeseen parit välispiikit ilman mitään nuoleskeluja ja välillä pientä silmäpeliä yleisöön, muutoin musiikki puhui puolestaan. Iso on isoa. En juuri Slayerin musaa ole kuunnellut, mutta tulen kuuntelemaan tämän jälkeen enemmän. Unohtui selkäkipu, eikä se porukkaa töninyt känninen urpokaan saanut fiilistä pilalle. Mistä tulikin mieleeni, että vaikea käsittää, miksi jengi maksaa vaille satasen siitä ilosta, että voi tulla kännäämään kallista kaljaa festarialueelle ainoina muistoinaan ne mustelmat, mitä saavat törmäillessään muihin.

Vaan kokonaisuus oli kuitenkin plussan puolella. Ehken tuollaisille festareille enää lähde ilman todella kiinnostavaa nimeä, mutta joku Flow esmes voisi kiinnostaa. Siellä ehkä ruokakin olisi oikeasti hyvää, tuo SP:n tarjonta oli lähinnä huono vitsi, vaikka paperilla homma vaikuttikin hyvältä.
 

pehtoori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, HPK
Tänä kesänä rajoittuukin festivaalit katsomon puolella pelkkään Pori Jazzin yksipäiväiseen visiittiin, kun Zappa plays Zappa ja John McLaughlin sattuivat samalle päivälle. Tai nykyäänhän se on Dweezil Zappa plays Frank Zappa, sisarukset kun taistelevat mutsin kuoleman jälkeen rojalteista. McLaughlin puolestaan on aika must see, yksi suurista joka on jäänyt väijymättä.

Lisäksi pistokeikka Haarlemiin katsomaan Animals as Leadersiä, perkeleet kun jättivät pohjolan pois keikkakalenterista. Bändin toisella kitaristilla on muuten hyvin jääkiekkopalstalle sopiva sivuprojekti, Mestis nimeltään. Aikoinaan AaL oli Deftonesia Circuksessa lämppäämässä, mutta etkot veivät silloin jostain syystä voiton niin korjataan tilanne tänä suvena.

Meikäläiseen kyllä vaikuttaa ihan perkeleesti tuo Suomiräppiskenen nousu, ei vaan voi ymmärtää miten kaikki wanhat vaihtoehtorockin festaritkin on nykyään täynnä cheekkejä ja elastisia. Niin ne ennen rakkaat festarit muuttuu yhdeksi ja samaksi pullamössöksi. Ehkä musta on vaan tullut kalkkis ja menneisyyspuolueen jäsenkirjaa alkaa olla ajankohtainen.

Kivaa festarikesää silti kaikille, paljon mahtuu hyviäkin poppoita kaiken paskan sekaan!
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sidewaysiin menevien kannattaa huomioida, että PJ Harveyn soittoaikaa on muutettu sateenuhan vuoksi klo 19:00:aan. Päälavan aikataulu muuttuu, Saimaa ja PJ Harvey siis vaihtavat aikojaan ja hieman muutakin hienosäätöä aloitusajoissa.

Sideways 2016 | TÄRKEÄÄ: PJ HARVEYN SOITTOAIKA AIKAISTUU

Näen jo huomiset otsikot "Festarivieraat raivostuivat aikataulunmuutoksesta". Omat suunnitelmat muuttuvat sitten sen verran, että P-K Keräsen soolokeikka menee ainakin suurimmaksi osaksi ohi. Harmi - tämän vuoden Sidewaysissä ei kuitenkaan ole ihan ryysikseksi asti todella kiinnostavaa. Hyvä, että tuli sentään seurattua sähköpostia ennen tuonne lähtemistä.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos viime vuoden Sideways oli kaikin puolin täyden kympin suoritus (myös säiden herra suosi), tämänvuotinen jätti jossain määrin toivomisen varaa muunkin kuin sään osalta. Tuntui, että perjantaina paikka oli myyty liian täyteen - viime vuonna juuri se sopiva väljyys oli parhaita puolia, mutta nyt PJ Harveyn keikan aikana, ja ennen ja jälkeen porukka oli kuin sardiinit purkissa ja vessajonot näyttivät massiivisilta. (Ei ollut onneksi siinä vaiheessa tarvetta.)

Lisäksi oli melkoinen suunnitteluvirhe laittaa Plaza- ja Alley-lavat melkein vierekkäin, lavoilla siis soitettiin yhtä aikaa. Itse näin noilla lavoilla lopulta vain Have You Ever Seen the Jane Fonda Aerobic VHS:n, jonka musiikki on muutenkin sen verran kakofonista, että pieni läpitunkeminen ei hirveästi haitannut. Oli tarkoitus tänään käydä niillä lavoilla useammallakin keikalla, mutta ne laitettiin neljän maissa kovan tuulen takia turvallisuussyistä kiinni, kuten päälavakin. Niinpä Iisan ja Pariisin kevään (molemmille oli tarkoitus mennä) keikat peruttiin ja muut aikataulutettiin uudelleen. Alueelle jäi vain kakkoslava Park, jolle siirrettiin isomman profiilin artistit sekä sisätiloissa olleet Warehouse ja Kellohalli. Vara-areenaksi löytyi Itäväylän toiselta puolen Suvilahden kattilahalli, jossa alunperin oli tarkoitus olla vain festareiden jatkobileet. Sinne siis menivät marginaalisemmat nimet ja lennon peruuntumisen takia myöhässä saapunut/saapuva EPMD. Varmaan tällainen plan B oli jo valmiiksi olemassa, mutta täytyy nostaa hattua niin järjestäjille kuin artisteille, että uudelleenaikataulutus saatiin aikaan. Tämän päivän nimet kuitenkin ovat sen verran tuntemattomampia, että tuskin siellä hirveitä diivoja on joukossa.

Takeover by Heineken-yllätysartisti jäi vähän suutariksi. Lush. Ensinnäkin siksi, että tuo oli ensimmäinen ja ainoa veikkaus, mihin vahingossa netissä törmäsin ja ehkä turhan tuntematon yllätykseksi. Varsin kelvollisen keikan bändi silti heitti ja Ladykiller biisin muistan jopa kuulleeni, vaikka bändi ei ole juuri muuten kuin "joskus oon nimen kuullut" tasolla.

Perjantaina tuli koettua kaksi erityisen positiivista yllätystä. Saimaa oli livenä vitun kova. Saimaa siis soitti vasta viimeisenä päälavan esiintyjänä, kun PJ Harveyn keikka aikaistettiin myrskyriskin vuoksi. Keikka vietiin kunnialla läpi ja porukkaa oli hyvin paikalla, vaikka sade yltyi loppua kohden todella rankaksi. Lasse Mårtensonin muistolle omistettu Myrskyluodon Maija tuollaisessa säässä oli pysäyttävä kokemus.

Toinen yllätys oli nuori amerikkalaistyttö Julien Baker. Keikka oli sisätiloissa olevassa Warehousessa, joten hän kysyikin keikan aluksi vähintään puolitosissaan runsaslukuiselta yleisöltä, että tulitteko vain sateensuojaan? Ehkä moni olikin tullut, mutta yleisö otti todella lämpimästi vastaan soolona pelkän sähkökitaran kanssa esiintyneen singer/songwriterin ja nähtiinpä keikan päätteeksi ilmeisesti ihan "aito" encore, kun suosiostaan hämmentynyt tyttö palasi muutaman minuutin päästä lavalle ja pahoitteli, että yleisö joutui odottamaan niin pitkään. Sen verran aika ylittyi, että Elliot Smith-coverin viimesoinnut menivät päällekkäin naapurilavalla aloitelleen Susanne Sundførin kanssa, mutta tuskin ketään haittasi - hyvin ehti siitä siirtymään Susanneakin katsomaan.

PJ Harvey. Oli ihan kiva, mutta jäi kirjaimellisesti aika etäiseksi. Juurikaan kontaktia yleisöön ei otettu ja kun täydellä kentällä joutui jäämään aika kauas lavasta, olisi kyllä kaivannut videotauluja.

Pienistä puutteistaan huolimatta on edelleen suht varmaa, että tulee osallistuttua Sidewaysiin ensi vuonnakin. Sellainen on melko varmasti tulossa, kun infopisteessä myytiin jo earlybird-lippuja.

Niin ja siellähän se on edelleen käynnissä, mutta ei ollut tuon Lushin jälkeen oikein riittävän kiinnostavaa jäljellä, että olisi tässä säässä viitsinyt jäädä pidemmäksi aikaa.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuli lähdettyä ensimmäistä kertaa järjestettävään "Tampereen Sidewaysiin" eli Freedom Festivaleille. Kaksipäiväisen festarin ensimmäinen ilta on takana. Yleisömäärä jäi todennäköisesti suhteellisen vaisuksi, mutta toisaalta melkein kaikki "nimekkäät" esiintyjät soittavat vasta huomenna ja ehkä lauantai on muutenkin otolisempi päivä.

Etukäteen arvelin, että tämä olisi ollut samalla puistoalueella kuin ainakin Tammerfest, mutta lavat on sijoiteltu stadionin ja Ratinan suvannon väliin jäävälle parkkipaikalle. Hieman ankea ympäristö siis - vaikka päätä kääntämällä näkee toki vesistömaisemaa. Tänään, jolloin kiinnostavat esiintyjät olivat aika harvassa, tuli tosin tutustuttua vain päälavan tarjontaan - huomenna on enemmän vierailuja muillekin lavoille. Hieman epäilyttää, miten pienemmät "Laituri"ja "Player's boat" lavat toimivat, kun alue on kuitenkin varsin pieni ja päälavan sekä pienemmän "kuivan maan lavan" äänet tuntuivat kantautuvan aika voimakkaana koko alueelle.

Tänään omassa ohjelmassa oli Pää Kii, viiden vuoden tauolta palannut syntsapop-duo Villa Nah, mikälie-hippi-happo-proge-rockbändi Death Hawks sekä illan päättänyt Saimaa. Ei noissa muissa sinänsä mitään vikaa ollut, mutta kieltämättä ilman Saimaan erinomaista vetoa olisi tästä päivästä jäänyt vähän valju olo.

Saimaa taisi soittaa juuri samat biisit kuin kaksi viikkoa sitten Sidewaysissä. Nyt erona se, että ei satanut kaatamalla - ehkä laski Myrskyluodon Maijan tunnelmaa, mutta muuten leppoisa kesäilta toimi luonnollisesti hyvin. Kenties juuri siksi Matti Mikkola oli suorastaan ylitsevuotavaisen hyvällä tuulella. Keikan todellinen huipennus oli (taas) alunperin Pepe Willbergin kanssa levytetty Tällä Kadulla, jossa rumpali Eppu Kosonen astui Pepen saappaisiin. Jos Saimaa ei sytytä livenä, niin sitten ei mikään.

Huomenna löytyykin tasaisesti ohjelmaa koko päivälle ja yksi vielä päättämätön päällekkyys Teksti-TV 666:n ja Ronyan välillä. Ainakin tanskalainen Choir of Young Believers, French Films, Scandinavian Music Group ja Sidewaysissä siirtojen takia missaamani Circle pitää nähdä.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Provinssista kotiuduttu. Jos olen laskuissa pysynyt, niin oli viides kertani kyseisillä festareilla. Ollaan oltu niin, että on ollut loppuunmyyty ja ollaan oltu niin, että kävijätavoitteesta ollaan jääty oikeinkin reilusti. Nyt oli sitten uusi ennätysmäärä porukkaa. Yllättävää sikäli, että eihän tuolla nyt oikeasti ollut juurikaan mitään kiinnostavaa. Mutta näemmä Rammstein on sitten totaalinen vetonaula, arviolta ehkä jopa 1/20 koko kävijämäärästä oli pukeutunut Rammstein-paitaan - ja sitä porukkaa oli vauvasta vaariin.

Joskus viime vuosituhannen lopussa olin kyllä itsekin kovasti innoissani yhtyeestä, mutta eipä ole pitkään aikaan jaksanut kiinnostaa, enkä ollut siis aiemmin nähnytkään show'ta livenä. No nytkin kyllä Saksa-Italia kiinnosti enemmän ja jäätiin katselemaan sitä. Vieressä häiriköitiin kamalalla dj-mölylavalla, joten siinä tuli ihmeteltyä ääneenkin että tuleekohan sitä kuultua koska se Rammstein edes aloittaa. No, kyllä sen huomasi. Näyttävästi vetivät punaiset savut taivalle ja sitten sellainen pamaus, että koko alueen lokit lähtivät kyllä - heh - kuin tykin suusta.

Katseltiin sitten kuitenkin varsinainen peliaika siinä loppuun, sitten koin velvollisuudeksi että pitänee sitä spektaakkelia nyt kai mennä katsomaankin. Oli vähän surrealistista, kun koko muu festarialue oli lähes autio. Jos lauantaina oli kävijöitä 32.000 niin varmaankin about 31.000 oli pakkautunut katsomaan pääaktia. Uudemmat biisit oli vieraita ja tylsiä, lopussa sitten tuli vanhempia iskusävelmiä jotka saivat meikäläisenkin marssijalkaa tamppaamaan. Tulta lensi vähän kaikkialta ja ehkä vähän puuduttavan paljonkin. Se oli kyllä ihan hieno ylläri, kun miksaustornin takana - siis keskellä kenttää - olleesta nosturista pöllähtivät ekat liekit taivaalle. Ei nyt ihan vieressä edes oltu, mutta kuuma aalto lehahti kasvoille joka kerta niistäkin.

Stadion/jäähallikeikkaan verrattuna oli kuulemma enemmän tulta ja paljon isommat paukut, mutta vähemmän muuta oheishärpäkettä (eli siis lähinnä kosketinsoittajan kidutusta). Fanit kyllä tykkäsivät, mutta tälleen vähän ulkopuolisen silmin suhteellisen höpsö juttu tuo keikka oli. Mutta onpahan sitten sekin nähty.

Biffy Clyro oli ihan jees, mutta lavan sijasta olisivat toimineet paremmin teltassa. Jane Fondat olisi ollut kiva katsoa, mutta parin biisin jälkeen piti kiiruhtaa katsomaan Biffyä. Muuta kiinnostavaa ei sitten ollutkaan, ruotsalaisen feministiräppärin keikka oli tosin kuulemma ollut hieman hämmentävä kokemus. Festarit kuitenkin ok ja kaikki toimi ihan kivasti isosta väkimäärästä huolimatta. Sokkona saisi nyt halvalla lippuja ensi vuodelle, mutta eipä taida uskaltaa. Tuisku-juhatapio-räppi-rammstein -linja tuotti niin hyvän tuloksen, että varmaankin jatkavat samalla tyylillä.

Kotimatkalla käytiin Mäntän kuvataideviikoilla. Loppupeleissä se taisi sitten kuitenkin olla se vakuuttavampi kulttuurielämys tällä reissulla.
 

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Provinssi oli kyllä tänä vuonna erityisen onnistunut. Alue oli tehty hienommaksi kuin koskaan ennen (10-vuoden kokemuksella) ja tilaa tuntui olevan riittävästi, eikä jonojakaan juurikaan kasvanut. Tietenkin Rammsteinin aikana oli helvetisti väkeä, mutta sen ymmärtää. Uudet lavajärjestelyt olivat myös toimivat ja anniskelualueet olivat usein lavojen vierellä erittäin laajat, joten jos halusi samalla nauttia juomista niin se onnistui suhteellisen läheltä lavaa. 5/5 ja ensivuonna olen paikalla taas.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Parantuvan sääennusteen myötä on entistä vahvemmin harkinnassa Ruisrockiin osallistuminen tulevana sunnuntaina, vaikka hitusen harmittaa jättää sen takia EM-finaali ainakin osin väliin, mutta livekokemukset ennen telkkarintuijotusta. Mitenkäs tuo pysäköinti on siellä toiminut? HK-areenan parkkipaikka lienee virallinen pysäköintialue ja sieltä bussikuljetus, mutta onko syytä pelätä että sunnuntaina ei saisi autoa parkkiin? Ensimmäinen kiinnostava artisti aloittaa jo 14:00, niin aika lailla alusta asti olisi tarkoitus olla paikalla.

Tuli lähdettyä ensimmäistä kertaa järjestettävään "Tampereen Sidewaysiin" eli Freedom Festivaleille. Kaksipäiväisen festarin ensimmäinen ilta on takana

...

Lauantai alkoikin sitten toteamuksella, että Choir of Young Believers oli peruuttanut esityksensä ja tilalle oli pestattu pikahälytyksellä Paperi T. En tuosta tanskalaisbändistä tiennyt juuri mitään etukäteen, niin vaikea sanoa mitä menetti, mutta aiheutti ainakin sen, että ei tullut sitten nähtyä yhtään ulkomaista artistia. Paperi T on niitä harvoja räppäreitä, joita pystyn jotenkin kuuntelemaan, mutta jätin kuitenkin väliin. Yleisesti ottaen luulisi kuitenkin, että tuo kelpasi monelle paremmin.

Päivän bongaukset olivat Sidewayssä suunnitelmissani ollut, mutta myrskyn takia peruttu Iisa, French Films, The Hearing, Teksti-TV 666, Scandinavian Music Group ja Circle.

The Hearing, eli Ringa Mannerin yhden naisen bändi, osoittautui positiiviseksi yllätykseksi. Tämä daami siis tunnetaan myös nimellä Cute Pint. Liekö Dumb Pint eli Ninni Luhtasaari Pintandwefallin pääasiallinen solisti, mutta etenkin RIngan laulutaidot pääsivät yllättämään, kun vertaa tarkoituksellisen(kin) kömpelöön (ja siksi viehättävään) Pintandwefalliin. Joitain biisejä olin kyllä kuullut aiemminkin, mutta pitää laittaa levyt hankintaan. Esitys oli pienessä Player's Boatissa, mutta biisien välejä lukuunottamatta samaan aikaan käynnissä olleelta päälavan keikalta ei kuulunut häiritsevästi läpi ainakaan kun oli suht lähellä "lavaa". Atomirotan Hima taas oli kyllä hyvin tunnistettavissa välispiikin aikana.

Teksti-TV 666 veti jälleen energisen keikan, mutta bändin muhkea saundi ehkä kuitenkin tarvitsee katon ylleen. Ei ihan vetänyt vertoja sisätilakeikoille ja 45 minuuttia on lyhyt aika, mutta hyvä kokemus jälleen. Scandinavian Music Group sai soittaa täyden tunnin, mutta hieman tuntui että bändi oli pestattu festarille vain siksi, että olisi joku tosi tunnettu nimikin. Kerran aiemminkin olen nähnyt yhtyeen livenä ja siitä jäi paremmat muistot. Pikkuisen väsyneeltä tuo esitys tuntui etenkin heti Teksti-TV:n perään.

Circlestä en hirveästi tiennyt etukäteen. Janne Westerlundin olen nähnyt soolona livenä. Tiedä häntä, miten paljon bändin keikat on etukäteen suunniteltuja, mutta tunnin sisään mahtui kirjaimellisesti kaikenlaista pitkälti toistakymmentä minuuttia kestäneistä kansanmusiikkivaikutteisista jamitteluista hyvä jos minuutin kestäviin speedmetalvetoihin. Bändi muuten veti torstain ja lauantain aikana yhteensä neljä keikkaa neljällä paikkakunnalla (Seinäjoki, Hailuoto, Helsinki, Tampere) ja tämä lauantainen oli jo päivän toinen keikka - ensimmäinen oli Tuskassa. Energiaa silti tuntui riittävän ja kun tunti rupesi täyttymään, lavamiksaajat rupesivat nostelemaan lappuja kuinka monta minuuttia on jäljellä. Mika Rättö oli jo aloittamassa uutta biisiä, kun muut tulivat koputtelemaan olkapäille, että aika on täysi. Tiukka aikataulu on tietysti yksi festareiden huono puoli. Jälkeenpäin aukesi, että Circlen levytystahtihan vetää vertoja Kari Peitsamolle. Ei taida olla helppoa löytää jotain sopivaa joka hyllyyn kuuluvaa albumia kokeeksi...

Kaiken kaikkiaan Freedom Festivaalista jäi hyvä fiilis. Paikka oli pikkuisen ankea ja nuo laivassa ja laiturilla sijainneet pikkulavat eivät olleet oikein toimivia. Jos olisi varmaa, että niillä soittava artisti kiinnostaa jotain max. 50 henkeä, ne varmasti toimisivat paremmin. Kävijämäärä ilmeisesti täytti tavoitteen, joten ehkäpä tapahtuma nähdään ensi vuonnakin. Myyntipisteitä vaikutti olevan tarpeeksi ja jonot eivät näyttäneet pitkiltä. Itse tosin käytin niitä vain kerran kahden päivän aikana, kun lauantain päätteeksi ostin BBQ-hampurilaisen. Armas Terassin värkkäämä burgeri irtosi siinä vaiheessa jonottamatta, valmistettiin odottaessa ja maistui hyvältä vaikkei nyt ehkä ihan kympin väärti ollutkaan. Ja oluitakin taisi olla Hoppers Drews-baarin valikoimissa kohtalaisesti. Jotain niistä Saimaa-yhtyekin kehui kovasti.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Parantuvan sääennusteen myötä on entistä vahvemmin harkinnassa Ruisrockiin osallistuminen tulevana sunnuntaina, vaikka hitusen harmittaa jättää sen takia EM-finaali ainakin osin väliin, mutta livekokemukset ennen telkkarintuijotusta. Mitenkäs tuo pysäköinti on siellä toiminut? HK-areenan parkkipaikka lienee virallinen pysäköintialue ja sieltä bussikuljetus, mutta onko syytä pelätä että sunnuntaina ei saisi autoa parkkiin? Ensimmäinen kiinnostava artisti aloittaa jo 14:00, niin aika lailla alusta asti olisi tarkoitus olla paikalla.

Jos lähempänä keskipäivää olet, tuskin on pahaa ryysistä. Toki siellä voi edellispäivältä olla autoja jäljellä niiltä, jotka eivät olekaan olleet ajokunnossa. Tai vastaavasti heitä, joita kiinnostaa jo alkupäivän keikat. Toinen vaihtoehto olisi toki ajaa keskustaan ja kulkea ytimestä festaribussilla. Mutta tiedän, ytimestä voi olla paljon vaikeampi löytää paikkaa (esim. Louhen hinta kun on turhan korkea).
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuli käväistyä viikonlopun päätteeksi Kouvolassa Jättömaa-festarilla katsomassa Saimaa ja Lasten Hautausmaa. Tämä vapaaehtoisen pääsymaksun festari järjestettiin nyt ilmeisesti viimeistä kertaa Kasarminmäen maisemissa. Toivottavasti uusi paikka löytyy, kysyntää varmasti olisi. (Näennäisen) ilmaiseksi festariksi mukana on kuitenkin ollut aika nimekkäitäkin esiintyjiä. Tänä vuonna edellä mainittujen lisäksi esim. punk-legenda Yari ja, no ei nyt nimekäs, mutta yllättävän comebackin tehnyt 80-luvun punkbändi Sehr Schnell.

Muutaman kilometrin ajettuani tajusin, että ei tullut korvatulppia mukaan. Ehkä olisi jostain matkan varrelta tai paikan päältäkin saanut ostettua, mutta päätin mennä tällä kertaa ilman, kun ei tullut luontevaa paikkaa niitä hankkia ja muistin, miksi niitä mieluusti käytän, vaikkei nämä kumpikaan kuitenkaan sieltä kovimman volyymin päästä ole.

Saimaan olen nähnyt tänä kesänä jo kahteen kertaan Sidewaysissä ja Freedom Festivalilla. Niissä se sai esiintyä reilun kokoisella päälavalla, mutta nyt paikkana oli karu Flowerpower-lava ja varmaankin jo lavan koon takia bändi oli liikkeellä hieman supistetulla kokoonpanolla. Pirun matala lava ei tosin juuri visuaalisuudelle tarjonnut edes mahdollisuutta kuin korkeintaan eturiville. Ei ollut tällä kertaa hippityttöä tanssimassa tai taustalaulajia, mutta tymäkkä saundi tuostakin joukosta irtosi. Matti Mikkola ja Kouvolan oma poika (ainakin Matin mukaan) Jesper Anastasiadis saivat silti yleisön kiitettävästi eläytymään keiikaan.

Lasten Hautausmaa sai kotikaupungissaan kunnian olla päälavan viimeinen esiintyjä. Noh, se päälava tuolla on pienehkö teltta, jossa on matala lava. Näkyvyyttä lavalle oli siis tarjolla korkeintaan niille, jotka mahtuivat teltan sisään. Tämä taisi olla kuudes kerta, kun näin Lasten Hautausmaan. Mitään varsinaisia erikoisuuksia settilista ei tarjonnut, vaikka järjestystä on muokattu sitten viime näkemän. Dingo-cover Mirah on tehnyt tervetulleen paluun settilistaan ja mainion II-albumin biisejä en toki ollut tätä ennen kuullut kuin yhdellä keikalla livenä. Bändin esiintyessään kotikaupungissaan on kuitenkin yleensä jotain spesiaalia ilmassa. Ainakin Kristiina Vaara oli yhtä hymyä, kun loppupuolella puolen tusinaa rohkeaa innostui villisti tanssimaan lavan edessä.

Näkyi muuten päihteettömäksi festivaaliksi aika paljon tyhjiä tölkkejä maastossa ja muutamat olivat saaneet itsensä aika iloiseen kuntoon...

Jaa, kuinka paljon minä laitoin vapaaehtoista pääsymaksua? Hyväntekeväisyys on mukavampaa kun saa jotain konkreettista vastalahjaksi. Ostin siis festarin kangaskassin ja rintamerkin - ja maksoin niistä tosin yli 100% tipin. T-paita olisi ollut kassia mukavampi vaihtoehto, mutta oli vain liian pieniä kokoja jäljellä siinä vaiheessa.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuli käväistyä viikonlopun päätteeksi Kouvolassa Jättömaa-festarilla katsomassa Saimaa ja Lasten Hautausmaa.

Sama aika, sama paikka. Olimme siis (jälleen) hyvin lähellä toisiamme...

Tämä on ollut aina oikein hauska tapahtuma. Viime vuonna taisi olla Ilosaari samaan aikaan, niin jäi jäliin, ja tälläkin kertaa oli niin kiireinen viikonloppu että ennätettiin katsomaan vasta viimeisiä esiintyjiä. Saimaa soitti, kun tultiin alueelle. Kuuntelin jo kaukaa, että mitä kamalaa Suomi-iskelmää siellä tuutataan, mutta vanha inhokkini Matti Mikkolahan (jo Tehosekoittimien ajalta) se siellä oli, kun ohjelmatietoja katsoi. Ei menty katsomaan.

Sen sijaan käytiin lumenkaatopaikalla tsekkaamassa Asa. Räppiä en edelleenkään ymmärrä, vaan luokittelen sen edelleen nimen "rhythmical annoying poetry" alle. Mutta Asalla on ihan mukava ääni ja flow, hyvä bassovoittoinen livebändi, asiallinen meininki ja varmastikin suomalaisen musiikkimaailman tämän hetken lahjakkaimpia sanoittajia. Eli siis tykättiin, vaikkei ehkä tajuttu.

Lasten hautuumaata ei oikeastaan nähty, teltta ja sen ympäristö oli niin täyteen pakattu että lähinnä jäi kuulohavaintojen puolelle. Yksi tuttu diggasi, mutta sanoi, että häntä vähän häiritsee kun jokainen biisinsä kuulostaa Egotripin Matkustaja-kappaleelta... Minä nokitin omilla Ultra Bra -assiosaatiollani ja sittenhän meillä olikin molemmilla jo keikkakokemus piloilla. No ei vaan, edelleenkään ei ihan satasella iske ja uppoa, mutta sen verran riittävästi kuitenkin, että pitää tutustua tuohon kehuttuun kakkoslevyynkin.

Vilugin ja kumppaneiden Tähtiportin sirinää kuunneltiin vielä kotimatkan varrella, mutta ei sitä kovin kauaa kestänyt.

Tämä vapaaehtoisen pääsymaksun festari järjestettiin nyt ilmeisesti viimeistä kertaa Kasarminmäen maisemissa. Toivottavasti uusi paikka löytyy, kysyntää varmasti olisi.

Epävirallisen tiedon mukaan jatkoa olisi suunnitteilla Kuusankosken puolelle Ruukinportin (entiselle) teollisuusalueelle. Tapahtuman nimi vaihtuisi kuulemma samalla, vaikka miksei urbaanissa maailmassa sopisi tuonnekin. Kun paperitehdas suljetaan, niin mitä jää? Jättömaata. Tuo olisi ihan ok alue, paljon sisätiloja ja valmiiksi jo taitelijakeskittymä, eli hyvät fasiliteetit oheistapahtumille. Lisäksi isojen rakennusten ympäröimä piha-aukea, eli meluhaitatkaan tuskin nousisivat esteeksi.

http://Näkyi muuten päihteettömäksi...ivat saaneet itsensä aika iloiseen kuntoon...

Päihteettömyys oli varmaankin lähinnä virallisille / viranomaisille suunnattu, perinteisestihän tuo on ollut pussikalja ja piknik-henkinen tapahtuma, eli tuskin kukaan millään lailla puuttui julkiseenkaan juopotteluun. Kukkalavakin saattoi viitata johonkin.

Jaa, kuinka paljon minä laitoin vapaaehtoista pääsymaksua?

Meillä oli kolikoita kerätty valmiiksi taskunpohjalle, mutta jäi laittamatta. Kukaan ei saanut sitä maitotonkkaa auki. Ehkäpä olivat siis jo keränneet niin hyvin rahaa, että järjestäjät antikapitalisteina lopettivat keräämisen kesken :-)
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Tulipahan tyhjennettyä pankkitili pari viikkoa takaperin ja varattua hytti ensi vuoden 70 000 Tons Of Metalliin. Sen verran makeat muistot jäi tästä vuodesta, että täällä sitä taas odotetaan keskellä Suomen kauneinta vuodenaikaa, että tulisi jo se helmikuu.. Bändikiinnityksiäkin on alkanut tippumaan ja omalle kohdallekin niitä on hyvin osunut: Anthrax, Annihilator, Arch Enemy, Devildriver, Death Angel, Dying Fetus, Kalmah, Nile ja viimeisimpänä leuan tiputti lattiaan Stam1na. Ei siinä, helvetin hyvin lemiläiset livenä vetää, mutta tuntuu se nyt hieman paradoksaalilta lähteä toiselle puolelle maailmaa ja maksaa perseensä ruville siitä hyvästä, että pääsee pälyilemään bändiä, joka soittaa harvasen ilta jossain paikallisen pizzerian nurkassa, yhtään Stam1naa väheksymättä toki.

Suomen kesäfestarit jää tänäkin vuonna hyvin ohuelle edustukselle omassa kalenterissa, mutta Porispere olisi parin viikon päästä edessä. Lauantaiksi olisi tarkoitus paikalle raijautua, lähinnä Bodom ja Klamydia mielessä. On kyllä tänä vuonna harvinaisen paska kattaus ja harmi, että ovat jakaneet raskaammat bändit nyt sekä lauantaille, että perjantaille. Näin kumpainenkin päivä jää omalla kohdalla hyvin heikoksi kattauksen puolesta, eikä tulisi kyllä mieleenkään osallistua ko. kekkereihin, mikäli niitä ei järjestettäisi Porissa. Lähinnä tuttuja tuonne nyt tuleekin mentyä bongailemaan. Toivottavasti ensi vuonna löytyisi taas raskaampi kattaus yhdeltä päivältä, Radio Nova kama toiselta ja YleX perhepäivältä, niin saattaisi olla enemmänkin tekemistä yhdelle päivälle.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lasten hautuumaata ei oikeastaan nähty, teltta ja sen ympäristö oli niin täyteen pakattu että lähinnä jäi kuulohavaintojen puolelle. Yksi tuttu diggasi, mutta sanoi, että häntä vähän häiritsee kun jokainen biisinsä kuulostaa Egotripin Matkustaja-kappaleelta... Minä nokitin omilla Ultra Bra -assiosaatiollani ja sittenhän meillä olikin molemmilla jo keikkakokemus piloilla. No ei vaan, edelleenkään ei ihan satasella iske ja uppoa, mutta sen verran riittävästi kuitenkin, että pitää tutustua tuohon kehuttuun kakkoslevyynkin.

Nyt kun miettii, niin tuossa Matkustaja-jutussa on perää. Aika monessa ensimmäisen albumin je EP:n biisissä on samankaltainen poljento. Varmaan selkeimmin Pudasjärven ufossa. Toisen levyn myötä bändi on mielestäni kehittynyt myös live-esiintymisissään. Ensimmäisillä näkemilläni keikoilla se tuntui bändiltä, joka on levyllä kiinnostavampi kuin lavalla. Ehkäpä kokoonpano on hitsautunut paremmin yhteen ja toki sekin auttaa, että on enemmän biisejä valittavana. Vähän vauhdikkaammat nyt vaan yleensä toimivat livenä paremmin, kuten uuden levyn Kirjoituspöytämurhaaja ja Kaatuneitten juna.

Vasta viime kesänä itse asiassa havaitsin tämän festarin olemassa olon ja oli se silloinkin jonkin verran harkinnassa. En muista, oliko jotain muuta menoa, vai jätinkö muuten vaan väliin. Nyt piti jo ihan senkin takia käydä, että ehtii nähdä tuon alkuperäisen paikan.
 

Läskisalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HauSi
Tulihan pyörähdettyä viikoloppu Laukaassa, kylpylähotelli Peurungan maisemissa, John Smith - festareilla. Kekkerit järjestettiin ensimmäistä kertaa ja hyvin järjestettiinkin, alue oli tilava ja kaljalle sekä helpotukselle pääsi sen suurempia jonottelematta.

Kattaus ei ollut ihan sitä kaikista raskainta rokkia, mutta rokkia kuitenkin, ja ainakin meikäläiselle toimi erittäin hyvin. Toivottavasti järjestelyistä ei jää puuhamiehen lompakolle sellaista laskua, että kaveri ei jaksa uusia bileitä ensi kesänä järjestää. Itse uusisin reissuni varmasti, ja saisin tapahtumasta hyvän uuden kesäperinteen rakkaan kotikaupunkini, "SAntti Ankara - JVCheek", osastolla pilatun wanajafestivaalin tilalle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös