Kellojen siirto

[Zamboni]

Ei, vaan siinä on kyseessä yli 200 tuntia valoisaa aikaa jonka ihmiset saisi "käyttöönsä" töiden jälkeen, jos valittaisiin kesäaika.

Yhtälailla tässäkin on pientä propagandalisää, koska toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin hämärän aika loppuisi normaaliajallakin klo 22 maissa. En nyt heti keksi terassiryypiskelyn lisäksi muuta harrastusta, jota normaalia päivätyötä tekevä ei muka ehtisi tekemään iltakymmeneen mennessä ennen kuin synkkä pimeys peittää maan. Varmaan on aiemmin moneen kertaan todettu, että suurin hyöty iltaharrasteille tulee huhtikuulla ja syyskuulla. Lokakuu on jo muutenkin semmoista sateista kylmää esitalvea, että valoisa ihana ulkoiluilta on jos ei nyt lottovoitto niin vähintään kuin kuuden rivi oikein pitkävedossa.

 

[Vatso]

Yhtälailla tässäkin on pientä propagandalisää, koska toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin hämärän aika loppuisi normaaliajallakin klo 22 maissa.

Aika pirun pitkä on sinulla hämärän aika, kun talviajassa esim. elokuun 15. päivä aurinko Helsingissä laskisi 20.16 ja pimeää tulee silti vasta klo. 22 jälkeen.

 

[heavy]

Aika pirun pitkä on sinulla hämärän aika, kun talviajassa esim. elokuun 15. päivä aurinko Helsingissä laskisi 20.16 ja pimeää tulee silti vasta klo. 22 jälkeen.

Pimeys on tavallaan hyvin subjektiivinen käsite, toki esimerkiksi Wikipediassa todetaan että "Suomessa ei tule missään täyttä pimeyttä toukokuun ja heinäkuun välillä".

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Kuka helvetti oikeasti haluaa että valoisa aika painottuisi aikaan kun nukutaan??? Oikeasti?

Joku zeniittiaika ja mitä lie. Ihanaa kun paistaa kesällä jo kahdelta yöllä. Mitä helvettiä???

Minä. Karrikoiden: aikaisempi iltahämärä - aikaisempi uni, aikaisempi aamuvalo - virkeämpi aamuherätys. Muuttuuko tilanne radikaalisti, jos se paistaakin kesäyönä kahden sijaan vasta niinkin myöhään kuin kolmelta.

Tämä on varmaan sitä analyyttistä keskustelua KM kansankynttilältä.

Uskoisin, että nämä tuotiin nyt esiin siksi, että todella moni perustelee normaaliajan paremmuuden sillä, että se on "normaali", ja "historiallisesti käytössä ollut". Siksi yhteiskunnan muutokset on hyvä tuoda keskusteluun. Tärkeintä on päättää, mikä on paras aika tänä päivänä, eikä tehdä valintaa sillä perusteella, että mikä oli paras aika joskus ennenvanhaan.

Eikös täällä kuitenkin ole pääsääntöisesti perusteltu normaaliajan paremmuutta kansanterveydellisistä ja -taloudellisista syistä?

Muuten hyvä pointti. Ennen vanhaan työajat olivat jäykempiä, jollain kesäaikasiirroille oli ehkä enemmän tilausta. Nyt joustavat työajat mahdollistavat omien harrastustensa sovittamisen yhteiskunnan rytmiin eikä toisinpäin.

 

[Undrafted]

Muuten hyvä pointti. Ennen vanhaan työajat olivat jäykempiä, jollain kesäaikasiirroille oli ehkä enemmän tilausta. Nyt joustavat työajat mahdollistavat omien harrastustensa sovittamisen yhteiskunnan rytmiin eikä toisinpäin.

Mitä nyt omassa työpaikassa liukuman käyttöä havainnoinut, niin suositumpaa on tulla liukuman alkupäässä, kuin loppupäässä. Poikkeuksen tekevät pienten lasten vanhemmat, jos heidän tarvitsee aamulla viedä lasta tarhaan. Moni toki tulee ns. normaaliin aikaan eli kasin hujakoilla. Joko useampi on aamu-virkku tai kokevat pienemmäksi riesaksi herätä aikemmin, jolloin töistä pääsee aiemmin pois.

 

[dohf]

Kyllä! Elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan. Tutkijan mielestä ulkoilu painottuu nykyään työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan. Mitäköhän tässä on muuttunut? Mihin aikaan ihmiset ulkoilivat 40 vuotta sitten? Mä uskaltaisin väittää, että silloinkin 70- ja 80-lukujen taitteessa ulkoilu painoittui työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan. Vai onko joku kanssani kenties eri mieltä? Painottuiko ulkoilu silloin 40 vuotta sitten enemmän keskelle työ- ja koulupäiviä? Vai kenties aivan samalla tavalla työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan?

Ihmisten valveillaoloaika on myöhentynyt reippaasti vuodesta 1979, silloin töiden jälkeinen vapaa-aika on ollut valoisampaa kuin nykyään. Ote Tilastokeskuksen tilastosta:
"Kun syksyllä 1979 puolet 10–64-vuotiaista oli jo nukkumassa arkipäivinä kello 22:10, vuonna 2009 tuohon aikaan nukkui vasta alle kolmasosa samanikäisistä. Aamun ylösnousun myöheneminen arkipäivinä ja lauantaisin on jatkunut vielä 2000-luvulla. Lauantaina aloitetaan kotityöt myöhemmin kuin edellisinä vuosikymmeninä. Sunnuntaina taas ulkoillaan myöhemmin. Sunnuntailiikunnan painopiste on siirtynyt selvästi iltapäivään." Tuosta pääsee tilastoon: Tilastokeskus - Laatuseloste: Ajankäyttötutkimus 2009

Pers'tuntumalta sanoisin, että yksi asia on kuitenkin muuttunut 40 vuodessa. Mitään tutkimustulosta tai taulukkoa mulla ei ole esittää väitteeni tueksi. Väittäisin, että 40 vuotta sitten huomattavan suuri osa työikäisestä väestöstä työskenteli nk. virka-aikaan - eli 08-16 tai 09-17. Nykypäivänä suuri osa työikäisestä väestöstä työskentelee ei-virka-aikoina. Muistaakseni 80-luvulla esim. kaupat sulkivat ovensa jo kello 17:00 tai 18:00. Nykypäivänä kello 21:00 sulkeva kauppa sulkee ovensa yllättävän aikaisin. Isoimmat marketit ovat avoinna kello 22:00 saakka, ja pienemmät kello 23:00 tai tätäkin pidempään.

Samaten 40 vuotta sitten oli hyvin tyypillistä työskennellä maanantaista perjantaihin täysiä kahdeksan tunnin työpäiviä eli 40 tuntia viikossa. Tänä päivänä yhä laajempi joukko työikäisiä työskentelee osa-aikaisina. Työpäivien pituus saattaa olla vain neljästä kuuteen tuntia. Mahdollisia työpäiviä viikossa on seitsemän eli vapaapäiviä sattuu useasti keskelle arkeakin.

Voidaan kikkailla sanoilla "suuri osa" tai "suurin osa". SuuriN osa työskentelee edelleen ~40h viikossa, pääsääntöisesti virka-aikaan. Yle: "Tilastokeskuksen tuoreimmassa, vuonna 2013 tehdyssä työolotutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista kertoi tekevänsä työtä niin sanottuna normaalityöaikana, joka tapahtuu aamukuuden ja iltakuuden välillä." Suomi on jämähtänyt virastoaikaan, vaikka yhä useampi voi määritellä työaikansa itse

Tästä tilastosta seuraava julkistus tulee syksyllä 2019, jossa pitäisi näkyä mm. kauppojen aikaolomuutokset yms. Mutta edelleenkin suurin osa työikäisistä työskennellee normaalin työajan puitteissa normaalityöaikana. Päiväkoti-ikäiset noudattavat aikuisten rytmejä, joten heistä selvästi suurimmalla osalla on normaali päivärytmi. Koululaiset ja opiskelijat taas noudattavat erityisenkin tarkasti koulujen työaikoja päivisin.

Kyllä! Olen avaruustutkija Tiera Laitisen kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan. Toisaalta sitä en ymmärrä lainkaan, että miksi näihin keskusteluihin pitää jatkuvasti tuoda esille tyypillisiä työpäiviä 40 vuoden takaa. Eikö se olisi helpompaa hyväksyä, että jatkuvasti vähenevä joukko työikäisiä tekee työpäivänsä virka-aikana?

Se joukko on silti enemmistö. Suurin osa ihmisistä noudattaa normaalia päivärytmiä, joka on selvästi myöhempi kuin 40 vuotta sitten.

 

[Mr.Fox]

Ihmisten valveillaoloaika on myöhentynyt reippaasti vuodesta 1979, silloin töiden jälkeinen vapaa-aika on ollut valoisampaa kuin nykyään.
- - -
SuuriN osa työskentelee edelleen ~40h viikossa, pääsääntöisesti virka-aikaan.
- - -
Mutta edelleenkin suurin osa työikäisistä työskennellee normaalin työajan puitteissa normaalityöaikana.
- - -
Suurin osa ihmisistä noudattaa normaalia päivärytmiä, joka on selvästi myöhempi kuin 40 vuotta sitten.

Anteeksi, nyt en ymmärrä!

- ihmisten valveillaoloaika on myöhentynyt reippaasti vuodesta 1979
- suuriN osa työskentelee edelleen ~40h viikossa, pääsääntöisesti virka-aikaan
- suurin osa työikäisistä työskentellee normaalin työajan puitteissa normaalityöaikana
- suurin osa ihmisistä noudattaa päivärytmiä, joka on selvästi myöhempi kuin 40 vuotta sitten

Mun käsittääkseni vuorokauden pituus (24h) on sama vuosina 1979 ja 2019. Mikäli normaali työaika - eli nk. "virka-aika" - osuu aikavälille 08-16, niin se on tismalleen sama sekä vuonna 1979 ja 2019.

Wikipedia: Virka-aika
"Suomessa virka-ajalla tarkoitetaan yleensä viranomaisen toimipaikan aukioloaikaa. Suomessa monet valtion virastot ovat tyypillisesti avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.00—16.15 lukuun ottamatta pyhäpäiviä ja muita yleisiä vapaapäiviä."

Miten tämä nyt sopii yhteen ihmisten valveillaoloajan myöhentymisen kanssa?

Jotenkin mulle tulee sellainen käsitys, että edellä yritettiin selittää mustaa valkoiseksi. Väitetäänkö, että vuonna 1979 valtion virkamies oli töissä 08-16:15. Hän kuitenkin heräsi jo 06:00 (kahdeksan tunnin yöunet), singahti virastolta kotiin selittämättömällä tavalla "valoisampaan vapaa-aikaan" ja oli sängyssä jo 22:00? Vastaavasti vuonna 2019 valtion virkamies on töissä 08-16:15. Hän herää vasta myöhemmin kenties 07:30 (kahdeksan tunnin yöunet), tulee virastolta kotiin "täydessä pimeydessä" ja menee nukkumaan vasta 23:30?

Mä en millään saa mahtumaan kaikkea yksiin kansiin: ihmisten valveillaoloaika on myöhentynyt reippaasti, virka-aika on pysynyt samana ja suuriN osa työskentelee edelleen ~40h viikossa, pääsääntöisesti virka-aikaan.

Todennäköisin selitys lieneekin se, että vuonna 2019 ihmiset valvovat myöhempään ja nukkuvat vähemmän (ja voivat unenpuutteesta johtuen pahoin?) tehden kuitenkin töitä viikossa tismalleen saman verran (~40h) tismalleen samaan aikaan (08-16) kuin vuonna 1979. Tähänhän viittaisi hyvinkin voimakkaasti unitutkijoiden ja pysyvän talviajan lobbaajien argumentit: illalla nukahtaminen helpottuu (/aikaistuu?), kun hämärä laskeutuisi aikaisemmin.

 

[Rod Weary]

Suomalaisten terveydelle/yöunille paljon merkittävämpää olisi kännyköiden poistaminen kuin kellojen veivaaminen/veivaamatta jättäminen. On käsittääkseni ihan tutkittua faktaa, että kännykän räplääminen ennen nukkumaanmenoa haittaa nukahtamista. En jaksa tarkistaa, koska oletan tuon olevan aika triviaali juttu. Nykyihminen saa aika paljon enemmän ärsykkeitä kellonajasta riippumatta kuin Kekkosen aikaan, kun iltauutiset tulivat yhdeksältä, molemmilla kanavilla yhtäaikaa. Ja sen jälkeen telkkari meni kiinni suurimmassa osassa talouksia. Nyt on Pleikkarit, Netflixit ja muut turhuudet valvottamassa ihmisiä, noista kännyköistä puhumattakaan.

 

[lasaleiko]

Suomalaisten terveydelle/yöunille paljon merkittävämpää olisi kännyköiden poistaminen kuin kellojen veivaaminen/veivaamatta jättäminen
.....
Nyt on Pleikkarit, Netflixit ja muut turhuudet valvottamassa ihmisiä, noista kännyköistä puhumattakaan.

Pätkäisin lainauksesta keskeltä osan pois.

Mutta tämähän se kovasti vaikuttaa. Kun oli alkuvuodesta se väsymys-keskustelu täällä jatkikessa pinnalla, niin siinä muistaakseni mainitsin omankin havainnon, miten levotonta alkuyön uni saattaa olla, kun viimeinen asia ennen nukkumaanmeno on pleikkarilla pelaaminen. Kännykän tai tietokoneen aktiivinen käyttö eivät paljon parempia nukkumisen tai unenlaadun suhteen taida olla.

Tuosta olen kuitenkin omien kokemusten pohjalta eri mieltä, että suoratoistopalvelut, olisivat yhtä haitallisia nukkumisen kannalta. Jotain sarjaa / elokuvaa katsoessa aivojen ei tarvitse samalla tavalla työskennellä, kuin pelatessa tai selatessa puhelimella tuhatta eri somefeediä. Mutta kai tässäkin on eroja ihmisten välillä.

 

[Rod Weary]

Tuosta olen kuitenkin omien kokemusten pohjalta eri mieltä, että suoratoistopalvelut, olisivat yhtä haitallisia nukkumisen kannalta. Jotain sarjaa / elokuvaa katsoessa aivojen ei tarvitse samalla tavalla työskennellä, kuin pelatessa tai selatessa puhelimella tuhatta eri somefeediä. Mutta kai tässäkin on eroja ihmisten välillä.

Mä ajattelin tän silleen, että sen telkkarin ääressä viihdytään paljon aikaisempaa myöhempään, koska sen sisällön voi valita itse. Jos tuolla ei ole havaittavaa merkitystä yöuniin, niin toki saa kumota oletukseni.

 

[blue line]

Ihmisen fysiologia ei vain toimi niin, vaan illan pimeää aikaa tarvitaan siihen, että elimistö alkaa valmistautumaan nukkumaanmenoon.

Ei siihen illan pimeää tarvita. Pelkkä pimeä riittää. Osta verhot.

 

[I am not Jesus]

Ei siihen illan pimeää tarvita. Pelkkä pimeä riittää. Osta verhot.

Eikä syksyisin tarvitse sitä yhden tunnin lisävaloa iltaan, kun voi käyttää vaikka otsalamppua.

Jäädäänpä kumpaan tahansa aikaan, niin valitusta riittää vielä vuosiksi. Venäjän kellopelleilystä on opittu ainakin se, että aina löytyy äänekäs sen hetkistä kellotilannetta vastustava joukko, vaikka kaikki järkevät vaihtoehdot olisi kokeiltu. Itselleni tärkein asia on se, ettei jäätäisi yhtään kauemmas muun Euroopan ajasta. Hyvä juttu olisi sekin, jos oltaisiin Euroopan enemmistön kanssa samassa ajassa.

 

[El Gordo]

Pimeys on tavallaan hyvin subjektiivinen käsite, toki esimerkiksi Wikipediassa todetaan että "Suomessa ei tule missään täyttä pimeyttä toukokuun ja heinäkuun välillä".

Sehän on se porvarillinen hämärä (kun aurinko on laskenut mutta vähemmän kuin 6 astetta horisontin alapuolella), kun ulkohommat vielä onnistuu. Elokuun puolenvälin tienoilla Helsingissä se on noin tunnin mittainen. Eli aurinko laskee ysiltä, mutta petankin peluu pitää lopettaa vasta kympiltä. Tosin sisätiloissa maleksivat ystävät huolestuvat jo puoli tuntia aiemmin, kun ikkunasta katsoen ulkona näyttää pimeältä. Mutta ulkoilmassa olevat tietää, että vielä siellä näkee.

Pohjois-Suomessa, vaikka jossain Utsjoella, ei tuossa vaiheessa vuotta tule pimeää vielä ollenkaan, vaan 6 tunnin porvarillinen hämärä. Eli Tenojoen lohta voi kalastaa läpi yön eikä tarvitse otsalamppu.

 

[arvee]

Meikäbanjoliinohan pitää toimittajia yleensä korkeintaan keskinkertaisuuksina, mutta joskus jokin valaistunut pystyy olemaan arveen tasolla, tässä on siis tarjota oikein hyvä juttu ip-rintamalta eli Iltalehteen: Näkökulma: Talviaika riistää meiltä 400 tuntia valoa - miksi Suomi valitsi pimeyden?

 

[Sistis]

Meikäbanjoliinohan pitää toimittajia yleensä korkeintaan keskinkertaisuuksina, mutta joskus jokin valaistunut pystyy olemaan arveen tasolla, tässä on siis tarjota oikein hyvä juttu ip-rintamalta eli Iltalehteen: Näkökulma: Talviaika riistää meiltä 400 tuntia valoa - miksi Suomi valitsi pimeyden?

Harmi, että toimittajat ovat heränneet tähän näin myöhään. Nyt tuossa viitattiin ihan Viron tutkijoiden perusteluihin iltapäivän valon positiivisista vaikutuksista terveyteen.

Silloin kun tämä äänestys oli tulossa, käytännössä vain Timo Partonen sai näkyvyyttä mediassa, ja siksi ihmiset saivat sen kuvan, että tiedeyhteisössä vallitsee vahva konsensus normaaliajan paremmuudesta.

Nyt tämä on myöhäistä.

 

[SamSpade]

Suomalaisten terveydelle/yöunille paljon merkittävämpää olisi kännyköiden poistaminen kuin kellojen veivaaminen/veivaamatta jättäminen. On käsittääkseni ihan tutkittua faktaa, että kännykän räplääminen ennen nukkumaanmenoa haittaa nukahtamista. En jaksa tarkistaa, koska oletan tuon olevan aika triviaali juttu. Nykyihminen saa aika paljon enemmän ärsykkeitä kellonajasta riippumatta kuin Kekkosen aikaan, kun iltauutiset tulivat yhdeksältä, molemmilla kanavilla yhtäaikaa. Ja sen jälkeen telkkari meni kiinni suurimmassa osassa talouksia. Nyt on Pleikkarit, Netflixit ja muut turhuudet valvottamassa ihmisiä, noista kännyköistä puhumattakaan.

Tämä ja se että menee oikeasti nukkumaan riittävän aikaisin. Mutta sitten, KESÄAIKA. Jatkuva pimeys töiden jälkeen vtuttaa. Samoin se että kun voisi liikkua ulkona luonnossa, varsinkin keväisin ja syksyisin mm marjastamassa jne, tulee illalla niin aikaisin pimeä että vain viikonloppuisin onnistuu ja näkee jotain.

 

[Undrafted]

Ymmärrän unitutkijaa täysin ja huomaahan sen omassakin elämässä. Pimeässä nukkuu paremmin, mutta ongelmaksi muodostuu muut virikkeet. Illalla voi hyvin väsyttää 21-22 aikaan, mutta jos kuitenkin katsoisi jakson tai pari ellei jopa kolme jotain ja päätyy sänkyyn keskiyön hujakoilla.

 

[Chambza]

Harmi, että toimittajat ovat heränneet tähän näin myöhään. Nyt tuossa viitattiin ihan Viron tutkijoiden perusteluihin iltapäivän valon positiivisista vaikutuksista terveyteen.

Oliko jossain siis nimenomaisesti mainintaa tutkimuksesta tai tutkimustuloksesta? Minä löysin vain mainintoja tasolla "Virossa lääkärit ovat olleet tätä mieltä" ja perustelujen taso samaa luokkaa kuin tässäkin ketjussa "olis kivempaa näin". Jos oikeaa, vertaisarvioitua tutkimusta ei ole taustalla, niin parhaimmassakin tapauksessa on kyse paikallisten Partosten ja Partisten eli uniasioihin erikoistuneiden lääkäreiden näkemyksestä. Kun asiaa ei tuoda esiin, niin todennäköisemmin kyse kuitenkin on eri erikoisalaa edustavien lääkärien näkemyksestä, joka on saanut runsaammin palstatilaa. Jos taustalla on tutkimus, niin mielelläni tutustun siihen.

Edelleen tieteellisen näytön pohjalta vallitseva konsensus on se, että kesäaika mahdollisesti lisää terveyshaittoja, mutta lisää tutkimusta tarvitaan. Kunnes lisää tietoa on saatu, valistunut valinta on normaaliaika. Tätä ei maalaisjärkeily ja "eix näin olis kivempaa"-ajattelu muuta miksikään.

 

[opelix]

Miksi täällä ollaan vetämässä jo ranteita auki ja surkuttelemassa pysyvää talviaikaa,eihän tuota missään päätetty ole. Perneri taisi olla tuota mieltä ja tuo yksi tutkija.

Varmasti jos tästä siirtelystä nyt ylipäätään luovutaan, on matkassa vielä käänteitä ja keskustelua. Kova on porukoilla luotto että tällainen muutos nyt ylipäätään kovin ripeästi tapahtuisi.

 

[Peltinen]

Eduskunnalta, joka aikanaan jyräsi suomalaisten autojen maatunnukseksi FIN yli virkamiesten ehdottaman FI tunnuksen ihan vaan siksi, kun urheilukilpailuissa on totuttu näkemään FIN, ei voi odottaa järkevää päätöstä kesäajan puolesta. Kyllä siellä äänestetään sen oikean ajan puolesta ihan vaan siksi, kun se on se oikea aika vs. väärä aika. Ainoa toivo on Ruotsissa, jos Ruotsi päättää jäädä kesäaikaan niin sitten on pienen pieni mahdollisuus, että meillä hiihdetään perinteiseen tyyliin Ruotsin perässä.

 

[Sistis]

Oliko jossain siis nimenomaisesti mainintaa tutkimuksesta tai tutkimustuloksesta? Minä löysin vain mainintoja tasolla "Virossa lääkärit ovat olleet tätä mieltä" ja perustelujen taso samaa luokkaa kuin tässäkin ketjussa "olis kivempaa näin".

En minä tutkimustuloksia ole nähnyt. Jos niitä löytyy, niin toki se kiinnostaa. Mutta kyllähän tuolla mainittiin nimenomaan se, että iltapäivän valon lisääntyminen nähdään terveyden kannalta tärkeäksi.

Terveyden kannalta on eri asia kuin tuo väittämäsi "olisi kivempaa näin". Toki se on myönnettävä, että terveenä oleminen on kivempaa, eli olet mutkan kautta oikeassa.

 

[Blackie]

Pistetäänpä tämä tänne, eli kansalaisaloite pysyvään kesäaikaan siirtymisestä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4165

 

[K.A.H]

Pistetäänpä tämä tänne, eli kansalaisaloite pysyvään kesäaikaan siirtymisestä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4165

Tulipahan kannatettua tuota aloitetta. Hienoa, että tämän ainoan järkevän vaihtoehdon suhteen alkaa vihdoinkin tapahtua edes jotakin.

 

[arvee]

Jäsenistömme lienee kellojensiirtämistraumoista johtuvista sydänkohtauksista huomattavasti vähentynyt viime viikkoina, mutta meille selvinneille lähetän vielä linkkivinkin ip-lehteen, nyt Iltasanomiin: Kommentti: Kellojen siirtelyn päättymisestä tuli farssi, jonka vuoksi Suomi saattaa olla pian Euroopan synkin kolkka – ja idea oli puhtaasti Suomen oma

Tämä ISn toimittaja Katri Utula näyttääpi olleen perusjärkevä eli arveen arvostama jo pidempään: Kommentti: Kiitos sinulle Anne Berner – jos talviaika voittaa, unohtakaamme ihanat valoisat kesäyöt!

Bernerille kenkää. Ai niin toimitusministeri on statuksensa, heippa!

 

[Sphinx]

Ei kyllä riitä ymmärrys noille kesäaikafaneille, mistä näitä aamuvirkkuja oikein sikiää? Samaan aikaan puhutaan siitä miten klo 8-16 yhteiskunta on muinaisjäänne ja on taidettu tehdä jopa aloitteita siitä, että koulujen ei pitäisi alkaa kuin aikaisintaan vasta klo 9, niin sitten on tämä porukka, jonka mielestä klo 8-16 yhteiskunta pitäisi muuttaa klo 7-15 yhteiskunnaksi!? :o