.Nämä luvut osoittavat vain karua kieltään siitä, kuinka leveyspiirit vaikuttavat päivän pituuteen. Eikö erinomaisessa artikkelissa olisi pitänyt valita kaupungit samalta leveyspiiriltä? Tällöin oltaisiin saatu ihan todellista tietoa. Lappeenrannan kanssa samoilla leveyspiireillä olisi Ruotsissa vaikkapa Mora (61° 00'N). Kaivaisiko joku esille nuo auringon nousu- ja laskuajat Morasta? Tämän jälkeen voitaisiin tehdä ihan oikeaa vertailua Lappeenrantaan.
Helvetin hyvä havainto. Olen kanssasi samaa mieltä tuosta. Ei noita lukuja voi verrata. Noilta osin täytyy ottaa sanoja takaisin artikkelin erinomaisuudesta. Totuuden nimissä on sanottava, että skippasin nuo esimerkit pitkälti kokonaan siksi, että sama asia on käsitelty paremmilla esimerkeillä jo useasti. Olen itsekin katsonut netistä löytyvillä laskureilla, miten aurinko nousee eri paikkakunnilla, ja arvioinut sen perusteella pysyvän kesä- tai normaaliajan sopivuutta, ja muodostanut kantani sen perusteella.
Artikkelin loppupuolen osalta olen silti edelleen sitä mieltä, että siinä perustellaan varsin pätevästi ja kansantajuisesti, mitä hyviä puolia pysyvällä kesäajalla olisi, ja esitetään myös tutkijan perustelut asialle.
Tutkijan mielipiteitä saa ja pitää kyseenalaistaa. Olen itsekin tätä painottanut täällä, ja kyseenalaistanut unitutkijoiden näkemyksiä pysyvän normaaliajan paremmuudesta. Toin tämän artikkelin esiin osaltaan siksi, että täälläkin on oltu joidenkin nimimerkkien mielestä hyvin auktoriteettiuskovaisia ja todettu tutkijoiden olevan usein oikeassa, koska heillä on paras tieto asioista, eikä heitä kannata kovinkaan kevyesti kyseenalaistaa. Tämä oli etenkin silloin, kun Suomen media käytti tässä asiassa aina asiantuntijana Timo Partosta, ja synnytti siksi mielikuvan, että tiedeyhteisössä vallitsisi laaja konsensus normaaliajan ehdottomasta paremmuudesta, vaikka tämä osoittaakin sielläkin olevan näkemyksiä puolesta ja vastaan.
Avaruustutkija Tiera Laitinen:
"Talviaika oli normaalikäytäntö vielä 40 vuotta sitten, ennen kuin kelloja alettiin siirtää kahteen eri aikaan. Laitinen huomauttaa, että elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan ja ulkoilu painottuu nykyään työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan."
Kyllä! Elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan. Tutkijan mielestä ulkoilu painottuu nykyään työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan. Mitäköhän tässä on muuttunut? Mihin aikaan ihmiset ulkoilivat 40 vuotta sitten? Mä uskaltaisin väittää, että silloinkin 70- ja 80-lukujen taitteessa ulkoilu painoittui työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan. Vai onko joku kanssani kenties eri mieltä? Painottuiko ulkoilu silloin 40 vuotta sitten enemmän keskelle työ- ja koulupäiviä? Vai kenties aivan samalla tavalla työ- ja koulupäivien jälkeiseen aikaan?
Valitettavasti olen vain 39-vuotias, joten 40 vuoden takaisista ajoista minulla ei ole omakohtaista kokemusta. Olisiko tässä kyse siitä, että yhteiskunta on niiltäkin osin muuttunut, että ihmiset tekevät nykyään enemmissä määrin siistiä sisätyötä, ja työpäivän aikana tapahtuvaa ulkoilua ja hyötyliikuntaa on selvästi vähemmän? Tämä puhtaana arvailuna.
Oli syy mikä hyvänsä, niin tärkein pointti lienee se, että ulkoilu painottuu työpäivän jälkeiseen aikaan, ja valoisassa sen määrä lisääntyy, kun ns. "kermaperse-osasto" (täällä käytetty termi) lähtee helpommin liikkeelle?
Pers'tuntumalta sanoisin, että yksi asia on kuitenkin muuttunut 40 vuodessa. Mitään tutkimustulosta tai taulukkoa mulla ei ole esittää väitteeni tueksi. Väittäisin, että 40 vuotta sitten huomattavan suuri osa työikäisestä väestöstä työskenteli nk. virka-aikaan - eli 08-16 tai 09-17. Nykypäivänä suuri osa työikäisestä väestöstä työskentelee ei-virka-aikoina. Muistaakseni 80-luvulla esim. kaupat sulkivat ovensa jo kello 17:00 tai 18:00. Nykypäivänä kello 21:00 sulkeva kauppa sulkee ovensa yllättävän aikaisin. Isoimmat marketit ovat avoinna kello 22:00 saakka, ja pienemmät kello 23:00 tai tätäkin pidempään.
Tämä on totta. Aihetta on käsitelty mm. YLE:n artikkelissa.
Suomi on jämähtänyt virastoaikaan, vaikka yhä useampi voi määritellä työaikansa itse
Vuonna 2013 70% suomalaisista työntekijöistä teki yhä töitä tuon artikkelin mukaan ns. virastotyöaikaan, mutta määrän odotetaan laskevan.
Tämä on hyvä, sillä joustot mahdollistavat pehmeämmän laskun pysyvään normaaliaikaan. Ne mahdollistavat itsellänikin sen, että pystyn tilanteen mukaan lähtemään yksittäisinä päivinä aikaisemmin, eli ihan täysin en joudu luopumaan itselleni tärkeistä asioista niinä vuodenaikoina, jolloin pimeän aikaisempi tuleminen olisi ongelma.
Samaten 40 vuotta sitten oli hyvin tyypillistä työskennellä maanantaista perjantaihin täysiä kahdeksan tunnin työpäiviä eli 40 tuntia viikossa. Tänä päivänä yhä laajempi joukko työikäisiä työskentelee osa-aikaisina. Työpäivien pituus saattaa olla vain neljästä kuuteen tuntia. Mahdollisia työpäiviä viikossa on seitsemän eli vapaapäiviä sattuu useasti keskelle arkeakin.
Ja tänä päivänä eläkeläisiä on enemmän, ja heille ei myöskään ole suurta merkitystä iltaan painottuvalla valolla, minkä vuoksi pysyvä normaaliaika olikin jonkun tutkimuksen mukaan suositumpaa vanhemman väestön keskuudessa.
Mutta tärkeintä lienee pohtia, miten nämä eri vaihtoehdot sopivat nyky-yhteiskuntaan?
Kyllä! Olen avaruustutkija Tiera Laitisen kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että elämä on monilta osin muuttunut 40 vuoden takaiseen aikaan. Toisaalta sitä en ymmärrä lainkaan, että miksi näihin keskusteluihin pitää jatkuvasti tuoda esille tyypillisiä työpäiviä 40 vuoden takaa. Eikö se olisi helpompaa hyväksyä, että jatkuvasti vähenevä joukko työikäisiä tekee työpäivänsä virka-aikana?
Uskoisin, että nämä tuotiin nyt esiin siksi, että todella moni perustelee normaaliajan paremmuuden sillä, että se on "normaali", ja "historiallisesti käytössä ollut". Siksi yhteiskunnan muutokset on hyvä tuoda keskusteluun. Tärkeintä on päättää, mikä on paras aika tänä päivänä, eikä tehdä valintaa sillä perusteella, että mikä oli paras aika joskus ennenvanhaan.