Unella ja sen häiriöillä on varsin merkittävä osuus monen sairauden synnyssä. Kesäajan käyttö altistaa etenkin iltatyyppisiä henkilöitä unihäiriöille, ja he joutuvat korjaamaan unirytmiään arkena aamutyyppisiä henkilöitä enemmän. Tätä tukee varsin selvä yhteisymmärrys unitutkijoiden ja epidemiologien keskuudessa. Yksittäisten sairauksien osalta näyttöä on parhaiten löydettävissä useiden syöpien sekä kaamosoireilun osalta ja toisaalta esimerkiksi koulumenestyksen osalta. Ohessa merkittävimpiä tutkimustuloksia:
1. Euroopan puoleisella Pohjois-Venäjällä kaamosoireilua esiintyy enemmän aikavyöhykkeen länsi- kuin itälaidalla:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jsr.12266
2. Länsisaksalaiset koululaiset joutuvat korjaamaan vuorokausirytmiään itäsaksalaisia enemmän ja nukkuvat lyhempiä öitä arkena:
https://doi.org/10.1080/07420520802257794
3. Länsi-Saksassa on enemmän hajontaa vapaapäivien unen keskikohtien välillä kuin Itä-Saksassa. Iltatyyppiset henkilöt joutuvat siis sopeuttamaan untaan aikavyöhykkeen länsiosassa itäosaa enemmän:
https://www.cell.com/curre.../fulltext/S0960-9822(06)02609-1
4. Aikavyöhykkeen länsiosassa asuminen lisää maksasyövän riskiä:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29636342
5. Aikavyöhykkeen länsiosassa asuminen lisää naisilla kuuden ja miehillä viiden syöpätaudin ilmaantuvuutta:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28450580
6. Aikavyöhykkeen länsiosassa asuminen lisää naisilla kuuden ja miehillä viiden syöpätaudin ilmaantuvuutta (tarkentavaa kirjeenvaihtoa):
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30181322
7. Aurinkoaika tahdistaa vuorokausirytmiä, iltatyyppisyys lisääntyy aikavyöhykkeen länsiosaa kohden:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26953619
8. Aikavyöhykkeen länsiosassa asuminen lisää syöpään sairastumisen ja kuolemisen riskiä sekä lyhentää elinajanodotetta Kiinassa (vakioitu sosioekonomisesti):
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21231877
9. Aikavyöhykkeen länsiosassa asuminen lisää iltatyyppisyyttä:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19005902
Jos siirtyisimme pysyvään kesäaikaan, olisimme aikavyöhykkeemme äärimmäisellä länsilaidalla. Normaaliajassakin olisimme suhteellisen lännessä: suurimmalle osalle väestöstä aurinko olisi korkeimmillaan klo 12 jälkeen.
Ainoa tieteellinen näyttö, jonka olen nähnyt esitetyn pysyvän kesäajan puolesta, on mahdollinen fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen tässä tutkimuksessa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4364628/
jossa koululaisten fyysinen aktiivisuus keväällä lisääntyi ja vastaavasti syksyllä väheni kelloja siirrettäessä keskimäärin n. 2 minuuttia. Tämä on häviävän pieni efekti unihäiriöiden tyypillisesti jopa yli 40 minuuttia per siirretty tunti rinnalla, eikä tästä ole esitetty mitään lopullista kokonaisterveyshyötyä, toisin kuin unihäiriöiden kohdalla terveyshaitta on varsin ilmeinen ja monitahoisesti epidemiologian keinoin osoitettu.